Mitkä seikat tulisi huomioida tutkaa hankkiessa?
Olen käynyt läpi vain teoriaosan tutkan käytöstä.
Olen käynyt läpi vain teoriaosan tutkan käytöstä.
Tutka hankinta keväällä
Mastoon vai perään
36745
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 36
Vanhimmat
Nytkö sitten pitäisi opettaa kaikki tarpeellinen tutkasta tämän palstan sinisillä ruudunpaloilla?
Herää pahvi!
Huomenta PAHVI ja siirry omille seksisivuillesi, täällä puhuvat seilorit!
Herää pahvi, helpompi on skipata ne aiheet mihin ei kiinnosta osallistua kun haukkua sitä mitä joku muu puheeksi ottaa.
Samaa mastoon vai perään -kysymystä olen pohtinut.
Mastoon olen päätynyt ainakin, jos saan antennin kiinnitettyä niin, että sen saa helposti irti talven ajaksi eikä tarvitse aina sovitella mastotelineeseen. Saalinkia ajattelin. Olisivatko nämä nykyaikaisten digitaalitutkien kaapelit sen verran käteviä, että kaapelien kytkentä ja irrotus sujuisi jokaisen telakoinnin yhteydessä?
Edellisessä veneessäni oli tutkalle perätolppa eikä se tuntunut optimiratkaisulta.
Laajakaistatutka olisi kiva, mutta niitä ei kai Raymarinella ole. Muut mittarit sattuvat olemaan tuota merkkiä.
Kiitos asiallisesta pohdiskelusta. Tosiaan masto asennus vaatii talvitelakoinnissa omat repertuaarit. Itse olen kuitenkin maston kannalla, sillä ahteriin asennus vie oman tilansa ja tolpat ovat aika kalliit.
C 80 olisi jo valmiina, antenni puuttuu. Kai ne voi tänä päivänä vielä sovittaa keskenään?
Tutka-antennin irroitus maston telakoinnin ajaksi ei ole mielestäni mikään ongelma. Vain kaapeli ja antennipidikkeen korvat jäävät mastoon. Kaapelin pistokkeen irrottamiseksi radomin kupu pitää avata. Omassa Furunon tutkassa on enemmän irrotettavia ruuveja kuin Raymarinessa.
Omassa veneessäni tutka-antenni on mastoprofiilin etuseinässä ja genua pyyhkäsee sitä vendoissa. Mielestäni parempi paikka olisi maston kyljessä saalingin yläpuolella. Saalinkiin en sitä kiinnittäisi.
Edellisessä veneessäni oli tutkatolppa perässä. Ei sekään ole huono ratkaisu, mutta on kalliimpi.
Ei käy digitutka vanhaan C80:een.
Jos on tutkatolpassa perässä , aiheuttaako masto tai purjeet harhakaikuja ?
Perätolppaan tai harukseen optimi korkeus luokkaa kolme metriä jos on korkeammalla niin lähietäisyys mistä näyttää kasvaa. Toden masto tekee pienen katveen, mutta ongelma korjaantuu, kun hieman vaihtelet ajo suuntaa.
Sitten on vielä radiolupa asia, eli tutka on radiolaite ja alus tarvitsee radioluvan. Muuten voipi ropista sakkoja jos joudut ratsiaan esim merivartiosto.
Perätolpassa laita antenni vähintään metrin puomia ylemmäs. Purje ylhäällä tutkan säde menee purjeen läpi vaivatta, mutta kun purje on puomilla läjässä ja antenni puomin korkeudella tulee melkoinen katve. Maston antama katve ei ole kovin suuri, tosin antaa joskus tietyissä tilanteissa harhakaiun.
Onko vielä saatavana c80 yhteensopivaa tutka-antennia?
Asennuspaikasta löytyy aiempaa keskustelua mm.
http://keskustelu.suomi24.fi/node/8904014
Tutkan valinnasta, osta niin iso antenni kuin rahapussi ja asennuspaikka antavat myöden. Olennaista ei ole teho, vaan mahd. kapea vaakasuuntainen keilakulma.
