Tämä on fakta!

En halua provosoida mitenkään, mutta miksi te aina haukutte ja aliarvioitte "Komeaa miestä"?

Hänellä on ollut aivan asiallisia ja kokemukseen perustuvia viestejä, mutta silti te jaksatte häntä mollata.

Mun mielestä se puhuu asiaa!
442678
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 44

Vanhimmat

on kyllä asiaa ja täynnä hyviä vinkkejä. Luulen että joitakin ärsyttää Komean miehen huumorintajuton ja kärkevä kirjoitustyyli. Ja tietysti totuushan tunnetusti sattuu... mutta ihan järkeviä kommentteja sillä kieltämättä on.

Äänestä
  • en voi kommentoida kun en sen viestejä yleensä lue...ihan vaan sen takia että jos todella kaipaan jotain tietoa, jonka myös haluan olevan oikeaa, en sitä täällä kysele...sitä paitsi se kirjottaa niin hemmetin pitkiä viestejä, usein ainakin ;)

    Äänestä

  • dran kirjoitti:

    en voi kommentoida kun en sen viestejä yleensä lue...ihan vaan sen takia että jos todella kaipaan jotain tietoa, jonka myös haluan olevan oikeaa, en sitä täällä kysele...sitä paitsi se kirjottaa niin hemmetin pitkiä viestejä, usein ainakin ;)

    siksi, että hän ei hyssyttele vaan kertoo kylmiä tosiasioita.

    Äänestä

...lupasit pysyä poissa palstalta, jos en väärin muista. Tai ainakin olla ottamatta osaa keskusteluun, johon ei ole mitään sanottavaa. Nyt lietsot turhaan keskustelua, joka päättyy luultavasti loanheittoon. Mielipiteet jakautuvat kahtia ja kohdistuvat yksityiseen henkilöön. Se ei edistä käsittääkseni lihavuuskeskustelua lainkaan. Komean miehen kannanotot ovat viimeaikoina olleet täysin asiallisia, joten miksi ihmeessä nostat tällaisen provon tänne riideltäväksi??

Äänestä

Komealla miehellä on asiallisia juttuja, mutta minua ärsyttää hänen nimimerkkinsä. Se on niin omahyväinen, ihan niin kuin Kaunotarkin. Komea Mies kuvittelee, että palstalla valtaosa on ylipainoisia naisia, joihin hän yrittää päteä nimimerkillään. Hän tarkoittanee, että laihduttakaa tyttökullat niin saatte tällaisen Komean Miehen.

Äänestä
  • Ota kuule nyt vähän rennommin siellä toisessa päässä. Jos ihminen on tyytyväinen itseensä ja on niin pirun komea niin miksei saisi sellaista nimeä käyttää? On se kumma kun suomalaiset on aina vaan niin kateellisia.

    Äänestä

  • typy kirjoitti:

    Ota kuule nyt vähän rennommin siellä toisessa päässä. Jos ihminen on tyytyväinen itseensä ja on niin pirun komea niin miksei saisi sellaista nimeä käyttää? On se kumma kun suomalaiset on aina vaan niin kateellisia.

    Typy, olen täysin samalla kannalla kuin sinä:)

    Äänestä

  • typy kirjoitti:

    Ota kuule nyt vähän rennommin siellä toisessa päässä. Jos ihminen on tyytyväinen itseensä ja on niin pirun komea niin miksei saisi sellaista nimeä käyttää? On se kumma kun suomalaiset on aina vaan niin kateellisia.

    no joo...saa minunkin mielestäni valita nimimerkkinsä kuten tahtoo, mutta ehkä ylimielinen itseään esille tuova nimimerkki ei näin anonyyminä ole oivallinen...?mulla ainakin tulee aina näistä "kaunotar" etc. mieleen joku rumilus joka pönkittää omatuntoaan nimimerkillä...eli suomeksi: ei luonnossa ole kummoisen näköinen, tai luulee olevansa, muttei sitä kuitenkaan ole..

    tämän ei ole tarkoitus nyt loukata ketään ainoastaan tuon esille myös asian toisen puolen, joten "typyjen" ja "kaunottarien" ei tarvitse vetää hernettä nenään tästä kommentista.tai vetäkööt jos tahtovat. mitäs minä siitä välitän anonyyminä kun kaikki täällä ovat.

    Äänestä

Muistaakseni " komea mies " pudotti 20 kiloa , eihän se ole kuin lievä ylipaino .....

Äänestä
  • Mielestäni 20 kg painonpudotus on jo aikamoinen saavutus, ellen aivan väärässä ole?

    Ei tarkoitukseni ole nyt provosoida yhtikäs mitään, mutta oli pakko ottaa nyt pitkästä aikaa kantaa, kun alkoi teidän suhtautuminen Komeaan mieheen hieman arveluttamaan.

    Äänestä

  • kaunotar kirjoitti:

    Mielestäni 20 kg painonpudotus on jo aikamoinen saavutus, ellen aivan väärässä ole?

    Ei tarkoitukseni ole nyt provosoida yhtikäs mitään, mutta oli pakko ottaa nyt pitkästä aikaa kantaa, kun alkoi teidän suhtautuminen Komeaan mieheen hieman arveluttamaan.

    onhan se 20 kiloa ja huima saavutus, minunkin mielestäni...ei kaikki edes pysty sitä laihduttamaan...kunnioitettava luku :)

    Äänestä

No jokos sitä taas ollaan täällä riehumassa? Onko poikaystävä ollut pitkään kiinni intissä etkä ole päässyt purkamaan kiukkuasi häneen tai saanut rauhoittavaa "ruisketta" häneltä?

Muistaakseni lupasit, kuten eräs tuossa jo huomautti, pysytellä pois palstalta. Mikä ihme sinua tänne sitten vetää? Se olisi ihan oikeasti mukava tietää.

Ja mitä kysymykseesi tulee, on aika selvää miksi Komean Miehen lausunnot ovat äärimmäisen ärsyttäviä (vaikkakin viime aikoina niissä on ollut ehkä havaittavissa lievää laimentumista). Hänen, kuten sinunkin, arrogantti, epäempaattinen suhtautuminen lihaviin ja oman itsensä paremmuuden korostaminen jo nimimerkin kautta potuttaa. Minä olen meritursas ihan mielelläni, enkä mielestäni itseäni sillä nickillä alenna tai ylennä mihinkään suuntaan.

20 kilon pudottaminen on oiva juttu. Itsekin olen sen tehnyt, ja vielä monesti. Mutta se, että Komea Mies saarnaa omia oppejaan laihduttamiseen ainoina oikeina totuuksina pännii, hänen liikunnan palvomisensa pännii, hänen v*ttumainen asenteensa pännii. Kaikki kun eivät ehdi keskittymään itseensä yhtä totaalisesti kuin hänellä tuntuu olevan siihen aikaa. Me joudumme elämään yhteiskunnassa jossa työ, perhe ja muut harrastukset (itse olen esim. poliittisesti aktiivinen) vievät aikaa omaan napaan tuijottamiselta. Ja kun kerran viihtyy näissä läskeissään ja pitää itseään arvokkaana, on teidän kahden kaltaisten läskifasistien kiukuttelut vain hyttysen p*ska Itämeressä.

Niin että annahan olla. Ja kerro, tosiaankin, mikä sinun missiosi tällä palstalla roikkumiseen oikein on?

Äänestä
  • Minä en ole mitenkään tilivelvollinen tekemisistäni kenellekään, en varsinkaan sinulle. Tietääkseni en ole piiiitkään aikaan haukkunut ketään tai provosoinut mitään. Ja miksi liikunnan palvominen sinua ärsyttää? Ja voithan itsekin vaihtaa nimimerkkiä vaikka Playboy-pupu69:ksi.

    Ota rennosti, ja älä jaksa valittaa joka asiasta.
    Ja poikaystäväni ei ole ollut pitkään kiinni intissä. Viimeeksi oli luonani keskiviikkona tärkeän jalkapallopelin takia. Ja tänään hän tulee taas. Että elähän uhoa!

    Äänestä

  • kaunotar kirjoitti:

    Minä en ole mitenkään tilivelvollinen tekemisistäni kenellekään, en varsinkaan sinulle. Tietääkseni en ole piiiitkään aikaan haukkunut ketään tai provosoinut mitään. Ja miksi liikunnan palvominen sinua ärsyttää? Ja voithan itsekin vaihtaa nimimerkkiä vaikka Playboy-pupu69:ksi.

    Ota rennosti, ja älä jaksa valittaa joka asiasta.
    Ja poikaystäväni ei ole ollut pitkään kiinni intissä. Viimeeksi oli luonani keskiviikkona tärkeän jalkapallopelin takia. Ja tänään hän tulee taas. Että elähän uhoa!

    Juu ei, et ole provosoinut, et ole haukkunut. Pariin viikkoon. Niin kauan maltoit olla pois täältä. Eikö sulla ole parempaa tekemistä? Miksi motiivisi täällä roikkumiseen on salaisuus? Oma motiivini täällä olemiseen on selkeä: olen lihava, haluan keskustella siitä järkevästi ja mahdollisesti jopa saada hyviä vinkkejä kuinka saada terveydellisistä syistä muutamia kiloja pois. Tähän en kaipaa neuvoja hoikilta kaunottarilta (ellet satu opiskelemaan/olemaan sellaisella alalla että ravinto ja liikunta kuuluvat työhösi, kuten esim. palstalla järkevän empaattisesti kokonaiskuvaa katsoen kommentoiva Ravintotietoa-nimimerkkiä käyttävä ihminen) enkä Komeilta Miehiltä jotka perustavat elämänohjeensa lyhytnäköisesti omaan 20 kilon painonpudotukseensa joka on sinänsä hieno juttu mutta ei välttämättä anna oikeutta käyttäytyä laihdutusguruna.

    Ja ei, ei tulis mieleenikään vaihtaa nickkiä joksikin sellaiseksi mitä en ole enkä edes halua olla. Olen mieluummin rehellisesti meritursas, sillä se on sympaattinen eläin eikä (luultavastikaan) herätä kenessäkään negaatioita omahyväisyydellään kuten sinun nickkisi.

    Niin että kasva aikuiseksi, hanki elämä ja opettele olemaan kaunis myös sisäisesti. Elämä ja sen hyvyys kun ei ole ulkoisesta olemuksesta kiinni..... If you get my point...

    Äänestä

  • Ollessani lukiossa muuan poika valitti opettajalleen, ettei hänellä ole aikaa tehdä läksyjä. Opettaja siihen, että aika on arvostuskysymys. Meillä kaikilla on aikaa 24h/vrk. ja loppujen lopuksi itse päätäme, miten sen käytämme. Kannattaako paiskia ylitöitä rahan takia ja käydä poliittisissa tilaisuuksissa, jos hintana on terveytesi? Mietippä sitä.

    Äänestä

  • Komea Mies kirjoitti:

    Ollessani lukiossa muuan poika valitti opettajalleen, ettei hänellä ole aikaa tehdä läksyjä. Opettaja siihen, että aika on arvostuskysymys. Meillä kaikilla on aikaa 24h/vrk. ja loppujen lopuksi itse päätäme, miten sen käytämme. Kannattaako paiskia ylitöitä rahan takia ja käydä poliittisissa tilaisuuksissa, jos hintana on terveytesi? Mietippä sitä.

    Vuorokaudessa on vain 24 tuntia, viikossa vain 7 päivää. Tiedetään. MUTTA. Elämään pitää mahtua muutakin kuin lihavuuteen tai terveydentilaan tuijottaminen. Elämästä pitää myös nauttia. Jos satun olemaan työnarkomaani tai satun olemaan sen verran perverssi että yhteiskunnallinen vaikuttaminen kiinnostaa, mikä sinä olet minulle sanomaan että teen siinä jotain väärää? Eikö ole kyse minun elämästäni ja minun valinnoistani?

    Työnarkomaniani vaikuttaa myös yhteiskunnallisesti, eli taidan maksaa enemmän niitä paljon puhuttuja veroja joilla läskien terveydenhuoltoa maksetaan (ja samalla, muuten, maksan yhtään naputtamatta myös urheiluvammojen hoidosta, tupakoinnista ja alkoholista aiheutuven sairauksien hoidosta ym.) kuin keskiverto tossunkuluttaja... Enkä valita. Veroja maksan mielelläni, sillä niillä kustannetaan tässä maassa koko hyvinvointi. Lihava olen, toistaiseksi terve, ja onnellinen omana itsenäni. Pirteyttä ja elämäniloa on vaikka muille jakaa, ihmissuhteet kukoistavat eikä tiukka pipo päätä kiristä.

