Keskustan kannatus on vahvaa nk. Elätti-Suomessa.
Elätti-Suomi on se Suomen osa, jonne työnnetään suurin osa Elättäjä-Suomen maksamista veroista.
Elättäjä-Suomen rajat tulivat perin selväksi kansanäänestyksessä Suomen liittymisestä EU:hun. Elätti-Suomessa äänestettiin "EI"; Elättäjä-Suomi äänesti "KYLLÄ".
Keskusta ei ole onnistunut useista yrityksistään huolimatta saavuttamaan kannatusta Elättäjä-Suomessa. Se johtuu varmaan Keskustan luonteesta puolueena. Keskustan aatteeseen kuuluu oleellisena osana tukiaisilla ja avustuksilla loisiminen.
Elätti-Suomi on se Suomen osa, jonne työnnetään suurin osa Elättäjä-Suomen maksamista veroista.
Elättäjä-Suomen rajat tulivat perin selväksi kansanäänestyksessä Suomen liittymisestä EU:hun. Elätti-Suomessa äänestettiin "EI"; Elättäjä-Suomi äänesti "KYLLÄ".
Keskusta ei ole onnistunut useista yrityksistään huolimatta saavuttamaan kannatusta Elättäjä-Suomessa. Se johtuu varmaan Keskustan luonteesta puolueena. Keskustan aatteeseen kuuluu oleellisena osana tukiaisilla ja avustuksilla loisiminen.
Vastaukset 18
Vanhimmat
Oletko itse niitä demareiden hyysättäviä sosiaalipummeja?
Oletko ajatellut, että niillä tukiaialla alennetaan elintarvikkeisen hintoja. Näin lopullisen edun saa kuluttaja. Viljelijälle sopisi hyvin, että saisi tulonsa tuottajahinnoissa, eikä tarvitsisi vehtailla monimutkaisen tukiaisjärjestelmän kanssa. Joku pitää järjestelmää tulonsiirtona pienituloisille. Rikkaat ja köyhät tarvitsevat samanverran elintarvikkeiden raaka-aineita. Köyhälle on merkitystä sillä että ruo'an hintaa alennetaan maataloustukijaisilla, kun vielä muistaa, että tukiaiaiin tarvittavat verot maksavat pääosin hyvätuloiset.
Erityisesti sosialidemokraatit ovat ihastuneita tukiaisjärjestelmään. Kun liityimme EU:iin, tukiaiset kasvoivat moninkertaiseksi. Lipponen nimittikin siihen aikaan unionia sosialidemokraattiseksi projektiksi. Ruo'an kuluttajahinnat putosivatkin liittymisen seurauksena noin 10 %.
...
Oiva jatkaa saman propangandan jauhamista edelleen. Teoriassa väite köyhien suomisesta voisi pitää paikkansakin. Näin on, jos edelleen eläisimme Keskustan suosimilla suljetuilla markkinoilla.
Asia on kuitenkin niin, että köyhän asiaa on ruokakulujen osalta ajanut meillä parhaiten EU ja sen mukanaan tuoma kaupan kilpailu. Lidleistä ja Cassoista saatavalla halvemmalla ruualla köyhäkin voi kompensoida veroetunsa nopeasti.
Jyväskylässä myydään virolaista maitoa jo sentin litrahintaan. Eilen ajankohtaisessa kakkosessa suomalainen liikemies (siis Virossa toimiva maatalousyrittäjä) kertoi, kuinka toimintaa tullaan Virossa laajentamaan ja kohta Suomessa myydään sentillä muutakin kuin maitoa. Suomalainen elintarviketeollisuus alkaa tilailla Virosta raaka-ainetta, koska sen tuottajahinta on siellä paljon halvempaa. Tällainen lähiruoka tulee köyhällekin kuluttajalle paljon edeullisemmaksi kuin tukiaissysteemit, joissa väliportaatkin vetävät välistä niin paljon kuin ilkeävät.