Laajakaistatutkista olisi kiva kuulla kommentteja, itsellä ei kokemusta niistä.
Hanki 4G-tutka. Selkeä kuva ja käynnistyy heti. Unohda muut.
4G lisäetuna on erittäin pieni virrankulutus ja turvallisuus. On nimittäin niin, että tavallisen tutkan keilassa ei ole turvallista olla.
Ihan ongelmaton 4G ei kuitenkaan ole koska se pitää asentaa alemmaksi kuin tavallinen tutka. Purkkarissa kansi on liian matalalla ja maston huippu liian korkealla.
Tuosta en ole kuullutkaan että 4G (tai tässä puhutaan oikeastaan nyt laajakaistatutkasta) pitäisi asentaa matalalle.
Mihin tuo väittämä perustuu?
Laitteen mukana tulevaan asennusohjeeseen:
• DON’T install the scanner too high up (eg at the top of a mast), which may cause
degradation of the radar picture over short ranges
Samaan hengenvetoon pitää kuitenkin todeta, että veneilypalstoilla löytyy tyytyväisiä käyttäjiä, jotka ovat laittaneet tutkan korkealle.
Laajakaistatutka näyttää hyvin myös lähellä olevat kohteet, mutta jos antenni on liian korkealla, niin keila ei osu niihin. Eli osa ominaisuuksista jää hyödyntämättä. Ei siinä muuta estettä ole.
Laajakaistatutka ei myöskään vaadi samanlaista turvaetäisyyttä antennin miehistön päiden väliin, kuten perinteinen pulssitutka, joten senkään takia sitä ei tarvitse nostaa ylös.
Korkealle laitettu antenni lisää tietysti kantomatkaa jonkin verran.
Antennia mainostetaan sillä, että suurin osa onnettomuuksiata tapahtuu lähietäisyydellä, jossa 4G onkin paras. Hiukan jäi kuitenkin mitityttämään, miten onnettomuus voi tapahtua niin, että osapuolet eivät olisi toistensa lähellä...
Ilmeisesti ajattelet onnettomuudella ainaostaan yhteentörmäystä toiseen alukseen. Tutka kuitenkin näyttää muutakin, vaikkapa edessä olevat luodot ym., jopa tutkaheijastimella varustetut kalanpyydykset. Eikö onnettomuus ole sekin, jos pimeässä tai sumussa päräytät kallioon tai sotkeudut verkkoon?
Olette oikeassa mitä ylemmäs tutkan laittaa, sitä kauemmas se näyttää. Saaristossa ajellessa tosin lähietäisyys on huomattavasti tärkeämpää, kuin kauas katselemine.
Kolmen metrin korkeudelta tutka skannaa n.12mailin sektorilta sekä vielä lähietäisyydeltä luokka 20 metriä. Jos vetäiset tutkan maston toppiin veikkaan lähietäisyyden häviävän yli 100 metrin, eli siihen mihin tutkaa saaristossa kaipaa pimeällä tai sumussa. Mitä sillä pien veneellä on kauheasti väliä näyttääkö 20-30 mailin päähän
Ton tukan lähi etäisyyden voi laskea, kun tarkastaa ohjekirjasta tutkan skannerin kulman ja lisäksi asennus korkeuden ja lisäksi kaivaa funktiolaskimen esiin.
On toki, mutta silloinkin törmäys tapahtuu lähietäisyydellä....
Miten hyvin/varmasti ja kuinka etäältä tutka näyttää merimerkit, kun seilataan pimeässä tai sumussa....
Ei siihen laskinta tarvita.
Ohjekirjassa on selkeät kuvat, joilla voi katsoa kuinka lähelle näkyy milläkin korkeudella. Esim 53cm korkeudelta kiila osuu 0-tasoon 3m päästä.
Ohjeet löytyy, yllätys yllätys, Simradin kotisivuilta.
Juuri siihen tutka onkin hyvä eli navigointiin ja törmäysten estämiseen! Sinulle jää aikaa toimia, kun tutka havaitsee kohteen ennenkuin silmilläsi näet sitä.