    Voitko sanoa itsestäsi samaa?

    Äänestä

  • -meritursas- kirjoitti:

    Vuorokaudessa on vain 24 tuntia, viikossa vain 7 päivää. Tiedetään. MUTTA. Elämään pitää mahtua muutakin kuin lihavuuteen tai terveydentilaan tuijottaminen. Elämästä pitää myös nauttia. Jos satun olemaan työnarkomaani tai satun olemaan sen verran perverssi että yhteiskunnallinen vaikuttaminen kiinnostaa, mikä sinä olet minulle sanomaan että teen siinä jotain väärää? Eikö ole kyse minun elämästäni ja minun valinnoistani?

    Työnarkomaniani vaikuttaa myös yhteiskunnallisesti, eli taidan maksaa enemmän niitä paljon puhuttuja veroja joilla läskien terveydenhuoltoa maksetaan (ja samalla, muuten, maksan yhtään naputtamatta myös urheiluvammojen hoidosta, tupakoinnista ja alkoholista aiheutuven sairauksien hoidosta ym.) kuin keskiverto tossunkuluttaja... Enkä valita. Veroja maksan mielelläni, sillä niillä kustannetaan tässä maassa koko hyvinvointi. Lihava olen, toistaiseksi terve, ja onnellinen omana itsenäni. Pirteyttä ja elämäniloa on vaikka muille jakaa, ihmissuhteet kukoistavat eikä tiukka pipo päätä kiristä.

    Voitko sanoa itsestäsi samaa?

    Jos ehdoin tahdoin hankit itsellesi terveysongelmia, niin tietenkin asia on periaatteessa omasi. Silloin ei kuitenkaan kannata valittaa siitä, että on lihava.

    Elämästä nauttiminenkin sujuu mukavammin, kun tuolista nouseminen tai portaiden kipuaminen ei tuota ongelmia. Ja kun pysyy terveenä vanhemmitenkin.

    Minulla on kaksi sukulaista. Toinen on yli yhdeksänkymmenen, mutta edelleen käy jalkaisin kaupassa ja hoitaa taloaan. Hän on urheillut ikänsä ja syönyt terveellisesti. Toinen on kuusissakymmenissä ja tolkuttoman lihava. Takana useita leikkauksia, eikä mistään asioilla käymisestä ole puhettakaan ilman autoa. Ruokailutottumukset hirvittävät, eikä kuntoilusta tietoakaan.

    Tiedän kyllä, kumpaa pidän esimerkkinäni.

    Nuo urheiluvammojen hoidot voisi vihdoin työntää sinne, missä ei aurinko paista. Urheilu on kokonaisuudessa yhteiskunnalle erittäin tuottoisa tekijä. Se lisää työkykyä, kansantuotetta ja verotuloja jopa niin paljon, että moni työnantaja maksaa työläistensä urheilut. Lisäksi enemmän treenaavilla ja vammaherkemmillä ihmisillä on yleensä itse maksettu vakuutus, joka korvaa hoitokulut tarvittaessa.

    Äänestä

  • Komea Mies kirjoitti:

    Jos ehdoin tahdoin hankit itsellesi terveysongelmia, niin tietenkin asia on periaatteessa omasi. Silloin ei kuitenkaan kannata valittaa siitä, että on lihava.

    Elämästä nauttiminenkin sujuu mukavammin, kun tuolista nouseminen tai portaiden kipuaminen ei tuota ongelmia. Ja kun pysyy terveenä vanhemmitenkin.

    Minulla on kaksi sukulaista. Toinen on yli yhdeksänkymmenen, mutta edelleen käy jalkaisin kaupassa ja hoitaa taloaan. Hän on urheillut ikänsä ja syönyt terveellisesti. Toinen on kuusissakymmenissä ja tolkuttoman lihava. Takana useita leikkauksia, eikä mistään asioilla käymisestä ole puhettakaan ilman autoa. Ruokailutottumukset hirvittävät, eikä kuntoilusta tietoakaan.

    Tiedän kyllä, kumpaa pidän esimerkkinäni.

    Nuo urheiluvammojen hoidot voisi vihdoin työntää sinne, missä ei aurinko paista. Urheilu on kokonaisuudessa yhteiskunnalle erittäin tuottoisa tekijä. Se lisää työkykyä, kansantuotetta ja verotuloja jopa niin paljon, että moni työnantaja maksaa työläistensä urheilut. Lisäksi enemmän treenaavilla ja vammaherkemmillä ihmisillä on yleensä itse maksettu vakuutus, joka korvaa hoitokulut tarvittaessa.

    "Jos ehdoin tahdoin hankit itsellesi terveysongelmia, niin tietenkin asia on periaatteessa omasi."

    Miten niin vain periaatteessa? Miksi ei käytännössä? Mielestäni elän omaa elämääni itse, ja minä saan tehdä sillä mitä haluan niin kauan kun en rasita sillä muita. Ja mistä päättelet että ehdoin tahdoin hankin itselleni terveysongelmia? Siitäkö että olen lihava enkä ole laihdutuskuurilla?

    "Silloin ei kuitenkaan kannata valittaa siitä, että on lihava."

    Oletko kuullut minun valittavan lihavuudestani? Muut siitä tuntuvat enemmän valittavan kuin minä...

    "Elämästä nauttiminenkin sujuu mukavammin, kun tuolista nouseminen tai portaiden kipuaminen ei tuota ongelmia. Ja kun pysyy terveenä vanhemmitenkin."

    Eikö elämästä saa nauttia ellei täytä näitä kriteereitä? Eli et suo että pyörätuolissa oleva ihminen, tai muuten vammainen joka ei kunnolla pääse liikkumaan saa nauttia elämästään? Eikö lihava ihminen voi olla terve vanhanakin? Oletko ihan 100% varma siitä, että lihava=sairas ja hoikka/laiha/normaalipainoinen=terve? Jos olet, anna minulle linkki tutkimustuloksiin. Sitten allekirjoitan sen mitä vaahtoat. En muuten. Ok?

    Äänestä

  • meritursas kirjoitti:

    "Jos ehdoin tahdoin hankit itsellesi terveysongelmia, niin tietenkin asia on periaatteessa omasi."

    Miten niin vain periaatteessa? Miksi ei käytännössä? Mielestäni elän omaa elämääni itse, ja minä saan tehdä sillä mitä haluan niin kauan kun en rasita sillä muita. Ja mistä päättelet että ehdoin tahdoin hankin itselleni terveysongelmia? Siitäkö että olen lihava enkä ole laihdutuskuurilla?

    "Silloin ei kuitenkaan kannata valittaa siitä, että on lihava."

    Oletko kuullut minun valittavan lihavuudestani? Muut siitä tuntuvat enemmän valittavan kuin minä...

    "Elämästä nauttiminenkin sujuu mukavammin, kun tuolista nouseminen tai portaiden kipuaminen ei tuota ongelmia. Ja kun pysyy terveenä vanhemmitenkin."

    Eikö elämästä saa nauttia ellei täytä näitä kriteereitä? Eli et suo että pyörätuolissa oleva ihminen, tai muuten vammainen joka ei kunnolla pääse liikkumaan saa nauttia elämästään? Eikö lihava ihminen voi olla terve vanhanakin? Oletko ihan 100% varma siitä, että lihava=sairas ja hoikka/laiha/normaalipainoinen=terve? Jos olet, anna minulle linkki tutkimustuloksiin. Sitten allekirjoitan sen mitä vaahtoat. En muuten. Ok?

    "Eikö elämästä saa nauttia ellei täytä näitä kriteereitä? Eli et suo että pyörätuolissa oleva ihminen, tai muuten vammainen joka ei kunnolla pääse liikkumaan saa nauttia elämästään?"

    Pidä nyt jo jotain rajaa tuossa valehtelussa. Noin en suinkaan sanonut. Voihan siitä elämästä nauttia vammaisenakin, mutta monikohan pyörätuoliin sidottu kieltäytyisi ottamasta vastaan ihmepilleriä, joka palauttaisi kävelykyvyn? Aika harva taitaisi todeta, että nauttii pyörätuolissa olosta niin paljon, ettei halua.

    "Eikö lihava ihminen voi olla terve vanhanakin? Oletko ihan 100% varma siitä, että lihava=sairas ja hoikka/laiha/normaalipainoinen=terve?"

    "Jos olet, anna minulle linkki tutkimustuloksiin. Sitten allekirjoitan sen mitä vaahtoat. En muuten. Ok?"

    No aloita vaikka tuolta http://www.ktl.fi/portal/suomi/osiot/tietoa_terveydesta/ravitsemus/ravitsemus_ja_terveys/painonhallinta_ja_ravitsemus/tyoikaiset_ja_lihavuus/

    Olen tänään jo yhden kerran postannut viestin, jossa kerroin, että on mahdollista elää epäterveellisesti ja lihoa ilman pahoja terveyshaittoja ja että terveellisesti elävä normaalipainoinen voi kuolla sairauteen nuorena. on silti aivan selvää, että reipas ylipaino tekee ennenaikaisesta kuolemasta paljon todennäköisempää.

    Äänestä

Minä en kuulu tälle palstalle. Pari makkaraa on, mutta vaatekoko on 36-38 enkä ole minkään mittapuun mukaan lihava. Olen kuitenkin alalla, jonka yhtenä osana on ylipainoisten ja ylipäätään syömishäiriöisten konsultointi / hoito ja olen tästä syystä tietysti kiinnostunut ylipainoisten ihmisten ajatusmaailmasta tutkimusten ja työkohtaamisten ulkopuolellakin.

Käytännön kokemus ja monet tutkimukset puoltavat hienotunteisuutta paino-ongelmaisten ihmisten kanssa työskennellessä. Luettelointi, kategorisointi ja suorien neuvojen anto "näin pitää tehdä" tyylillä on viimeistä, mitä kenellekään syömishäiriöistä tai paino-ongelmista kärsivälle ihmiselle pitää antaa. Usein tällaisten ihmisten itsetunto on riittävän matala muutenkin eikä ilkeily ainakaan paranna tilannetta mihinkään suuntaan. Paino koetaan henkilökohtaiseksi asiaksi ja siitä huomattauminen - vaikka vain anonyymisti netissä - saattaa saada aikaan aggressiivisia reaktioita. Tämä on aivan normaalia, eikä johdu siitä, että ylipainoisilla olisi "vikaa päässä". Samoin reagoivat muutkin, joilla on tai jotka kokevat olevansa paino-ongelmaisia. Teoreettisesti voidaan pohtia paljonkin, mistä lihavuus johtuu ja miksi lihavia on jne, mutta totuus on, että syyt ovat aina yksilökohtaiset eivätkä "johdu" mistään yksittäisestä tekijästä. Ok, useimmiten syynä on liian suuri energiansaanti ja liian pieni kulutus, mutta syy siihen miksi näin on, ei johdu mistään yhdestä ainoasta syystä. Ylipainoista ei auta "syö vähemmän ja liiku" - tyylinen läppä, koska se ei ensinnäkään ole kaikille mahdollista ja toisekseen kaikilla ei ole muuten vain resursseja laihduttaa tai sitoutua laihdutukseen. Tällöin ylipainoista autetaan parhaiten auttamalla häntä hyväksymään itsensä. Jos ylipainoinen puolestaan joutuu tai haluaa painoaan pudottaa, yleispätevät ohjeet eivät auta, vaan jokaiselle tulee luoda omanlainen ohjelma, jonka toteuttamiseen hän on motivoitunut ja joka ei ole esimerkiksi liian rankka tai toisaalta liian hidas - motivaatio ja sitoutuminen jäävät kummassakin tapauksessa vaillinaisiksi.