Maatalousratkaisu EU:un liityttäessä jätettiin tyysti keskustalaisministerien ja asiantuntijoiden ratkaistavaksi. Keskeissä rooleissa neuvotteluissa olivat Esko Aho, Heikki Haavisto, Esa Härmälä ja Paavo Mäkinen. Demarit eivät olleet edes hallituksessa mukana. Kalliiksi tullut ja idioottimainen maatalousratkaisu oli nimenomaan Keskustajohdon ehto sille, että EU:hun liittymistä voitiin siinä puolueessa suositella.
Jos maatalous vapautettaisiin täysimääräisesti protektionismista, nähtäisiin todellinen ruoka-ale. Baltian maat kykenisivät lisäämään rajusti tuotantokapasiteettiaan. Myös Venäjän maatalousvienti elpyisi. Kehitysmaista saataisiin paljon tuotteita nykyistä hintatasoa alemmalla. Onneksi kehitys on vääjäämättä menossa tähän suuntaan. Tosin vauhti saisi olla paljon rivakampaa, jotta köyhät saisivat Suomessakin ruokansa halvemmalla.
Paljonko patongin hinta nousisi, jos venhäkilon hinta kaksinkertaistuisi?
... tosiaan. Nyt on viljelijän tuloista lähes puolet tukiaisia, ennen EU:iin liittymistä prosenttimäärä oli jossain 10 ja 20 välillä.
...
...patongin hinnassa viljan osuus on 7 %. Nousisi siis 3,5 %.
Ennen EU:hun liittymistä viljelijän tuloista saattoi muodostua jopa 80% erilaisista tueista. Kuten tunnettua ruoan hintakin oli silloin nykyistä korkeampi.
Wiljami
Sinun pitää muistaa, että puolet nykyisestä tukiaisita tulee suoraan EU:n kassasta. Joten jos vertailet, ota tämä huomioon.
Maataloudessahan on kyse aivan samasta kuin muillakin palkansaajilla, että jos palkat tasotettaisiin koko EU:n alueella samalle tasolle siis siten, että tehdastyöläinen puolassa saa saman palkan kuin tehdastyöläinen vaikkapa Suomessa.
Onnistuisiko se sinun mielestäsi tässä tapauksessa ilman massiivista tukea Puolalle? Toinen vaihtoehtohan olisi sitten, että palkat laskettaisiin Suomessa Puolan tasolle. Silloin ei tukirahaoja tarvittaisi.
Mutta kuka Suomessa suostuisi saamaan palkkaan kuin puolalaiset?
...
Kauppa ym. muut välikädet saivatkin silloin paremmin tukea.
Maataloudessa on kyse palkkojen ohella myös muista tuotantokustannuksista. Suomi ei ole kaikin puolin otollinen maa maatalouden harjoittamiselle. Satokauden lyhyys on ongelma, vaikka toisaalta maaperälle lepo on hyväksikin.
Suomen ei pidä alkaa kilpailla kehitymaiden kanssa palkoilla. Siinä kisassa me häviämme. Suomen kaltainen kehittynyt maa voi kilpailla vain osaamisella. Meidän tulee suunnata tuotantoamme niin, että tutkimus- ja kehityspanokset ovat aina suuria ja kouluttautuminen vilkasta. Tämä nosti mm. Nokian globaaliksi jätiksi alallaan. Huippuosaamisen lisäksi meidän tulee panostaa jatkojalostukseen ja erikoisosaamiseen. Suomen tien tulee olla ideologisesti Sveitsin tie, kellosepän tarkkuudella.
Viron ja Suomen satokausilla ei ole kovinkaan paljoa eroa. Maanviljely on lisäski mitä suuremmissa määrin osaamista myös. Se ei yleensä onnistu, heti suoraan koulunpenkiltä tulleille edes muutaman vuoden jälkeen.
Perustelisitko hiukan paremmin väitettäsi, että Suomessa ei osata viljellä maata. Tai miten se on esim. tehotonta. Ja varsinkin siinä tapauksessa, että maanviljelys on tehotonta Suomessa niin miksi se olisi tehokkaampaa kehitysmaissa?
