"Ootteko viime aikoina uutisia lukeneet tai kuulleet? Siis noita Venäjän uutisia?
Maanpuolustustahtoa on tai sitten ei ole. Jos kävisi niin, että itänaapurin huomio kohdistuisi tähän meidän suomalaisten asettamaan maankolkkaan, niin jokainen meistä joutuisi omasta kohdastaan päättämään suhtautumisensa.
- Välinpitämättömyys: olkoon vallassa kuka vaan, aivan sama minulle. Tämähän toimii hyvin, jos voimme luottaa venäläisten olevan yhtä mukavaa porukkaa kun muiden eurooppalaistekin. Bkt/asukas on venäjällä pienempi, mutta toisaalta aina joku voi rikastuakin. Venäjän kielikin lienee opittavissa.
- Pakolaisuus: Lähtö pois, kamat reppuun, valuutat bitcoiniksi tai joksikin muuksi mitä ei tarvitse kantaa mukana. Omaisuuden voi yrittää myydä, loput voi antaa kavereille, ketkä jäävät. Jos on omistusasunto, niin sekin kannattaa yrittää myydä,jos tilanne sallii... ja mahdollinen perhe myös lähtökuntoon, liikuntakyvyttömät vanhemmat kai on jätettävä. Minne mennä? Jos osaa ruotsia, niin sinne ensin, sitten eteenpäin johonkin missä on avoin maahanmuuttopolitiikka ja koulutus arvossa. Sitten voikin perustaa Suomi-perinneyhdityksen muiden pakolaisten kanssa, jos työltä jaksaa.
- Sota: Testamentti kuntoon. Varaudu varusteilla ja ala kuntoilla. Kun käsky käy, niin toimi kuten on opetettu. Voi olla, että sotaa ei tulekaan, muutaman viikon vartioinnin ja bunkkereiden rakentamisen jälkeen homma lientyy, ja pääset hengissä kotiin. Tulevina itsenäisyyspäivinä on komeaa olla veteraani.
Tai sitten tuleekin sota, voit vammautua, kaatuakin. Toivottavasti joku joskus muistelee. Voi jäädä henkiinkin, ei missään sodassa ole vielä kaikki kuolleet, aina joku tulee kotiin. Henkiset traumat vaivaavat kauan, viina voi viedä. Toisaalta jälleenrakennustyötä on valtavasti, joten tekemistä riittää. Tulevasta ilmapiiristä riippuu, miten korkealle veteraania arvostetaan.
Nämä on kovia valintoja, mutta ei niin kaukaisia. Esimerkiksi Balkanilla ja Ukrainassa näitä miettii moni varmasti juuri nyt. Niin ja myös Venäjällä."
Maanpuolustustahtoa on tai sitten ei ole. Jos kävisi niin, että itänaapurin huomio kohdistuisi tähän meidän suomalaisten asettamaan maankolkkaan, niin jokainen meistä joutuisi omasta kohdastaan päättämään suhtautumisensa.
- Välinpitämättömyys: olkoon vallassa kuka vaan, aivan sama minulle. Tämähän toimii hyvin, jos voimme luottaa venäläisten olevan yhtä mukavaa porukkaa kun muiden eurooppalaistekin. Bkt/asukas on venäjällä pienempi, mutta toisaalta aina joku voi rikastuakin. Venäjän kielikin lienee opittavissa.
- Pakolaisuus: Lähtö pois, kamat reppuun, valuutat bitcoiniksi tai joksikin muuksi mitä ei tarvitse kantaa mukana. Omaisuuden voi yrittää myydä, loput voi antaa kavereille, ketkä jäävät. Jos on omistusasunto, niin sekin kannattaa yrittää myydä,jos tilanne sallii... ja mahdollinen perhe myös lähtökuntoon, liikuntakyvyttömät vanhemmat kai on jätettävä. Minne mennä? Jos osaa ruotsia, niin sinne ensin, sitten eteenpäin johonkin missä on avoin maahanmuuttopolitiikka ja koulutus arvossa. Sitten voikin perustaa Suomi-perinneyhdityksen muiden pakolaisten kanssa, jos työltä jaksaa.
- Sota: Testamentti kuntoon. Varaudu varusteilla ja ala kuntoilla. Kun käsky käy, niin toimi kuten on opetettu. Voi olla, että sotaa ei tulekaan, muutaman viikon vartioinnin ja bunkkereiden rakentamisen jälkeen homma lientyy, ja pääset hengissä kotiin. Tulevina itsenäisyyspäivinä on komeaa olla veteraani.
Tai sitten tuleekin sota, voit vammautua, kaatuakin. Toivottavasti joku joskus muistelee. Voi jäädä henkiinkin, ei missään sodassa ole vielä kaikki kuolleet, aina joku tulee kotiin. Henkiset traumat vaivaavat kauan, viina voi viedä. Toisaalta jälleenrakennustyötä on valtavasti, joten tekemistä riittää. Tulevasta ilmapiiristä riippuu, miten korkealle veteraania arvostetaan.
Nämä on kovia valintoja, mutta ei niin kaukaisia. Esimerkiksi Balkanilla ja Ukrainassa näitä miettii moni varmasti juuri nyt. Niin ja myös Venäjällä."
Vastaukset 1
Vanhimmat
Ei ole sinun aloittama ketju alunperin, joten surkea yritys patriootti.