Itseäkin ihmetyttää, mitä normaalipainoiset saavat sillä, että käyvät solvaamassa netissä ylipainoisia yhtenä ryhmänä, jotka ovat itse aiheuttaneet kaikki samalla tavalla ongelmansa. Tietysti ylipainon aiheuttamista terveysriskeistä pitää voida puhua samoin kuin vaikka tupakan aiheuttamista terveysriskeistä. Onko sitten viisasta lähteä solvaamaan yksittäistä ylipainoista tai tupakoitsijaa tai asettaa heidät kaikki samaan muottiin? Tätä voivat tietyt nimimerkit miettiä ihan itsekseen.

Äänestä
  • Juuri noin pitää suhtautua meihin ylipainoisiin, emme tosiaan ole mikään yksi ja sama "vyöryvä ja löllyvä massa", jonka lihavuutta ja mahdollista "haluttomuutta" laihduttaa, voisi käsitellä niin mustavalkoisesti kuin jotkut täällä tekevät. Jokaisella on omat yksilölliset syynsä ylipainoonsa, ja vaikka laihtua haluaisikin, se ei aina onnistu tuosta vaan tyylillä "syö vähemmän kuin kulutat".

    Äänestä

  • useimmat lihavat tietävät mitä pitäisi tehdä , laihduttaa . Kuinka se tehdään on täysin oma luku sinänsä .

    Äänestä

  • "Luettelointi, kategorisointi ja suorien neuvojen anto "näin pitää tehdä" tyylillä on viimeistä, mitä kenellekään syömishäiriöistä tai paino-ongelmista kärsivälle ihmiselle pitää antaa."

    Viimeistä, mitä paino-ongelmaisten kannattaa tehdä, on jättää ravinto-oppiin ja fysiologiaan perustuvat "näin pitää tehdä"-neuvot noudattamatta. Tieto on jokaisen saatavilla, kun viitsii nähdä vähän vaivaa. Jos ei noudata järkeviä elämäntapoja, ei siitä voi aikuinen ihminen syyttää kuin itseään.

    "Ylipainoista ei auta "syö vähemmän ja liiku" - tyylinen läppä, koska se ei ensinnäkään ole kaikille mahdollista ja toisekseen kaikilla ei ole muuten vain resursseja laihduttaa tai sitoutua laihdutukseen. "

    Vähemmän syöminen on mahdollista kaikille, joita ei pakkosyötetä. Jos alaikäiset jätetään huomiotta, lienee tällaisia henkilöitä Suomessa vain psykiatristen sairaaloiden suljetuilla osastoilla. Liikunta jossain muodossa on mahdollista lähes jokaiselle. Sitoutuminen puolestaan on täysin omasta valinnasta kiinni.

    "Tällöin ylipainoista autetaan parhaiten auttamalla häntä hyväksymään itsensä."

    No se itsensä hyväksyminen ei valitettavasti mitenkään estä sydänkohtausta tai suojaa nivelkulumilta. Siinä vaiheessa, kun näitä ongelmia ilmenee, onkin liian myöhäistä huomata, ettei lihavuuttaan olisi kannattanut hyväksyä.

    Mitään tarvetta lihavuuden hyväksymiselle ei kuitenkaan ole. Jokainen voi laihduttaa, kun vain pitää syömisensä kulutusta vähäisempänä. Olen nyt reilun kuukauden pudottanut painoa noin kilon viikkovauhtia. Motiivina pelkästään halu pärjätä urheilukilpailussa harrastetasolla. Tämä ei ole ollut edes vaikeaa, vaikka aloitin painonpudotuksen normaalipainosta ja olen sitä tyyppiä, jolle kertyy helposti ylimääräistä rasvaa.

    Tältä pohjalta minulla ei aina riitä kärsivälisyyttä niille marisijoille, jotka valittavat, kuinka "geenit estävät laihtumasta" tai "yhteiskunnan paineet lihottavat" tai muuta vastaavaa soopaa.

    Jos jollekulle ei riitä motiiviksi välttyminen ennenaikaiselta kuolemalta ja invalidisoitumiselta, niin silloin voi syyttää vain itseään, kun ei pidä näppejään erossa suklaasta ja sipsipusseista. Samalla tavalla minun tekee mieli ostaa karkkipussi elokuvateatteriin mennessä tai poiketa pikaruokalaan, kun makkaraperunoiden haju leijuu sieltä ulos. Kyse on vain siitä, mitä tahtoo. Ei muusta. Lihavuus on oma valinta.

    Äänestä

  • Komea Mies kirjoitti:

    "Luettelointi, kategorisointi ja suorien neuvojen anto "näin pitää tehdä" tyylillä on viimeistä, mitä kenellekään syömishäiriöistä tai paino-ongelmista kärsivälle ihmiselle pitää antaa."

    Viimeistä, mitä paino-ongelmaisten kannattaa tehdä, on jättää ravinto-oppiin ja fysiologiaan perustuvat "näin pitää tehdä"-neuvot noudattamatta. Tieto on jokaisen saatavilla, kun viitsii nähdä vähän vaivaa. Jos ei noudata järkeviä elämäntapoja, ei siitä voi aikuinen ihminen syyttää kuin itseään.

    "Ylipainoista ei auta "syö vähemmän ja liiku" - tyylinen läppä, koska se ei ensinnäkään ole kaikille mahdollista ja toisekseen kaikilla ei ole muuten vain resursseja laihduttaa tai sitoutua laihdutukseen. "

    Vähemmän syöminen on mahdollista kaikille, joita ei pakkosyötetä. Jos alaikäiset jätetään huomiotta, lienee tällaisia henkilöitä Suomessa vain psykiatristen sairaaloiden suljetuilla osastoilla. Liikunta jossain muodossa on mahdollista lähes jokaiselle. Sitoutuminen puolestaan on täysin omasta valinnasta kiinni.

    "Tällöin ylipainoista autetaan parhaiten auttamalla häntä hyväksymään itsensä."

    No se itsensä hyväksyminen ei valitettavasti mitenkään estä sydänkohtausta tai suojaa nivelkulumilta. Siinä vaiheessa, kun näitä ongelmia ilmenee, onkin liian myöhäistä huomata, ettei lihavuuttaan olisi kannattanut hyväksyä.

    Mitään tarvetta lihavuuden hyväksymiselle ei kuitenkaan ole. Jokainen voi laihduttaa, kun vain pitää syömisensä kulutusta vähäisempänä. Olen nyt reilun kuukauden pudottanut painoa noin kilon viikkovauhtia. Motiivina pelkästään halu pärjätä urheilukilpailussa harrastetasolla. Tämä ei ole ollut edes vaikeaa, vaikka aloitin painonpudotuksen normaalipainosta ja olen sitä tyyppiä, jolle kertyy helposti ylimääräistä rasvaa.

    Tältä pohjalta minulla ei aina riitä kärsivälisyyttä niille marisijoille, jotka valittavat, kuinka "geenit estävät laihtumasta" tai "yhteiskunnan paineet lihottavat" tai muuta vastaavaa soopaa.

    Jos jollekulle ei riitä motiiviksi välttyminen ennenaikaiselta kuolemalta ja invalidisoitumiselta, niin silloin voi syyttää vain itseään, kun ei pidä näppejään erossa suklaasta ja sipsipusseista. Samalla tavalla minun tekee mieli ostaa karkkipussi elokuvateatteriin mennessä tai poiketa pikaruokalaan, kun makkaraperunoiden haju leijuu sieltä ulos. Kyse on vain siitä, mitä tahtoo. Ei muusta. Lihavuus on oma valinta.

    Komea mies oot tosi kova jätkä. Juuri noin se on, mitä mainitsit. Jos tuosta joku lihava loukkaantuu, on sekä paksu että tyhmä.

    Äänestä

  • Komea Mies kirjoitti:

    "Luettelointi, kategorisointi ja suorien neuvojen anto "näin pitää tehdä" tyylillä on viimeistä, mitä kenellekään syömishäiriöistä tai paino-ongelmista kärsivälle ihmiselle pitää antaa."

    Viimeistä, mitä paino-ongelmaisten kannattaa tehdä, on jättää ravinto-oppiin ja fysiologiaan perustuvat "näin pitää tehdä"-neuvot noudattamatta. Tieto on jokaisen saatavilla, kun viitsii nähdä vähän vaivaa. Jos ei noudata järkeviä elämäntapoja, ei siitä voi aikuinen ihminen syyttää kuin itseään.

    "Ylipainoista ei auta "syö vähemmän ja liiku" - tyylinen läppä, koska se ei ensinnäkään ole kaikille mahdollista ja toisekseen kaikilla ei ole muuten vain resursseja laihduttaa tai sitoutua laihdutukseen. "

    Vähemmän syöminen on mahdollista kaikille, joita ei pakkosyötetä. Jos alaikäiset jätetään huomiotta, lienee tällaisia henkilöitä Suomessa vain psykiatristen sairaaloiden suljetuilla osastoilla. Liikunta jossain muodossa on mahdollista lähes jokaiselle. Sitoutuminen puolestaan on täysin omasta valinnasta kiinni.

    "Tällöin ylipainoista autetaan parhaiten auttamalla häntä hyväksymään itsensä."

    No se itsensä hyväksyminen ei valitettavasti mitenkään estä sydänkohtausta tai suojaa nivelkulumilta. Siinä vaiheessa, kun näitä ongelmia ilmenee, onkin liian myöhäistä huomata, ettei lihavuuttaan olisi kannattanut hyväksyä.

    Mitään tarvetta lihavuuden hyväksymiselle ei kuitenkaan ole. Jokainen voi laihduttaa, kun vain pitää syömisensä kulutusta vähäisempänä. Olen nyt reilun kuukauden pudottanut painoa noin kilon viikkovauhtia. Motiivina pelkästään halu pärjätä urheilukilpailussa harrastetasolla. Tämä ei ole ollut edes vaikeaa, vaikka aloitin painonpudotuksen normaalipainosta ja olen sitä tyyppiä, jolle kertyy helposti ylimääräistä rasvaa.

    Tältä pohjalta minulla ei aina riitä kärsivälisyyttä niille marisijoille, jotka valittavat, kuinka "geenit estävät laihtumasta" tai "yhteiskunnan paineet lihottavat" tai muuta vastaavaa soopaa.

    Jos jollekulle ei riitä motiiviksi välttyminen ennenaikaiselta kuolemalta ja invalidisoitumiselta, niin silloin voi syyttää vain itseään, kun ei pidä näppejään erossa suklaasta ja sipsipusseista. Samalla tavalla minun tekee mieli ostaa karkkipussi elokuvateatteriin mennessä tai poiketa pikaruokalaan, kun makkaraperunoiden haju leijuu sieltä ulos. Kyse on vain siitä, mitä tahtoo. Ei muusta. Lihavuus on oma valinta.

    "Viimeistä, mitä paino-ongelmaisten kannattaa tehdä, on jättää ravinto-oppiin ja fysiologiaan perustuvat "näin pitää tehdä"-neuvot noudattamatta. Tieto on jokaisen saatavilla, kun viitsii nähdä vähän vaivaa. Jos ei noudata järkeviä elämäntapoja, ei siitä voi aikuinen ihminen syyttää kuin itseään."

    Mikäli paino-ongelmainen alkaa laihduttamaan, tulee hänen tietenkin tehdä asia järkevästi tutkimustietoa noudattaen, syöden terveellisesti ja liikkuen. Asia ei kuitenkaan ole ihan noin yksinkertainen. "Syö terveellisesti ja liiku" ei ihan aikuisten oikeasti kerro yhtään mitään siitä, kuinka tulisi laihduttaa. Mikäli ihminen on syönyt "väärin" ja / tai ollut liikkumatta ikänsä, hän saattaa tarvita hyvinkin konkreettisia, omaan elämäntilanteeseen sopivia ohjeita avukseen. Tätä varten on olemassa erilaisia ammattilaisia aina personal trainereista ja ravitsemusterapeuteista ryhmiä vetäviin lääkäreihin tai psykologeihin, jotka opettavat syömishäiriöisiä - eivät siis pelkästään ylipainoisia - "uuteen elämään".

    "Vähemmän syöminen on mahdollista kaikille, joita ei pakkosyötetä. Jos alaikäiset jätetään huomiotta, lienee tällaisia henkilöitä Suomessa vain psykiatristen sairaaloiden suljetuilla osastoilla. Liikunta jossain muodossa on mahdollista lähes jokaiselle. Sitoutuminen puolestaan on täysin omasta valinnasta kiinni."

