Alkoholistin puolisona olo.

Tutustu A-Anoniin ja mene niitten kokoukseen.

Onko läheiselläsi alkoholiongelma? - Al-Anon - Vertaistukea ...
www.al-anon.fi/‎
Alkoholistien perheille ja ystäville tarkoitettu toipumisohjelma.

Kuinkahan kauan ihminen kestää jokapäiväistä juomista, kun ikää on jo 83 v. Harrastus on tehnyt miehestä mestarin, mutta nyt jo alkaa ihmeellä, millainen tervaskanto hän oikein on.
Joka päivä Koskenkorvaa, ei isoja määriä, mutta pari desiä vähintään - pikkupullo - olutta pari-kolme tölkkiä ja punaviiniä pahvipakkauksesta. Lasti vähintään kerran viikossa. Olut ja punkku juodaan perheen joukossa säällisesti lasista, mutta koskis on salapaikassa, jonne pitää mennä "huomaamattomasti" ja tulla yhä lespaavampana takaisin olutlasin ääreen.
Asiasta on turha mainita, koska se on vain vainoharhaisuutta ja sitä ikuista kyttäämisvimmaa.

Yli 50 v. tätä kissa-hiirileikkiä on jatkunut, ja kun tajusin, että minun mielenkuohuni lisäsi hänen hyvää mieltään, en enää ole vuosiin viitsinyt huomata mitään. Herättelen nukkumaan, kun on sammunut nojatuoliinsa. Ihmettelen, ettei hän ole koskaan joutunut puhalluksessa kiinni, vaikka ajaa varmasti promillit veressään, koska ei ole koskaan täysin selvin päin.

Tämä ruljanssi on nyt jatkunut syksystä saakka. Salapullo on tunnetussa paikassa, ja jos hän huomaa sen keksityksi, vaihtaa toiseen. Mutta viinan kulutuksen pystyy seuraamaan ja koska ostaa viinan luottoortilla, voi sitten tarkistaa rahan menon kerran kuussa laskusta. Harvoin se ylittää 300 €.

Molemmat "läheisen" kertomukset ovat selkeesti al-anonin propagandaosaston tuotoksia.

Yritin pysyä avioliitossa lasten takia, mutta sitten kerran hän heitti minut käsivarsista nostaen rappukäytävään. Niin jotenkin tajusin, että se on sitten tässä. Aina se tarjos kännätessään sitä, että erotaan, mutta sanoin aina, että eroa sinä, mutta minä en eroa. Nyt sitten sanoin, että selvä, tässä se sitten oli. Kävin itse al-anonit summuut, mutta eihän se häntä muuttanut. Aivan ihana, taitava ja komea mies selvin päin. Oikea jokanaisen unelmamies. Kännissä mustasukkanen, kauhee vittuilija ja välillä täys piru. Lapsiin ei onneksi käynyt kiinni, mutta kyllähän nekin kärsi siitä meidän riitelystä ja pelkäs. Myöhemmin hän sitten tapas uuden naisen ja kun kävi tapaamassa lapsia, oli minulle niin rakastava ja flirttaileva. Kun hän sitten kuoli tuohon juomiseen, meitä oli 3 vaimoa suremassa niin ihanaa miestä, että naispappikin totesi, että olisipa ollut mukavaa tuntea tuollainen mies. Totesin hänelle vain, että kiitä Luojaas, ettet tuntenut.

Jos on sekä alkoholiriippuvuus että mielisairaus niin nehän vauhdittavat toisiaan. KAIKKEIN PAHINTA ON SE JOS ONGELMAINEN EI ITSE YMMÄRRÄ TILAANSA!

Ongelmainen kyllä useimmiten omassa mielessään ymmärtää tilansa.
Viinan himo vaan kertakaikkiaan ylittää kaiken muun. Tämä on totuus, eikä
muuksi muutu. Kun viinaa on saatava, ei silloin mikään järkipuhe auta.

Juoppo keksii vaikka minkä syyn saadakseen viinaa, sekä muka nerokkaasti
salatakseen sen nauttimisen. Tapojahan on miljoonia. Huvittavuuksiin asti.

