Kuinka usein tällaista keliä on maailmanympäripurjehduksilla? Viikoittain vai kuukausittain? Saako tuossa nukuttua? Tuo ei kai kuitenkaan mitään myrskyä vielä ole.
https://www.youtube.com/watch?v=imqW_g-5S0I#t=120
https://www.youtube.com/watch?v=imqW_g-5S0I#t=120
Vastaukset 6
Vanhimmat
Kaikki yrittää välttää tuollaista keliä. On jo myrskyä koska vesi irtoaa aalloista sumuksi ja muodostaa vaahtovanoja. Arvaan 9 Beaufortia. Voi nukkua mutta ei varsinaisesti purjehdita pikkuveneillä vaan ajelehditaan myötätuuleen jarrutus päällä. Riski Atlantilla länsituulten alueella lännestä itään on varmaan luokkaa 30-50% jos valitsee ajankohdan väärin tai ei pysty väistämään matalaa. Pallonkierrosta en tiedä mutta yleisin kierto ja ajoitus pienentää tuollaisen kelin riskin liki olemattomaksi. 40- 50 astetta etelässä ko keliä ei voi välttää vaan lienee rutiinia.
Oletko Seppomartti useinkin tuollaisessa kelissä joutunut menemään, kun ilmeisesti paljon purjehdit maailman merillä?
2012 oli muiden veneiden ilmoittamana paluumatkalla Atlantilla 45-50 kts takaa eli lähes samaa luokkaa. 2013 palatessa olisi ollut 50 kts vastaan mutta pari vrk väistäen vastatuulta oli "vain" 35kts noin viikon ajan. Atlantilla on lähes aina 1-2 matalan keskusta ja jossakin 35-45 kts tuulta. Kesäkuussa 2014 koetan taas katsella miten niiitä voi väistellä ja hyödyntää.
"Kuinka usein tällaista keliä on maailmanympäripurjehduksilla? Viikoittain vai kuukausittain?".
Pitäisi tietää paikka ja kuukausi niin tilastollinen tarkka vastaus löytyy kirjasta Cornell: Atlas of the oceans.
Suosituin pallonkiertoreitti taitaa nykyisin olla Panaman kanava – Uusi-Seelanti – Australian pohjoispuolitse , Afrikan eteläpuolitse ja Karibian kautta kotiin. Vaikka noudattaa säätilastoihin perustuvia aikataulusuosituksia, joutuminen koviin tuuliin on todennäköistä Uuden-Seelannin latitudilla sekä Australian ja Kapkaupungin välillä.
Itse koin kovimmat tuulet ja merenkäynnin Uuden-Seelannin ja Uuden Kaledonian välillä, Madagaskarin eteläpuolella sekä Cape Agulhasin ja Hyväntoivonniemen eteläpuolella. Afrikan itärannikon riski muodostuu Agulhasin virrasta, joka on kovalla lounaistuulella vaarallinen kaiken kokoisille aluksille.
Purjehtijoiden SSB-“netit” auttavat, esim. Opuassa toimiva Russel Radio Tongan, Uuden-Seelannin ja Australian välisellä merialueella.
Vaikka sääpalvelut toimivat hienosti ja Cornellin kirjat ovat hyviä, kovien tuulien varalle pitää varustautua jo etukäteen. Omasta mielestäni välistaagi myrskyfokka sekä kolmas tai neljäs reivirivi isopurjeeseen on pallonkierrolle oleellinen purjevarustus (vaihtoehtoisesti trysail ja sitä varten erillinen mastokisko).
Valtamerten tuuliennusteita voi kotitietsikan ääressä selailla täältä:
http://passageweather.com
Aika on nyt ja paikka pudonneen koneen etsintäpaikka, missä se nyt sitten on reilut 2000 kilometritä Perthistä suunnilleen länteen.