    Mikäli näin olisi, maailmassa ei olisi yli- eikä alipainoa. Kaikki painaisivat sopivasti. Kylmä totuus on kuitenkin, että erilaiset lääkitykset, alentunut mieliala, ahmimishäiriöt, vääristynyt kehonkuva, konkreettisen tiedon puute, ruoka-allergiat, raskas elämäntilanne ja monet muut seikat tekevät laihdutuksen monelle vaikeaksi. Elämäntapojen muutos vaatii löysää aikaa. Kolmivuorotyötä tekevällä kolmen lapsen äidillä sitä ei välttämättä ole, eikä häntä kannata siitä syyllistää. Sitoutuminenkaan ei ole itsestä kiinni, mikäli noudattaa dieettiä, joka ei ole järkevä tai muuten sovellu itselleen.

    "No se itsensä hyväksyminen ei valitettavasti mitenkään estä sydänkohtausta tai suojaa nivelkulumilta. Siinä vaiheessa, kun näitä ongelmia ilmenee, onkin liian myöhäistä huomata, ettei lihavuuttaan olisi kannattanut hyväksyä."

    Mikäli laihdutus ei onnistu, on äärimmäisen tärkeää, että ylipainoinen osaa hyväksyä painonsa osana itseään ja kehonkuvaansa ja rakastaa itseään tästä huolimatta. Monilla näin ei ole. Kyllä ylipainoiset useimmiten tietävät ylipainoon liittyvät riskit, joten turha jeesustella kohonneella riskillä verenpainetautiin ym. Siitä huolimatta kaikki eivät voi / onnistu / pysty laihduttamaan, ja kyllä heille siitä huolimatta kuuluu ihmisarvoinen elämä!

    Äänestä

  • Ravintotietoa kirjoitti:

    "Viimeistä, mitä paino-ongelmaisten kannattaa tehdä, on jättää ravinto-oppiin ja fysiologiaan perustuvat "näin pitää tehdä"-neuvot noudattamatta. Tieto on jokaisen saatavilla, kun viitsii nähdä vähän vaivaa. Jos ei noudata järkeviä elämäntapoja, ei siitä voi aikuinen ihminen syyttää kuin itseään."

    Mikäli paino-ongelmainen alkaa laihduttamaan, tulee hänen tietenkin tehdä asia järkevästi tutkimustietoa noudattaen, syöden terveellisesti ja liikkuen. Asia ei kuitenkaan ole ihan noin yksinkertainen. "Syö terveellisesti ja liiku" ei ihan aikuisten oikeasti kerro yhtään mitään siitä, kuinka tulisi laihduttaa. Mikäli ihminen on syönyt "väärin" ja / tai ollut liikkumatta ikänsä, hän saattaa tarvita hyvinkin konkreettisia, omaan elämäntilanteeseen sopivia ohjeita avukseen. Tätä varten on olemassa erilaisia ammattilaisia aina personal trainereista ja ravitsemusterapeuteista ryhmiä vetäviin lääkäreihin tai psykologeihin, jotka opettavat syömishäiriöisiä - eivät siis pelkästään ylipainoisia - "uuteen elämään".

    "Vähemmän syöminen on mahdollista kaikille, joita ei pakkosyötetä. Jos alaikäiset jätetään huomiotta, lienee tällaisia henkilöitä Suomessa vain psykiatristen sairaaloiden suljetuilla osastoilla. Liikunta jossain muodossa on mahdollista lähes jokaiselle. Sitoutuminen puolestaan on täysin omasta valinnasta kiinni."

    Mikäli näin olisi, maailmassa ei olisi yli- eikä alipainoa. Kaikki painaisivat sopivasti. Kylmä totuus on kuitenkin, että erilaiset lääkitykset, alentunut mieliala, ahmimishäiriöt, vääristynyt kehonkuva, konkreettisen tiedon puute, ruoka-allergiat, raskas elämäntilanne ja monet muut seikat tekevät laihdutuksen monelle vaikeaksi. Elämäntapojen muutos vaatii löysää aikaa. Kolmivuorotyötä tekevällä kolmen lapsen äidillä sitä ei välttämättä ole, eikä häntä kannata siitä syyllistää. Sitoutuminenkaan ei ole itsestä kiinni, mikäli noudattaa dieettiä, joka ei ole järkevä tai muuten sovellu itselleen.

    "No se itsensä hyväksyminen ei valitettavasti mitenkään estä sydänkohtausta tai suojaa nivelkulumilta. Siinä vaiheessa, kun näitä ongelmia ilmenee, onkin liian myöhäistä huomata, ettei lihavuuttaan olisi kannattanut hyväksyä."

    Mikäli laihdutus ei onnistu, on äärimmäisen tärkeää, että ylipainoinen osaa hyväksyä painonsa osana itseään ja kehonkuvaansa ja rakastaa itseään tästä huolimatta. Monilla näin ei ole. Kyllä ylipainoiset useimmiten tietävät ylipainoon liittyvät riskit, joten turha jeesustella kohonneella riskillä verenpainetautiin ym. Siitä huolimatta kaikki eivät voi / onnistu / pysty laihduttamaan, ja kyllä heille siitä huolimatta kuuluu ihmisarvoinen elämä!

    ""Syö terveellisesti ja liiku" ei ihan aikuisten oikeasti kerro yhtään mitään siitä, kuinka tulisi laihduttaa. Mikäli ihminen on syönyt "väärin" ja / tai ollut liikkumatta ikänsä, hän saattaa tarvita hyvinkin konkreettisia, omaan elämäntilanteeseen sopivia ohjeita avukseen. Tätä varten on olemassa erilaisia ammattilaisia"

    No mutta juuri tässähän minä olen jatkuvasti tarjonnut apua. Olen kirjoittanut tänne ja laihdutuspalstalle varmaan kymmeniä viestejä, joissa kerrotaan, millainen ruokavalio ja millainen liikunta on hyväksi ylipainoiselle. Lisäksi jatkuvasti suosittelen alan ammattilaisten puoleen kääntymistä, mikäli ongelma on todella paha.

    "Kylmä totuus on kuitenkin, että erilaiset lääkitykset, alentunut mieliala, ahmimishäiriöt, vääristynyt kehonkuva, konkreettisen tiedon puute, ruoka-allergiat, raskas elämäntilanne ja monet muut seikat tekevät laihdutuksen monelle vaikeaksi. Elämäntapojen muutos vaatii löysää aikaa. Kolmivuorotyötä tekevällä kolmen lapsen äidillä sitä ei välttämättä ole,"

    Eihän se laihdutus helppoa ole kellekään. Ei ollut minullekaan ja olin vuosikaudet oikein lahjakas keksimään tekosyitä lihomiselleni. Milloin ei ollut aikaa liikkua, milloin piti "tankata", että jaksaa opiskella/työskennellä, milloin geeniperimä oli syyllinen ja milloin piti saada itsensä hyvälle mielelle, ettei olisi ilkeä muille ihmisille. Mutta kyllä se laihdutus silti onnistui, kun vain _itse päätin_ ja pidin päätöksestä kiinni.

    Aikaa on jokaisella 24 tuntia vuorokaudessa. Jos työtahti on sellainen, että siitä lähtee terveys, niin kannattaa ehkä hakeutua toisiin tehtäviin. Ajaa sitten vaikka vähän vanhemmalla autolla ja asuu astetta vaatimattomammassa kämpässä - ei siihen kuole, mutta sydänveritulppaan kuolee.

    "Mikäli laihdutus ei onnistu, on äärimmäisen tärkeää, että ylipainoinen osaa hyväksyä painonsa osana itseään ja kehonkuvaansa ja rakastaa itseään tästä huolimatta. Monilla näin ei ole."

    Ylipaino ei tietenkään tarkoita, että ihminen olisi totaalisesti ja kokonaan kelvoton mihinkään. Jos tällainen mielikuva on päässyt syntymään, kannattaisi kuitenkin kääntyä pikemmin psykologin kuin nettipalstan puoleen. Ei netissä voi sellaista tukea tarjota, kuin näin vaikea tilanne vaatii. Niitäkin on täällä nähty, viimeksi otsikolla "Olen epäonnistunut". Mutta ei sekään ole tervettä, että tämä "itsensä hyväksyminen" perustuu valheeseen ja kuvitelmaan, ettei lihavuudesta ole mitään haittaa ja ettei henkilöllä olisi tarvetta lahihduttaa, vaikka painoa on 130kg. Nämä haavekuvat sortuvat ensimmäiseen vakavaan terveysongelmaan ja voin luvata, että se se vasta tuskallista on.

    Äänestä

  • Komea Mies kirjoitti:

    ""Syö terveellisesti ja liiku" ei ihan aikuisten oikeasti kerro yhtään mitään siitä, kuinka tulisi laihduttaa. Mikäli ihminen on syönyt "väärin" ja / tai ollut liikkumatta ikänsä, hän saattaa tarvita hyvinkin konkreettisia, omaan elämäntilanteeseen sopivia ohjeita avukseen. Tätä varten on olemassa erilaisia ammattilaisia"

    No mutta juuri tässähän minä olen jatkuvasti tarjonnut apua. Olen kirjoittanut tänne ja laihdutuspalstalle varmaan kymmeniä viestejä, joissa kerrotaan, millainen ruokavalio ja millainen liikunta on hyväksi ylipainoiselle. Lisäksi jatkuvasti suosittelen alan ammattilaisten puoleen kääntymistä, mikäli ongelma on todella paha.

    "Kylmä totuus on kuitenkin, että erilaiset lääkitykset, alentunut mieliala, ahmimishäiriöt, vääristynyt kehonkuva, konkreettisen tiedon puute, ruoka-allergiat, raskas elämäntilanne ja monet muut seikat tekevät laihdutuksen monelle vaikeaksi. Elämäntapojen muutos vaatii löysää aikaa. Kolmivuorotyötä tekevällä kolmen lapsen äidillä sitä ei välttämättä ole,"

    Eihän se laihdutus helppoa ole kellekään. Ei ollut minullekaan ja olin vuosikaudet oikein lahjakas keksimään tekosyitä lihomiselleni. Milloin ei ollut aikaa liikkua, milloin piti "tankata", että jaksaa opiskella/työskennellä, milloin geeniperimä oli syyllinen ja milloin piti saada itsensä hyvälle mielelle, ettei olisi ilkeä muille ihmisille. Mutta kyllä se laihdutus silti onnistui, kun vain _itse päätin_ ja pidin päätöksestä kiinni.

    Aikaa on jokaisella 24 tuntia vuorokaudessa. Jos työtahti on sellainen, että siitä lähtee terveys, niin kannattaa ehkä hakeutua toisiin tehtäviin. Ajaa sitten vaikka vähän vanhemmalla autolla ja asuu astetta vaatimattomammassa kämpässä - ei siihen kuole, mutta sydänveritulppaan kuolee.

    "Mikäli laihdutus ei onnistu, on äärimmäisen tärkeää, että ylipainoinen osaa hyväksyä painonsa osana itseään ja kehonkuvaansa ja rakastaa itseään tästä huolimatta. Monilla näin ei ole."

    Ylipaino ei tietenkään tarkoita, että ihminen olisi totaalisesti ja kokonaan kelvoton mihinkään. Jos tällainen mielikuva on päässyt syntymään, kannattaisi kuitenkin kääntyä pikemmin psykologin kuin nettipalstan puoleen. Ei netissä voi sellaista tukea tarjota, kuin näin vaikea tilanne vaatii. Niitäkin on täällä nähty, viimeksi otsikolla "Olen epäonnistunut". Mutta ei sekään ole tervettä, että tämä "itsensä hyväksyminen" perustuu valheeseen ja kuvitelmaan, ettei lihavuudesta ole mitään haittaa ja ettei henkilöllä olisi tarvetta lahihduttaa, vaikka painoa on 130kg. Nämä haavekuvat sortuvat ensimmäiseen vakavaan terveysongelmaan ja voin luvata, että se se vasta tuskallista on.

    Lainaus ravintoterapeutin tekstistä: "hän saattaa tarvita hyvinkin konkreettisia, omaan elämäntilanteeseen sopivia ohjeita avukseen. Tätä varten on olemassa erilaisia ammattilaisia"

    Lainaus Komean Miehen tekstistä: "No mutta juuri tässähän minä olen jatkuvasti tarjonnut apua."