Onko tehossa esimerkiksi eroja luomun- ja muun maatalouden suhteen?
paras systeemi olisi niin, että jokainen maa tuottaisi vain oman tarpeensa niitä tuotteita jotka sille alueelle luontuisivat parhaiten.
Ei viron maidon tuottajahinta ole niin paljon alempana että sitä voisi myydä sentin litra, koska purkkikin on jo kalliimpi. Purkin hinta arviolta noin 15 senttiä.
Se että sitä on tuotu myytäväksi noinkn edulliseen hintaan on se että palkat ja muut kustannukset ovat niin paljon alempana kuin Suomessa.
Ja EU-tuki raha sielläkin pyörii, koneisiin on voinut saada tuki rahaa 50% sen hinnasta. Onko siis Viro vapaa EU-tuista?
Se että maatalousratkaisu ja kepun päätettäväksi oli ehkä se ettei Salolainen halunnut ottaa niihin mitään osaa ja sitä kautta vastuuta.
Siinä mielessä se tulee kalliiksi Suomelle kun saadaan maksaa paremmille tuotantoalueille isommat rahat.
Miten tuo Venäjän maatalous vienti elpyisi eihän se nykyään pysty edes ruokkimaan omaa kansaasa.
Tuosta ruoka-aleesta olen eri mieltä jos tällä hetkellä löytyy keskiamerikasta alue, joka pystyisi tuottamaan maailmanmarkkinahintaista vehnää, niin riittäisikö siitä kaikille?
Jotenkn se tuntuu vahvalta siirtomaa politiikalta että tuotaisiin raaka-aineet kehittyvistä maista antamatta heidän jalostaa sitä pidemmälle ja eikä siellä paikalliset hyödy vaan suuret amerikkalaiset yritykset niinkuin banaani
asiassa on käynyt.
"Asia on kuitenkin niin, että köyhän asiaa on ruokakulujen osalta ajanut meillä parhaiten EU ja sen mukanaan tuoma kaupan kilpailu. Lidleistä ja Cassoista saatavalla halvemmalla ruualla köyhäkin voi kompensoida veroetunsa nopeasti."
- tiedoksi vain että näissä Lidleissä myytävä ruoka on ihan yhtä tuettua kuin muissakin kaupoissa myytävä.
"Jyväskylässä myydään virolaista maitoa jo sentin litrahintaan."
- ja 50 sentin tappiolla.
"Suomalainen elintarviketeollisuus alkaa tilailla Virosta raaka-ainetta, koska sen tuottajahinta on siellä paljon halvempaa."
- Eipä se tuottajinta ruoan hinnassa paljoa tunnu. Sitä paitsi useissa tuotteissa (esim. viljat) Suomessa on jo nyt EU-15:n halvimmat tuottajahinnat. Viron hinnat nousevat nopeasti interventiotasolle - viimeistään ensi vuonna.
- Virolle on määrätty maitokiintiö, kuten Suomellekin. Ei sieltä suuria määriä maitoa tänne tuoda.
"Kehitysmaista saataisiin paljon tuotteita nykyistä hintatasoa alemmalla."
- harva kehitysmaa pystyy tuottamaan riittävästi ruokaa edes omille asukkailleen. Esim. sokerin tuonnin vapauttaminen EU:ssa hyödyttäisi sellaisia kehitysmaita kuin Australia, Brasilia, Thaimaa ja Etelä-Afrikka. Köyhimmät kehitysmaat pystyvät tuottamaan kannattavasti EU:hinnoilla (niillähän on tuontikiintiö Unioniin), mutta eivät pysty kilpailemaan em. maita vastaan. Siksi ne vastustavat sokerituonnin vapauttamista Unioniin.
Agronetistä sinut jo savustettiin tyhmien juttujesi takia. Täällä yrität valehdella, mutta menee jo niin paksuksi, ettet usko itsekkään tuota.