Vaihtoehdot ovat kyllä vähissä. Pitkälle alkoholisoituneelle täysraittius tuskin on
mahdollista. Jonkinlainen ehdollinen silloin tällöin kännin otto toimii ainakin
itsellä ja parilla muulla tuttavaperheellä. Rajat on asetettava. Ei milloin vaan.

Hyväksytään joskus tarve humaltua jolloin juoppo saa olla omissa oloissaan
sen ryypiskelyn ajan eikä siitä sen ihmeempää asiaa tehdä.

Näin meillä. Ei ehkä toimi kaikilla,mutta kannattaa kokeilla.

Muija uhkaa erolla. Mietin vaan, että ehkä alkkiksen paikka on kadulla tai jossain luukussa yksin ja nauttia harrastuksestaan niin pitkään kun maksa ynnä muut sisuskalut kestää. Kenenkää ei tarvii pultsareita hyysätä vaan valittava parempi elämä ilman alkoholistia. Yksi elämä on ihmisellä ja sen haluaa nauttia ja elää hyvällä tavalla. Aikamoinen kivireki oon muijalle vaikka yritän raitistua, mutta ei se oikeen auta kun retkahduksia tapahtuu.

Huomen illalla alan popsimaan antabuksia kun huomenna on asioita hoidettavana. Neljä pilleriä kun laittaa porisemaan vesilasiin niin on niin tillin tallin ja sekaisin seuraavan päivänä. Kortti muijalle ja bussikortti taskuun.

Ei antabus ole se joka maksaa tuhoaa tai jättää siihen pysyviä vaurioita.Alkoholi on se joka tuhoaa maksan ja kaiken muunkin elimistössä.

Mies vaihtoi juuri baarivaatteet päälle ja lähti sanomatta mitään. En soita perään ja se on hänelle yksi tekosyy lisää juoda. 23 vuotta yhteistä elämää, josta viimeiset kaksi mennyt miehen alkoholisoituessa. Ei ole ennen viime talvea lähtenyt tuolla lailla. Aikani soittelin perään ja hain kotiin eli hyysäsin alkoholistia ja yritin rakastaa terveeksi. Nyt oon luovuttanut. En ala enää riiteleen, enkä valistamaan terveysasioista. Ei jaksa aloittaa alusta joka viikko. Löytänee "paremman eli naisen, joka ymmärtää hänen juomistaan" tai juo itsensä hengiltä. Surullista, että tarinamme päättyy alkoholismiin.

"puli." kirjoitti ylempänä ettei kenenkään tarvitse pilata omaa elämäänsä alkoholistia katsellen ja olen samaa mieltä. Jos mä alkaisin juomaan niin en silloin ansaitsisi parisuhdetta."Rakkaus ei riitä" rakkautta on myös se että päästää toisen menemään. Mieti oletko itse onnellinen,mitkä ovat omat toiveesi ja täyttyvätkö ne? Järkeä nyt vaan käyttöön koska muuten rakkaus muuttuu suureksi vihaksi ja inhoksi. Katkeruus kolkuttaa ovella ja siitä vaikea päästä eroon jos jäät tilanteeseen.

En ole omainen, mutta seurustelusuhteessa- jos sitä nyt niin voi kutsua, kyllä se on minun puoleltani lähinnä tarkistelua että lemmikkinsä on hoidettu.
Nöyryytys piilee siinä, että alkoholisti on usein kylmä, tunteeton pulloaan kultanaan pitävä tapaus. Eri asia kokonaan on, vaikka se omainen, vaimo, lapsi, tyttöystävä, naapuri- mikä tahansa muu itsenäinen toimija suhteessa alkoholistiin... olisi ihminen, jonka tarpeita koskaan pitäisi kunnioittaa. Sillä alkoholistin Tarpeet, on aina ensin.
Ja yksi määrittävä tekijä on salailu. Alkoholisti pyrkii vähättelemään, salaamaan, piilottamaan... alkoholinkäyttöään. Yksi iso syy on siinä, että pitää sitä ainetta niin kallisarvoisena, ettei ole mitään muuta sen veroista. Ei asunnon kulut ole. Ruokakaan viime kädessä. Vaatteet, siivousvälineet, muu välttämätön- mutta alkoholi, se on tärkeää. ihmettelin itse kauan miksi seurustelukaverini jääkaapissa on niin vähän syötävää, ja minkätakia hänellä ei ole ajanmukaisita varrellista lattianpesuvälinettä. Kunnes kerran ymmärsin. Senkin, miksi ei ota yhtä tuoppia julkipaikassa hyvässä seurassa, vaan kassillisen kuusen alla tai lenkkipolun liepeillä.