    Oletko terveys-, liikunta- ja ravintoasioiden ammattilainen? Jos et, pidä pääsi kiinni. Jos olet, opettele nöyrempi lähestymistapa niin sinua voi kuunnellakin. Sinulla, raukalla, on niin mielettömän ylimielinen ja ilkeä, narsistisen sokea asenne niitä kohtaan joita yrität täällä neuvoa ettei kukaan halua sinua sen vuoksi kuunnella. Etkö yhtään ole miettinyt että MIKSI saat niin paljon negatiivistä kritiikkiä itsestäsi tällä palstalla? Oletko katsonut peiliin? Vai oletko todellakin niin sokea, että kuvittelet kaikkien muiden olevan tyhmiä kun sinä vain yrität auttaa?

    MIETIPPÄS SITÄ!!!!!!

    Äänestä

  • -meritursas- kirjoitti:

    Lainaus ravintoterapeutin tekstistä: "hän saattaa tarvita hyvinkin konkreettisia, omaan elämäntilanteeseen sopivia ohjeita avukseen. Tätä varten on olemassa erilaisia ammattilaisia"

    Lainaus Komean Miehen tekstistä: "No mutta juuri tässähän minä olen jatkuvasti tarjonnut apua."

    Oletko terveys-, liikunta- ja ravintoasioiden ammattilainen? Jos et, pidä pääsi kiinni. Jos olet, opettele nöyrempi lähestymistapa niin sinua voi kuunnellakin. Sinulla, raukalla, on niin mielettömän ylimielinen ja ilkeä, narsistisen sokea asenne niitä kohtaan joita yrität täällä neuvoa ettei kukaan halua sinua sen vuoksi kuunnella. Etkö yhtään ole miettinyt että MIKSI saat niin paljon negatiivistä kritiikkiä itsestäsi tällä palstalla? Oletko katsonut peiliin? Vai oletko todellakin niin sokea, että kuvittelet kaikkien muiden olevan tyhmiä kun sinä vain yrität auttaa?

    MIETIPPÄS SITÄ!!!!!!

    "Oletko terveys-, liikunta- ja ravintoasioiden ammattilainen? Jos et, pidä pääsi kiinni."

    En ole. 99,9% minkä hyvänsä keskustelupalstan neuvoista tulee muilta kuin alan ammattilaisilta. Jos haluaa ammattilaisen neuvoja, pitää siitä yleensä maksaa.

    Se tieto, mitä tarjoan on kuitenkin ammattilaisten kehittämää. Ei minun omaa keksintöäni. Samat jutut voit (syvällisemmin) lukea sadasta alan kirjasta tai kuunnella ne 50€ tuntihintaan ravintoterapeutilta.

    "Etkö yhtään ole miettinyt että MIKSI saat niin paljon negatiivistä kritiikkiä itsestäsi tällä palstalla?"

    Olen. Se johtuu siitä samasta syystä, kuin miksi minä aikanaan aina suutuin, kun joku yritti auttaa painonpudotuksessa. Oma saamattomuus harmittaa ja ihmisellä on luontainen taipumus kohdistaa harminsa johonkuhun muuhun kuin itseensä. Minäkin laihduin vasta, kun olin heittänyt tämän asenteen romukoppaan. Niin teidänkin kannattaisi tehdä.

    Kuitenkin se asenne, että kun toinen on ikävä ihminen, niin hänen puheitaan ei kuunnella on niin lapsellista, ettei sitä toivoisi näkevänsä kellään yli 15-vuotiaalla. Tunnen minäkin ihmisiä, joista en isommin pidä, muttei se tarkoita, etteikö heillä olisi asiantuntemusta monista asioista ja ettteikö heidän neuvojaan kannattaisi kuunnella.

    Äänestä

  • Komea Mies kirjoitti:

    ""Syö terveellisesti ja liiku" ei ihan aikuisten oikeasti kerro yhtään mitään siitä, kuinka tulisi laihduttaa. Mikäli ihminen on syönyt "väärin" ja / tai ollut liikkumatta ikänsä, hän saattaa tarvita hyvinkin konkreettisia, omaan elämäntilanteeseen sopivia ohjeita avukseen. Tätä varten on olemassa erilaisia ammattilaisia"

    No mutta juuri tässähän minä olen jatkuvasti tarjonnut apua. Olen kirjoittanut tänne ja laihdutuspalstalle varmaan kymmeniä viestejä, joissa kerrotaan, millainen ruokavalio ja millainen liikunta on hyväksi ylipainoiselle. Lisäksi jatkuvasti suosittelen alan ammattilaisten puoleen kääntymistä, mikäli ongelma on todella paha.

    "Kylmä totuus on kuitenkin, että erilaiset lääkitykset, alentunut mieliala, ahmimishäiriöt, vääristynyt kehonkuva, konkreettisen tiedon puute, ruoka-allergiat, raskas elämäntilanne ja monet muut seikat tekevät laihdutuksen monelle vaikeaksi. Elämäntapojen muutos vaatii löysää aikaa. Kolmivuorotyötä tekevällä kolmen lapsen äidillä sitä ei välttämättä ole,"

    Eihän se laihdutus helppoa ole kellekään. Ei ollut minullekaan ja olin vuosikaudet oikein lahjakas keksimään tekosyitä lihomiselleni. Milloin ei ollut aikaa liikkua, milloin piti "tankata", että jaksaa opiskella/työskennellä, milloin geeniperimä oli syyllinen ja milloin piti saada itsensä hyvälle mielelle, ettei olisi ilkeä muille ihmisille. Mutta kyllä se laihdutus silti onnistui, kun vain _itse päätin_ ja pidin päätöksestä kiinni.

    Aikaa on jokaisella 24 tuntia vuorokaudessa. Jos työtahti on sellainen, että siitä lähtee terveys, niin kannattaa ehkä hakeutua toisiin tehtäviin. Ajaa sitten vaikka vähän vanhemmalla autolla ja asuu astetta vaatimattomammassa kämpässä - ei siihen kuole, mutta sydänveritulppaan kuolee.

    "Mikäli laihdutus ei onnistu, on äärimmäisen tärkeää, että ylipainoinen osaa hyväksyä painonsa osana itseään ja kehonkuvaansa ja rakastaa itseään tästä huolimatta. Monilla näin ei ole."

    Ylipaino ei tietenkään tarkoita, että ihminen olisi totaalisesti ja kokonaan kelvoton mihinkään. Jos tällainen mielikuva on päässyt syntymään, kannattaisi kuitenkin kääntyä pikemmin psykologin kuin nettipalstan puoleen. Ei netissä voi sellaista tukea tarjota, kuin näin vaikea tilanne vaatii. Niitäkin on täällä nähty, viimeksi otsikolla "Olen epäonnistunut". Mutta ei sekään ole tervettä, että tämä "itsensä hyväksyminen" perustuu valheeseen ja kuvitelmaan, ettei lihavuudesta ole mitään haittaa ja ettei henkilöllä olisi tarvetta lahihduttaa, vaikka painoa on 130kg. Nämä haavekuvat sortuvat ensimmäiseen vakavaan terveysongelmaan ja voin luvata, että se se vasta tuskallista on.

    "No mutta juuri tässähän minä olen jatkuvasti tarjonnut apua. Olen kirjoittanut tänne ja laihdutuspalstalle varmaan kymmeniä viestejä, joissa kerrotaan, millainen ruokavalio ja millainen liikunta on hyväksi ylipainoiselle. Lisäksi jatkuvasti suosittelen alan ammattilaisten puoleen kääntymistä, mikäli ongelma on todella paha."

    Niin, millainen yleisesti ottaen. Valitettavasti pelkkä "syö kasviksia ja käy kävelyllä" ei oikeasti auta. Ylipainoiset eivät ole samaa massaa. On totta, että useimmat ylipainoiset voivat laihtua jos kuluttavat enemmän kuin syövät. Siitä huolimatta tämän yhtälön toteuttaminen on henkilökohtaista: esimerkiksi sopivan liikuntalajin löytäminen ei riipu lainkaan pelkästä painosta, vaan myöskin omista mielenkiinnon kohteista, aiemmista harrasteista, luonteesta ynnä muusta. Hyvän rytmitajun omaava ihminen voi pitää salsasta, kun taas toiselle sopii parhaiten yksinkertainen spinning. Ruoankaan suhteen asia ei ole näin yksinkertainen. Ongelma on yksinkertaisesti se, että laihdutusruoan tulisi olla maittavaa. "Syö kasviksia". Vain harvasta ihmisestä raa'at kasvikset ovat herkullisia. Niitä pitää oppia valmistamaan niin, että ne ovat maukkaita mutta vähärasvaisia. Jo pienet vauvat pitävät makeasta ja muista "hyvistä mauista". Mikseivät myös aikuiset? Ei ihminen syö pelkästään elääkseen eikä mauton ruoka siksi houkuttele. Jos ihminen ei ole syönyt kasviksia koskaan, kasvikset täytyy laittaa hänestä maukkaiksi erilaisten mausteiden avulla. Tämä kasvattaa sitoutumista ruokavalioon. Konkreettiset reseptit ovat monille laihduttajille tarpeen.

    "Eihän se laihdutus helppoa ole kellekään. Ei ollut minullekaan ja olin vuosikaudet oikein lahjakas keksimään tekosyitä lihomiselleni. Milloin ei ollut aikaa liikkua, milloin piti "tankata", että jaksaa opiskella/työskennellä, milloin geeniperimä oli syyllinen ja milloin piti saada itsensä hyvälle mielelle, ettei olisi ilkeä muille ihmisille. Mutta kyllä se laihdutus silti onnistui, kun vain _itse päätin_ ja pidin päätöksestä kiinni."

    Ymmärsitkö nyt asian ytimen? Kaikilla ei ole aikaa / kykyä tehdä tuota päätöstä, eikä se tee heistä syyllisiä kaikkeen pahaan. Esimerkiksi ahmimisongelmista kärsivät ihmiset eivät varmasti syö rasvaa muita kiusatakseen, kyllä kyseessä on oikea ongelma josta ei valitettavasti pääse pelkällä päätöksellä eroon. Häpeän vuoksi kynnys mennä esim. psykologille voi myös olla liian suuri. On aivan turha väittää, että kaikki voisivat vain "päättää" itse alkavansa laihduttaa. Näin ei ole.

    "Aikaa on jokaisella 24 tuntia vuorokaudessa. Jos työtahti on sellainen, että siitä lähtee terveys, niin kannattaa ehkä hakeutua toisiin tehtäviin. Ajaa sitten vaikka vähän vanhemmalla autolla ja asuu astetta vaatimattomammassa kämpässä - ei siihen kuole, mutta sydänveritulppaan kuolee."

    24h / vrk on kyllä kaikille tasapuolisesti jaettu, mutta esimerkiksi pienen lapsen äiti ei välttämättä pysty repimään tuosta 24h kahta tuntia lenkkiä, suihkuttelua ja venyttelyä varten. On aivan turha väittää, etteikö osa ihmisistä olisi kiireisempiä kuin muut. Ja laihduttaminen vaatii kyllä vähän muutakin kuin päätöksen, se vaatii aikaa opetella esimerkiksi ruoanlaitto ja ruokailutottumukset pahimmassa tapauksessa täysin uudestaan sekä aikaa liikkua ja kohottaa kuntoa. Elämäntilanteen täytyy olla melko seesteinen, jotta tällaiseen olisi aikaa.

    "Mutta ei sekään ole tervettä, että tämä "itsensä hyväksyminen" perustuu valheeseen ja kuvitelmaan, ettei lihavuudesta ole mitään haittaa ja ettei henkilöllä olisi tarvetta lahihduttaa, vaikka painoa on 130kg. Nämä haavekuvat sortuvat ensimmäiseen vakavaan terveysongelmaan ja voin luvata, että se se vasta tuskallista on."