Huomaat kyllä, kun hankit tutkan!
"Jos vetäiset tutkan maston toppiin veikkaan …."
Miksi asentaisit tutkan maston toppiin? Sopiva paikka on esim. alempien saalinkien korkeudella (tai ainoiden saalienkien korkeudella).
4G näyttää erinomaisesti.
Näyttää jopa vesilinnutkin.
Veneestä erottaa onko purjeet ylhäällä vai ei, jos sattuu väistämissäännöt kiinnostavan - ja näkyy vaikkei kiinnostakaan.
Pienen energian kulutuksen myötä lähtevä signaali on heikko. Se ei aktivoi raconeita eikä esimerkiksi epirbin lähettämä pulssivana näy ruudulla. Toisaalta merimerkit ovat siirtymässä AIS-aikaan aj Epirb lähettää koordinaatteja.
Ai toisen?
Pienvene tutka isolla radomilla löytää muoviviitat 1,5 mpk päästä kohtuullisissa tuuli olosuhteissa, jääpoijut näkyy riittävän (maileja) kaukaa. Pimeys ja sumu ei vaikuta, aallon välke vaatii vaimennusta ja silloin etäisyys pienenee. Kaatosateessa tai lumisateessa keula havaitsee jääpoijun ennen tutkaa.
Itse olen huomannut, että kaikki muoviviitat eivät tutkassa näy, koska veneväylillä ei säästösyistä niissä ole tutkaheijastimia kaikissa sisällä. Vesilinnut kyllä näkyvät, sekä vedessä, että lennossa.
Usein viitat ovat vielä hieman eri paikassa, kuin karttaplotterin kartassa, näkyy parhaiten pienellä zoomilla, tähän on kuitenkin luonnollinen vastaus, viitoilla on määrätty asennus toleranssi.
Eli saaristo olosuhteissa mukavampi ajella tutkan kuva kartanpäällä, sumussa ja pimeällä.
No, se oli esimerkki... tarkoitin 3 metrin korkeus on melko optimaalinen saaristo olosuhteisiin, kun vielä tutka skannaa 12 mailin etäisyyksiltäkin.
4 G antoi hyvän vastauksen henkilölle joka pelkäsi tutkan aiheuttamia terveys vaikutuksia.
Koulussa muistan opettajan maininneen nyrkkisääntönä huvivene tutkista, että turvallisen etäisyyden raja ylittyy, kun pää kopsahtaa lapaan/kupuun.
Monilla huviveneiden pulssitutkilla on turvaetäisyys, joka ylettyy reilusti kuvun ulkopuolelle. Esimerkiksi Simrad 4 kW HD -tutkalla se on n. 60 cm kuvun reunasta (ammattilaisen altistus) tai n. 2,5 metriä (suuren yleisön altistus). Etäisyydet löytyy tutkan käyttöohjeesta, mutta ne voi myös laskea itse jos tietää tutkan parametrit, kuten lähetystehon, antennin vahvistuksen, pulssin pituuden ja pulssien lähetystiheyden.
Marine Radar 2kW/4kW Non Ionizing Radiation Hazards
http://www.panbo.com/Pulse_Radar_Safety_courtesy_Navico.pdf
Kuinka suuren (asteissa) katveen taaksepäin mastoasennus tekee, vai tekeekö ollenkaan?
Ei käytännössä ollenkaan.
Entä maston sivuasennus? Siitä tulee varmaan isompi katve kuin maston etupuolelle asentamalla. Mutta onko sivulle tulevasta katveesta mitään käytännön haittaa purkkarissa? Maston oikea sivu varmaan fiksumpi paikka kuin vasen sivu radomille.
Mulla on Furuno 1715 noin 7 m meren pinnasta maston etupuolella ja tyytyväinen olen ollut. Se on käytössä jatkuvasti avomerellä ja tarkastaa merta yleensä 10 min välein, autioilla vesillä 20 min välein ja vilkkaasti liikennöidyillä vesillä 5 min välein. Edellinen Furuno 1714 kesti 8 v, sitten se alkoi jonkun verran heiketä. www.snoopy.fi