Nyt ongelmaa on, tullut lisää. En kertakaikkiaan jaksa enää kun valittaa yhden nivelensä kipua, joka estää kävelemisiä tehokkaasti- muttei mene lääkäriinkään, se kuulemma MAKSAA! Siinähän kipuilee sitten, olen kehottanut lekuriin- en hyysää. (asun kokonaan eri osoitteessa itse) (juo päivittäin 4-6-10 olutta ja mitä ikinä onnistuukin juomaan) On jotenkin kaunainen ajoittain. Työ ei kelpaa.
On puuttunut siihen, että olen duunissa joskus erikoisiinkin aikoihin. Mielestäni työnantajalla on direktio... Eikä työaikani kuulu vieraassa asunnossa asuvalle ihmiselle.
Minun lemmikkini "ei kelpaa". Ei ole kertaakaan tarvinnut sitä hoitaa, tai toimittaa sille omistaan "verona" syötävää.

Inhottavinta? SE HAJU! Se juuttuuu vaatteisiin, että hyvä kun kertapesulla putsautuvat, lirautan pikkisen etikkaa koneeseen kaveriksi. Se likaisuus. Suihkussa käyntiin varattava aikaa ja vaatteet pesuun, puhdasta päälle- jos meinaan mihin muualle tahansa hänellä käytyä... (tai häneltä en voi peseytymässä käymättä mennä mihinkään suoraan).
Mitä minun toimittaa hoitaa naamaa ketä varten/ laittaa ripsaria tai ja huuliväriäkään? Kun noin. Se likaisuus menee jo tuollaisenaan naisihmistä loukkaavalle tasolle... Onhan hänellä aikaa... ihan toisella tapaa kuin itsellä, mutta halua käyttää sitä minkään edistämiseen, ja parempaan päin kulkuun ei tunnu löytyvän.
en minä enää tiedä mitä muuta tehdä kuin katkaista suhde- se ei toimi. Kolmas vuosi yhtä "käynnistyy-eikäynnisty"... pullo ja alkoholimyynti voittavat, häviäjiä on 2 lajia. se juova. Ja, ne juovan läheiset.

Kynnystä holistihoitoon pitäisi madaltaa, etenkin itsemurhariskisten masennustakin potevien kohdalla. Jo työkkärissä/kelalla tms. on henkilökunnalla mahdollisuus huomata mikä on vialla. Laput ja liput sähköiseen muotoon, asiakas ulos ja kun raha rapsahtaa, niin pullon ostoon!!! Kuten soskukin... Toimeentulotuen ehtona tiettyjen asioitten omatoiminen hoitaminen, voisi olla hyväkin porkkana- säätyisi alkoholidementian hoidosta myöhemmin henkilön kohdalla varoja muun elämänlaadun ylläpitoon.

Niin kauan kuin ihmisellä vielä on hitunenkaan omaa omaisuutta... Sen saa mellastaa pois. Ja jos omaisuus vielä on toisissa tapauksissa perheen yhteistä, niin en voi kuin kuvitella, millaista tuskaa, häpeää, ja muita käsittelemättömiä- alkkis kun ei käsittele. ei vastaa rehellisesti, tai ynähtelee ettei tarvitse vastata, siirtää omia temisiään "tehdään" muotoon, jne... Napsautin itse seurustelukavwerille, että suomen kielessä tehdään on monikkoa muistuttava ilmaus. Esimerkiksi juodaan. Juon taas on yksikkömuoto.Yleistyksen käytöllä alkkis huiputtaa ilmeisimmin itseään. Se toinen, tai ne muut siinä porukassa jotka ei ole ottaneet alkoholia- ovat ihan täydessä kyvyssä esim. auton rattiin.
ja töihin, anoppilaan, jne.

En tiedä onko se sairaus. En tiedä onko asialle tehtävissä muuta kuin se että ei-juova puolisko, osapuoli, pelastaa kuviossa itsensä- pois sen vaikutuksen alta minkä juoppotouhu tekee- hyvää se ei tee.