    Luulisin, kuten jo mainitsin, ettei tuollaista harhaluuloa kenelläkään nyky-yhteiskunnassa ole. Ainakin omassa työssäni tapaamani ylipainoiset ovat kyllä tietoisia sekä riskeistä että terveellisistä elintavoistakin. Sitten se tieto pitää laittaa käytäntöön. Siinä on usein kompastuskivi. Itse asiassa monet ylipainoiset kärsivät hirvittävästi siitä, etteivät kovasta yrityksestä huolimatta onnistu laihtumaan. Ei silloin sanota, että yritä kuule kovemmin, vaan aletaan pohtimaan miten homma saataisiin käyntiin. Jos sitä ei saada, sitten tyydytään nykytilanteeseen - ainakin toistaiseksi. Ero esimerkiksi ylipainolla ja toisaalta anoreksiallahan on siinä, että ylipaino aiheuttaa harvoin välitöntä kuolemanvaaraa. Tietysti on suisaadaaleja ylipainoisia ihmisiä, mutta niin on hoikkiakin - ja normaalipainoisia.

    Äänestä

  • Komea Mies kirjoitti:

    "Oletko terveys-, liikunta- ja ravintoasioiden ammattilainen? Jos et, pidä pääsi kiinni."

    En ole. 99,9% minkä hyvänsä keskustelupalstan neuvoista tulee muilta kuin alan ammattilaisilta. Jos haluaa ammattilaisen neuvoja, pitää siitä yleensä maksaa.

    Se tieto, mitä tarjoan on kuitenkin ammattilaisten kehittämää. Ei minun omaa keksintöäni. Samat jutut voit (syvällisemmin) lukea sadasta alan kirjasta tai kuunnella ne 50€ tuntihintaan ravintoterapeutilta.

    "Etkö yhtään ole miettinyt että MIKSI saat niin paljon negatiivistä kritiikkiä itsestäsi tällä palstalla?"

    Olen. Se johtuu siitä samasta syystä, kuin miksi minä aikanaan aina suutuin, kun joku yritti auttaa painonpudotuksessa. Oma saamattomuus harmittaa ja ihmisellä on luontainen taipumus kohdistaa harminsa johonkuhun muuhun kuin itseensä. Minäkin laihduin vasta, kun olin heittänyt tämän asenteen romukoppaan. Niin teidänkin kannattaisi tehdä.

    Kuitenkin se asenne, että kun toinen on ikävä ihminen, niin hänen puheitaan ei kuunnella on niin lapsellista, ettei sitä toivoisi näkevänsä kellään yli 15-vuotiaalla. Tunnen minäkin ihmisiä, joista en isommin pidä, muttei se tarkoita, etteikö heillä olisi asiantuntemusta monista asioista ja ettteikö heidän neuvojaan kannattaisi kuunnella.

    "Jos haluaa ammattilaisen neuvoja, pitää siitä yleensä maksaa."

    Miksi sitten tyrkytät ilmaiseksi sellaista mitä täällä ei välttämättä haluta kuulla? Ala ammattilaiseksi ja ala perimään maksu neuvoistasi. Huomaisit kuitenkin, että hyvin pian olisit ilman asiakkaita.....

    "Se johtuu siitä samasta syystä, kuin miksi minä aikanaan aina suutuin, kun joku yritti auttaa painonpudotuksessa. Oma saamattomuus harmittaa ja ihmisellä on luontainen taipumus kohdistaa harminsa johonkuhun muuhun kuin itseensä. Minäkin laihduin vasta, kun olin heittänyt tämän asenteen romukoppaan. Niin teidänkin kannattaisi tehdä."

    Ja kaikkiko toimivat samalla tavalla kuin sinä? Oletko sitten psykologikin? Mihin perustat väitteesi? Aivan oikein: OMIIN kokemuksiisi. Uskotko ihan oikeasti sen, että se mikä sopii sinulle sopii muuntelematta ja ihmistä huomioon ottamatta myös muille, ikään, kokoon, psyykeen ja muuhun tilanteeseen katsomatta?

    Kokeilepas elää tällaisessa tilanteessa: olet kahden alle kouluikäisen lapsen yksinhuoltaja, ja lapsen toinen vanhempi ei ota minkäänlaista vastuuta lapsistaan eikä ole sukulaisiakaan paikkakunnalla apuna. Käyt kolmivuorotyössä, vaikkapa sairaanhoitajana. Palkka on pieni ja koko ajan väsyttää. Mistä tällaisessa tilanteessa enää revit innostusta/halua lähtemään 10 kilometrin lenkille (joka pitäisi juosta hengästymättä jotta olisi mielestäsi hyväkuntoinen ja johon jokaisen ihmisen pitäisi pystyä...) tai kuntosalille (kuukausilippu kohtuuttoman hintainen, sairaanhoitajan palkalla sellaiseen ei varaa...) ja sitten vielä syödä monipuolisesti ja terveellisesti (joka on paljon kalliimpaa kuin makaronit ja ranskanleipä)? Tuohon jos keksit ratkaisun olet varsinainen ihmemies. Osaatko yhtään kuvitella kuinka monta ihmistä (yleensä naisia) elää kuvaamani kaltaisessa tilanteessa. Vastaavasti voitaisiin ottaa esimerkiksi työtön yksinhuoltaja........

    Se, mikä sinussa niin suunnattomasti ärsyttää on täydellinen kykenemättömyytesi asettua toisen ihmisen asemaan. Olet löytänyt itsellesi oikean tavan toimia, hyvä niin, mutta SE EI SOVI KAIKILLE!!!!!

    Olet kuin uskoon hurahtanut joka syöttää kaikille omaa evankeliumiaan ainoana oikeana. Saarnaaminen ei auta, vaan empatia, myötätunto ja aito välittäminen. Ja tällä en nyt tarkoita sitä että tarvitsisi mennä toiseen äärilaitaan ja alkaa paapoa lihavia että juu, ole ihan rauhassa lihava, ei siitä mitään pahaa seuraa, kukin saa olla sellainen kuin haluaa, haluaisitko kolmannen munkkipossun kultaseni? Tässä on myös välimuoto. Ymmärrätkö?

    Vaikka turhaanhan minä tässä yritän, kaltaisesi narsistinen ihminen ei näe tätä minään muuna kuin taas yhden läskin selittelynä ja tekosyynä ihroilleen... Kultajyviä menee sioille... *huokaus*

    Äänestä

  • Komea Mies kirjoitti:

    "Oletko terveys-, liikunta- ja ravintoasioiden ammattilainen? Jos et, pidä pääsi kiinni."

    En ole. 99,9% minkä hyvänsä keskustelupalstan neuvoista tulee muilta kuin alan ammattilaisilta. Jos haluaa ammattilaisen neuvoja, pitää siitä yleensä maksaa.

    Se tieto, mitä tarjoan on kuitenkin ammattilaisten kehittämää. Ei minun omaa keksintöäni. Samat jutut voit (syvällisemmin) lukea sadasta alan kirjasta tai kuunnella ne 50€ tuntihintaan ravintoterapeutilta.

    "Etkö yhtään ole miettinyt että MIKSI saat niin paljon negatiivistä kritiikkiä itsestäsi tällä palstalla?"

    Olen. Se johtuu siitä samasta syystä, kuin miksi minä aikanaan aina suutuin, kun joku yritti auttaa painonpudotuksessa. Oma saamattomuus harmittaa ja ihmisellä on luontainen taipumus kohdistaa harminsa johonkuhun muuhun kuin itseensä. Minäkin laihduin vasta, kun olin heittänyt tämän asenteen romukoppaan. Niin teidänkin kannattaisi tehdä.

    Kuitenkin se asenne, että kun toinen on ikävä ihminen, niin hänen puheitaan ei kuunnella on niin lapsellista, ettei sitä toivoisi näkevänsä kellään yli 15-vuotiaalla. Tunnen minäkin ihmisiä, joista en isommin pidä, muttei se tarkoita, etteikö heillä olisi asiantuntemusta monista asioista ja ettteikö heidän neuvojaan kannattaisi kuunnella.

    "Tunnen minäkin ihmisiä, joista en isommin pidä, muttei se tarkoita, etteikö heillä olisi asiantuntemusta monista asioista ja ettteikö heidän neuvojaan kannattaisi kuunnella."

    No totta helvetissä jokainen tuntee tuollaisia ihmisiä. Oma esimieheni sattuu olemaan sellainen. Mutta jälleen kerran kysymys: mikä määrittelee asiantuntijuuden? Sekö että on omilla konsteillaan saanut laihdutetuksi 20 kiloa? Jälleen kerran: OMA kokemuksesi on tehnyt sinusta asiantuntijan OMAN ITSESI SUHTEEN, ei automaattisesti myös kaikkien muiden suhteen. Koita jo saada tämä kalloosi. Sinä olet itse korottanut itsesi laihdutusasiantuntijaksi, OMIEN KOKEMUKSIESI KAUTTA. Kuinka monta laihduttajaa oelt haastatellut nostaessasi itsesi laihduttamisen asiantuntijaksi? Onko sinulla paljonkin empiiristä tutkimustietoa asiasta?

    SE EI TARKOITA ETTÄ KAIKKI TOIMIVAT SAMALLA TAVALLA KUIN SINÄ JA ETTÄ KAIKILLE SOPII SAMA KUIN SINULLE!!!

    Olisiko ihan mahdotonta ajatella, että joskus vaikka neuvoisit seuraavalla tavalla: minulle ainakin laihdutuksessa auttoi se että blaa blaa blaa, ei siten että määräät mitä ihmisten pitää tehdä laihtuakseen. Kokeile. Voit yllättyä tuloksista.

    Äänestä

  • Ravitsemustietoa kirjoitti:

    "No mutta juuri tässähän minä olen jatkuvasti tarjonnut apua. Olen kirjoittanut tänne ja laihdutuspalstalle varmaan kymmeniä viestejä, joissa kerrotaan, millainen ruokavalio ja millainen liikunta on hyväksi ylipainoiselle. Lisäksi jatkuvasti suosittelen alan ammattilaisten puoleen kääntymistä, mikäli ongelma on todella paha."

    Niin, millainen yleisesti ottaen. Valitettavasti pelkkä "syö kasviksia ja käy kävelyllä" ei oikeasti auta. Ylipainoiset eivät ole samaa massaa. On totta, että useimmat ylipainoiset voivat laihtua jos kuluttavat enemmän kuin syövät. Siitä huolimatta tämän yhtälön toteuttaminen on henkilökohtaista: esimerkiksi sopivan liikuntalajin löytäminen ei riipu lainkaan pelkästä painosta, vaan myöskin omista mielenkiinnon kohteista, aiemmista harrasteista, luonteesta ynnä muusta. Hyvän rytmitajun omaava ihminen voi pitää salsasta, kun taas toiselle sopii parhaiten yksinkertainen spinning. Ruoankaan suhteen asia ei ole näin yksinkertainen. Ongelma on yksinkertaisesti se, että laihdutusruoan tulisi olla maittavaa. "Syö kasviksia". Vain harvasta ihmisestä raa'at kasvikset ovat herkullisia. Niitä pitää oppia valmistamaan niin, että ne ovat maukkaita mutta vähärasvaisia. Jo pienet vauvat pitävät makeasta ja muista "hyvistä mauista". Mikseivät myös aikuiset? Ei ihminen syö pelkästään elääkseen eikä mauton ruoka siksi houkuttele. Jos ihminen ei ole syönyt kasviksia koskaan, kasvikset täytyy laittaa hänestä maukkaiksi erilaisten mausteiden avulla. Tämä kasvattaa sitoutumista ruokavalioon. Konkreettiset reseptit ovat monille laihduttajille tarpeen.

    "Eihän se laihdutus helppoa ole kellekään. Ei ollut minullekaan ja olin vuosikaudet oikein lahjakas keksimään tekosyitä lihomiselleni. Milloin ei ollut aikaa liikkua, milloin piti "tankata", että jaksaa opiskella/työskennellä, milloin geeniperimä oli syyllinen ja milloin piti saada itsensä hyvälle mielelle, ettei olisi ilkeä muille ihmisille. Mutta kyllä se laihdutus silti onnistui, kun vain _itse päätin_ ja pidin päätöksestä kiinni."

    Ymmärsitkö nyt asian ytimen? Kaikilla ei ole aikaa / kykyä tehdä tuota päätöstä, eikä se tee heistä syyllisiä kaikkeen pahaan. Esimerkiksi ahmimisongelmista kärsivät ihmiset eivät varmasti syö rasvaa muita kiusatakseen, kyllä kyseessä on oikea ongelma josta ei valitettavasti pääse pelkällä päätöksellä eroon. Häpeän vuoksi kynnys mennä esim. psykologille voi myös olla liian suuri. On aivan turha väittää, että kaikki voisivat vain "päättää" itse alkavansa laihduttaa. Näin ei ole.

    "Aikaa on jokaisella 24 tuntia vuorokaudessa. Jos työtahti on sellainen, että siitä lähtee terveys, niin kannattaa ehkä hakeutua toisiin tehtäviin. Ajaa sitten vaikka vähän vanhemmalla autolla ja asuu astetta vaatimattomammassa kämpässä - ei siihen kuole, mutta sydänveritulppaan kuolee."

    24h / vrk on kyllä kaikille tasapuolisesti jaettu, mutta esimerkiksi pienen lapsen äiti ei välttämättä pysty repimään tuosta 24h kahta tuntia lenkkiä, suihkuttelua ja venyttelyä varten. On aivan turha väittää, etteikö osa ihmisistä olisi kiireisempiä kuin muut. Ja laihduttaminen vaatii kyllä vähän muutakin kuin päätöksen, se vaatii aikaa opetella esimerkiksi ruoanlaitto ja ruokailutottumukset pahimmassa tapauksessa täysin uudestaan sekä aikaa liikkua ja kohottaa kuntoa. Elämäntilanteen täytyy olla melko seesteinen, jotta tällaiseen olisi aikaa.

    "Mutta ei sekään ole tervettä, että tämä "itsensä hyväksyminen" perustuu valheeseen ja kuvitelmaan, ettei lihavuudesta ole mitään haittaa ja ettei henkilöllä olisi tarvetta lahihduttaa, vaikka painoa on 130kg. Nämä haavekuvat sortuvat ensimmäiseen vakavaan terveysongelmaan ja voin luvata, että se se vasta tuskallista on."

    Luulisin, kuten jo mainitsin, ettei tuollaista harhaluuloa kenelläkään nyky-yhteiskunnassa ole. Ainakin omassa työssäni tapaamani ylipainoiset ovat kyllä tietoisia sekä riskeistä että terveellisistä elintavoistakin. Sitten se tieto pitää laittaa käytäntöön. Siinä on usein kompastuskivi. Itse asiassa monet ylipainoiset kärsivät hirvittävästi siitä, etteivät kovasta yrityksestä huolimatta onnistu laihtumaan. Ei silloin sanota, että yritä kuule kovemmin, vaan aletaan pohtimaan miten homma saataisiin käyntiin. Jos sitä ei saada, sitten tyydytään nykytilanteeseen - ainakin toistaiseksi. Ero esimerkiksi ylipainolla ja toisaalta anoreksiallahan on siinä, että ylipaino aiheuttaa harvoin välitöntä kuolemanvaaraa. Tietysti on suisaadaaleja ylipainoisia ihmisiä, mutta niin on hoikkiakin - ja normaalipainoisia.

    "Valitettavasti pelkkä "syö kasviksia ja käy kävelyllä" ei oikeasti auta. Ylipainoiset eivät ole samaa massaa. On totta, että useimmat ylipainoiset voivat laihtua jos kuluttavat enemmän kuin syövät."

    Nettipalstat ovat rajallisia. En voi jokaisessa viestissä selvittää ravinto-opin ja fysiologian perusasioita. Siksi yleensä kehotan täysin tietämätöntä henkilöä lukemaan alan kirjoja, joissa tieto on yleensä myös esitetty paremmin kuin minä osaisin esittää. Liikunnasta teesini ovat lyhyemmät: Pitkäkestoisuus, suurien lihasryhmien kuormitus ja mielekkyys. Plus se, ettei rasvaa voi polttaa paikallisesti. Näistähän ei varmaan edes voi olla eri mieltä? Mikä on vikana? Enhän toki voi netin kautta tarjota ravinto- tai fysioterapeutin palveluja.

    "esimerkiksi sopivan liikuntalajin löytäminen ei riipu lainkaan pelkästä painosta, vaan myöskin omista mielenkiinnon kohteista, aiemmista harrasteista, luonteesta ynnä muusta. Hyvän rytmitajun omaava ihminen voi pitää salsasta, kun taas toiselle sopii parhaiten yksinkertainen spinning."

    No kyllä se painostakin aika paljon riippuu. Tuskin suosittelisit 130-kiloiselle naiselle vaikka korkeushyppyä, vaikka tämä siitä pitäisikin. Sinänsä erinomainen painonpudotusliikunta juoksukin olisi vaarallista ja mahdotonta suorittaa järkevällä tavalla. En kuitenkaan voi tietää henkilön rytmitajua tai musikaalisuutta, ellei tämä sitä sano. Siksi yleensä luettelen muutamia lajeja virikkeeksi ideoinnille ja varoitan nivelvaivoista esim. juoksun kohdalla. Mitä tässä on parantamista?

    "Ruoankaan suhteen asia ei ole näin yksinkertainen. Ongelma on yksinkertaisesti se, että laihdutusruoan tulisi olla maittavaa."

    Näinhän se. Minä en kuitenkaan ole erityisen hyvä kokki ja reseptejä on laihdutuskirjat pullollaan. Siksi en kirjoittele tänne reseptejä.

    "Esimerkiksi ahmimisongelmista kärsivät ihmiset eivät varmasti syö rasvaa muita kiusatakseen, kyllä kyseessä on oikea ongelma josta ei valitettavasti pääse pelkällä päätöksellä eroon. Häpeän vuoksi kynnys mennä esim. psykologille voi myös olla liian suuri. On aivan turha väittää, että kaikki voisivat vain "päättää" itse alkavansa laihduttaa. Näin ei ole."

    No mitä minun sitten tulisi tehdä? Jäljittää henkilöt ja raahata heidät väkisin pakkohoitoon? Johonkin se minunkin vastuuni päättyy muista ihmisistä. Jos henkilö ei halua tai osaa noudattaa järkeviä neuvoja painon pudottamiseksi, tai edes hakea apua tilanteeseensa, niin minkäs minä sille voin?

    "24h / vrk on kyllä kaikille tasapuolisesti jaettu, mutta esimerkiksi pienen lapsen äiti ei välttämättä pysty repimään tuosta 24h kahta tuntia lenkkiä, suihkuttelua ja venyttelyä varten. ... Elämäntilanteen täytyy olla melko seesteinen, jotta tällaiseen olisi aikaa."

    Ylipainon hyvä puoli on se, ettei siihen yleensä ihan heti kuole. Tällöin kannattaa tietenkin aloittaa siitä, että pistetään elämäntilanne siihen jamaan, että painonpudotukselle on edellytyksiä. Tämänkin neuvon olen usein tällä jakanut. Jos aikaa ei kerta kaikkiaan ole liikuntaan, niin sitten ei ole. Silloin täytyy vain syödä vastaavasti vähemmän. En kai minä voi tulla ihmisten lapsia hoitamaan siksi aikaa, että he kävisivät lenkillä?

    "Luulisin, kuten jo mainitsin, ettei tuollaista harhaluuloa kenelläkään nyky-yhteiskunnassa ole. Ainakin omassa työssäni tapaamani ylipainoiset ovat kyllä tietoisia sekä riskeistä että terveellisistä elintavoistakin."

    Äskenhän olit juuri sitä mieltä, että ylipainoiset eivät ole selvillä siitä, miten pitäisi syödä ja miten liikkua. Jatkuvasti täälläkin kysellään kaikenlaisia naurettavuuksia, kuten että voisiko dieetillä napostella karkin sijasta jugurttirusinoita, miksei laihdu kun on jo kaksi viikkoa tehnyt 15 sit-uppia joka ilta, mitä ne hiilihydraatit ona ja niitä välttämälläkö laihtuu jne. jne.

    Minusta alkaa tuntua, ettet ole edes lukenut kirjoituksiani, kun jatkuvasti vaadit minua ottamaan huomioon asioita, joita sivuan lähes jokaisessa viestissäni. Lisäksi vertaat minun neuvojani ammattimaisen ravintoterapeutin tai lääkärin palveluihin. Onhan se nyt selvä, että parempaa apua kuin nettipalstalta saa alan ammattilaisilta.

    Äänestä

  • Komea Mies kirjoitti:

    "Valitettavasti pelkkä "syö kasviksia ja käy kävelyllä" ei oikeasti auta. Ylipainoiset eivät ole samaa massaa. On totta, että useimmat ylipainoiset voivat laihtua jos kuluttavat enemmän kuin syövät."

    Nettipalstat ovat rajallisia. En voi jokaisessa viestissä selvittää ravinto-opin ja fysiologian perusasioita. Siksi yleensä kehotan täysin tietämätöntä henkilöä lukemaan alan kirjoja, joissa tieto on yleensä myös esitetty paremmin kuin minä osaisin esittää. Liikunnasta teesini ovat lyhyemmät: Pitkäkestoisuus, suurien lihasryhmien kuormitus ja mielekkyys. Plus se, ettei rasvaa voi polttaa paikallisesti. Näistähän ei varmaan edes voi olla eri mieltä? Mikä on vikana? Enhän toki voi netin kautta tarjota ravinto- tai fysioterapeutin palveluja.

    "esimerkiksi sopivan liikuntalajin löytäminen ei riipu lainkaan pelkästä painosta, vaan myöskin omista mielenkiinnon kohteista, aiemmista harrasteista, luonteesta ynnä muusta. Hyvän rytmitajun omaava ihminen voi pitää salsasta, kun taas toiselle sopii parhaiten yksinkertainen spinning."

    No kyllä se painostakin aika paljon riippuu. Tuskin suosittelisit 130-kiloiselle naiselle vaikka korkeushyppyä, vaikka tämä siitä pitäisikin. Sinänsä erinomainen painonpudotusliikunta juoksukin olisi vaarallista ja mahdotonta suorittaa järkevällä tavalla. En kuitenkaan voi tietää henkilön rytmitajua tai musikaalisuutta, ellei tämä sitä sano. Siksi yleensä luettelen muutamia lajeja virikkeeksi ideoinnille ja varoitan nivelvaivoista esim. juoksun kohdalla. Mitä tässä on parantamista?

    "Ruoankaan suhteen asia ei ole näin yksinkertainen. Ongelma on yksinkertaisesti se, että laihdutusruoan tulisi olla maittavaa."

    Näinhän se. Minä en kuitenkaan ole erityisen hyvä kokki ja reseptejä on laihdutuskirjat pullollaan. Siksi en kirjoittele tänne reseptejä.

    "Esimerkiksi ahmimisongelmista kärsivät ihmiset eivät varmasti syö rasvaa muita kiusatakseen, kyllä kyseessä on oikea ongelma josta ei valitettavasti pääse pelkällä päätöksellä eroon. Häpeän vuoksi kynnys mennä esim. psykologille voi myös olla liian suuri. On aivan turha väittää, että kaikki voisivat vain "päättää" itse alkavansa laihduttaa. Näin ei ole."

    No mitä minun sitten tulisi tehdä? Jäljittää henkilöt ja raahata heidät väkisin pakkohoitoon? Johonkin se minunkin vastuuni päättyy muista ihmisistä. Jos henkilö ei halua tai osaa noudattaa järkeviä neuvoja painon pudottamiseksi, tai edes hakea apua tilanteeseensa, niin minkäs minä sille voin?

    "24h / vrk on kyllä kaikille tasapuolisesti jaettu, mutta esimerkiksi pienen lapsen äiti ei välttämättä pysty repimään tuosta 24h kahta tuntia lenkkiä, suihkuttelua ja venyttelyä varten. ... Elämäntilanteen täytyy olla melko seesteinen, jotta tällaiseen olisi aikaa."

    Ylipainon hyvä puoli on se, ettei siihen yleensä ihan heti kuole. Tällöin kannattaa tietenkin aloittaa siitä, että pistetään elämäntilanne siihen jamaan, että painonpudotukselle on edellytyksiä. Tämänkin neuvon olen usein tällä jakanut. Jos aikaa ei kerta kaikkiaan ole liikuntaan, niin sitten ei ole. Silloin täytyy vain syödä vastaavasti vähemmän. En kai minä voi tulla ihmisten lapsia hoitamaan siksi aikaa, että he kävisivät lenkillä?

    "Luulisin, kuten jo mainitsin, ettei tuollaista harhaluuloa kenelläkään nyky-yhteiskunnassa ole. Ainakin omassa työssäni tapaamani ylipainoiset ovat kyllä tietoisia sekä riskeistä että terveellisistä elintavoistakin."

    Äskenhän olit juuri sitä mieltä, että ylipainoiset eivät ole selvillä siitä, miten pitäisi syödä ja miten liikkua. Jatkuvasti täälläkin kysellään kaikenlaisia naurettavuuksia, kuten että voisiko dieetillä napostella karkin sijasta jugurttirusinoita, miksei laihdu kun on jo kaksi viikkoa tehnyt 15 sit-uppia joka ilta, mitä ne hiilihydraatit ona ja niitä välttämälläkö laihtuu jne. jne.

    Minusta alkaa tuntua, ettet ole edes lukenut kirjoituksiani, kun jatkuvasti vaadit minua ottamaan huomioon asioita, joita sivuan lähes jokaisessa viestissäni. Lisäksi vertaat minun neuvojani ammattimaisen ravintoterapeutin tai lääkärin palveluihin. Onhan se nyt selvä, että parempaa apua kuin nettipalstalta saa alan ammattilaisilta.

    "Jatkuvasti täälläkin kysellään kaikenlaisia naurettavuuksia, kuten että voisiko dieetillä napostella karkin sijasta jugurttirusinoita, miksei laihdu kun on jo kaksi viikkoa tehnyt 15 sit-uppia joka ilta, mitä ne hiilihydraatit ona ja niitä välttämälläkö laihtuu jne. jne"..

    Tuota vaan kommentoisin, että luulisin näiden kysymysten takana olevan sellaiset ihmiset, joilla ei ole kuin muutama kilo ylimääräistä (ja niistäkin osa kuviteltuja ylikiloja)

    Äänestä

  • meritursas kirjoitti:

    "Jos haluaa ammattilaisen neuvoja, pitää siitä yleensä maksaa."

    Miksi sitten tyrkytät ilmaiseksi sellaista mitä täällä ei välttämättä haluta kuulla? Ala ammattilaiseksi ja ala perimään maksu neuvoistasi. Huomaisit kuitenkin, että hyvin pian olisit ilman asiakkaita.....

    "Se johtuu siitä samasta syystä, kuin miksi minä aikanaan aina suutuin, kun joku yritti auttaa painonpudotuksessa. Oma saamattomuus harmittaa ja ihmisellä on luontainen taipumus kohdistaa harminsa johonkuhun muuhun kuin itseensä. Minäkin laihduin vasta, kun olin heittänyt tämän asenteen romukoppaan. Niin teidänkin kannattaisi tehdä."

    Ja kaikkiko toimivat samalla tavalla kuin sinä? Oletko sitten psykologikin? Mihin perustat väitteesi? Aivan oikein: OMIIN kokemuksiisi. Uskotko ihan oikeasti sen, että se mikä sopii sinulle sopii muuntelematta ja ihmistä huomioon ottamatta myös muille, ikään, kokoon, psyykeen ja muuhun tilanteeseen katsomatta?

    Kokeilepas elää tällaisessa tilanteessa: olet kahden alle kouluikäisen lapsen yksinhuoltaja, ja lapsen toinen vanhempi ei ota minkäänlaista vastuuta lapsistaan eikä ole sukulaisiakaan paikkakunnalla apuna. Käyt kolmivuorotyössä, vaikkapa sairaanhoitajana. Palkka on pieni ja koko ajan väsyttää. Mistä tällaisessa tilanteessa enää revit innostusta/halua lähtemään 10 kilometrin lenkille (joka pitäisi juosta hengästymättä jotta olisi mielestäsi hyväkuntoinen ja johon jokaisen ihmisen pitäisi pystyä...) tai kuntosalille (kuukausilippu kohtuuttoman hintainen, sairaanhoitajan palkalla sellaiseen ei varaa...) ja sitten vielä syödä monipuolisesti ja terveellisesti (joka on paljon kalliimpaa kuin makaronit ja ranskanleipä)? Tuohon jos keksit ratkaisun olet varsinainen ihmemies. Osaatko yhtään kuvitella kuinka monta ihmistä (yleensä naisia) elää kuvaamani kaltaisessa tilanteessa. Vastaavasti voitaisiin ottaa esimerkiksi työtön yksinhuoltaja........

    Se, mikä sinussa niin suunnattomasti ärsyttää on täydellinen kykenemättömyytesi asettua toisen ihmisen asemaan. Olet löytänyt itsellesi oikean tavan toimia, hyvä niin, mutta SE EI SOVI KAIKILLE!!!!!

    Olet kuin uskoon hurahtanut joka syöttää kaikille omaa evankeliumiaan ainoana oikeana. Saarnaaminen ei auta, vaan empatia, myötätunto ja aito välittäminen. Ja tällä en nyt tarkoita sitä että tarvitsisi mennä toiseen äärilaitaan ja alkaa paapoa lihavia että juu, ole ihan rauhassa lihava, ei siitä mitään pahaa seuraa, kukin saa olla sellainen kuin haluaa, haluaisitko kolmannen munkkipossun kultaseni? Tässä on myös välimuoto. Ymmärrätkö?

    Vaikka turhaanhan minä tässä yritän, kaltaisesi narsistinen ihminen ei näe tätä minään muuna kuin taas yhden läskin selittelynä ja tekosyynä ihroilleen... Kultajyviä menee sioille... *huokaus*

    LOPETA NYT JO SE VALEHTELU! Et usko itsekään tuota roskaa, mitä suollat.

    "Uskotko ihan oikeasti sen, että se mikä sopii sinulle sopii muuntelematta ja ihmistä huomioon ottamatta myös muille, ikään, kokoon, psyykeen ja muuhun tilanteeseen katsomatta?

    Kokeilepas elää tällaisessa tilanteessa: olet kahden alle kouluikäisen lapsen yksinhuoltaja..."

    Vääristelet sanomisiani. En ole sanonut, että kaikkien kannattaisi laihduttaa juuri siten, kuin minä tein. jos ei voi liikkua, pitää sitten syödä vähemmän tai laihtua hitaammin. Olen usein sanonut näin.

    "10 kilometrin lenkille (joka pitäisi juosta hengästymättä jotta olisi mielestäsi hyväkuntoinen ja johon jokaisen ihmisen pitäisi pystyä...)"

    Täyttä valetta. En ole ikinä missään, enkä koskaan sanonut näin. Sopii yrittää etsiä minulta tuollaista kommenttia. Pistä linkki, jos löydät. Et kuitenkaan löydä, koska sellaista ei ole ja tuo on vain epärehellisen mielesi harhaista tuotosta.

    "sitten vielä syödä monipuolisesti ja terveellisesti (joka on paljon kalliimpaa kuin makaronit ja ranskanleipä)?"

    Ruisleivän syöminen tulee halvemmaksi kuin ranskanelivän, koska se on täyttävämpää. Minun ruokalaskuni on aina pienentynyt, kun olen ollut dieetillä.

    Mitä tulee yksinhuoltajien aikaongelmiin, niin minkä minä niille voin? Perustanko päiväkodin? En minä voi teidän puolestanne järjestellä elämäänne, vaan itse teidän on se tehtävä.

    "Olet löytänyt itsellesi oikean tavan toimia, hyvä niin, mutta SE EI SOVI KAIKILLE!!!!! "

    Täyttä roskaa taas. En ole sanonut missään, enkä koskaan, että kaikien tulisi laihduttaa samoin kuin minä.

    "Saarnaaminen ei auta, vaan empatia, myötätunto ja aito välittäminen."

    Tarkoitatko esim. tällaista:

    " kaltaisesi narsistinen ihminen...Se, mikä sinussa niin suunnattomasti ärsyttää on täydellinen kykenemättömyytesi asettua toisen ihmisen asemaan... No jokos sitä taas ollaan täällä riehumassa? Onko poikaystävä ollut pitkään kiinni intissä etkä ole päässyt purkamaan kiukkuasi häneen tai saanut rauhoittavaa "ruisketta" häneltä? ...Hänen, kuten sinunkin, arrogantti, epäempaattinen suhtautuminen lihaviin ja oman itsensä paremmuuden korostaminen jo nimimerkin kautta potuttaa. ... hänen v*ttumainen asenteensa pännii. Kaikki kun eivät ehdi keskittymään itseensä yhtä totaalisesti kuin hänellä tuntuu olevan siihen aikaa. ... Niin että kasva aikuiseksi, hanki elämä ja opettele olemaan kaunis myös sisäisesti. ... H*lvetti että ottaa päähän tämä yhteiskunta. *mutinaa ja kiroilua* "

    Äänestä

  • Komea Mies kirjoitti:

    LOPETA NYT JO SE VALEHTELU! Et usko itsekään tuota roskaa, mitä suollat.

    "Uskotko ihan oikeasti sen, että se mikä sopii sinulle sopii muuntelematta ja ihmistä huomioon ottamatta myös muille, ikään, kokoon, psyykeen ja muuhun tilanteeseen katsomatta?

    Kokeilepas elää tällaisessa tilanteessa: olet kahden alle kouluikäisen lapsen yksinhuoltaja..."

    Vääristelet sanomisiani. En ole sanonut, että kaikkien kannattaisi laihduttaa juuri siten, kuin minä tein. jos ei voi liikkua, pitää sitten syödä vähemmän tai laihtua hitaammin. Olen usein sanonut näin.

    "10 kilometrin lenkille (joka pitäisi juosta hengästymättä jotta olisi mielestäsi hyväkuntoinen ja johon jokaisen ihmisen pitäisi pystyä...)"

    Täyttä valetta. En ole ikinä missään, enkä koskaan sanonut näin. Sopii yrittää etsiä minulta tuollaista kommenttia. Pistä linkki, jos löydät. Et kuitenkaan löydä, koska sellaista ei ole ja tuo on vain epärehellisen mielesi harhaista tuotosta.

    "sitten vielä syödä monipuolisesti ja terveellisesti (joka on paljon kalliimpaa kuin makaronit ja ranskanleipä)?"

    Ruisleivän syöminen tulee halvemmaksi kuin ranskanelivän, koska se on täyttävämpää. Minun ruokalaskuni on aina pienentynyt, kun olen ollut dieetillä.

    Mitä tulee yksinhuoltajien aikaongelmiin, niin minkä minä niille voin? Perustanko päiväkodin? En minä voi teidän puolestanne järjestellä elämäänne, vaan itse teidän on se tehtävä.

    "Olet löytänyt itsellesi oikean tavan toimia, hyvä niin, mutta SE EI SOVI KAIKILLE!!!!! "

    Täyttä roskaa taas. En ole sanonut missään, enkä koskaan, että kaikien tulisi laihduttaa samoin kuin minä.

    "Saarnaaminen ei auta, vaan empatia, myötätunto ja aito välittäminen."

    Tarkoitatko esim. tällaista:

    " kaltaisesi narsistinen ihminen...Se, mikä sinussa niin suunnattomasti ärsyttää on täydellinen kykenemättömyytesi asettua toisen ihmisen asemaan... No jokos sitä taas ollaan täällä riehumassa? Onko poikaystävä ollut pitkään kiinni intissä etkä ole päässyt purkamaan kiukkuasi häneen tai saanut rauhoittavaa "ruisketta" häneltä? ...Hänen, kuten sinunkin, arrogantti, epäempaattinen suhtautuminen lihaviin ja oman itsensä paremmuuden korostaminen jo nimimerkin kautta potuttaa. ... hänen v*ttumainen asenteensa pännii. Kaikki kun eivät ehdi keskittymään itseensä yhtä totaalisesti kuin hänellä tuntuu olevan siihen aikaa. ... Niin että kasva aikuiseksi, hanki elämä ja opettele olemaan kaunis myös sisäisesti. ... H*lvetti että ottaa päähän tämä yhteiskunta. *mutinaa ja kiroilua* "

    *heh* Miltäs se herne siellä aivolohkossa tuntuu, sillä on sellainen olo että sain ärsytettyä sinua oikein kunnolla. Nautinnollista :-) Mä kun olen sillä tavalla perverssi että tykkään provosoida ihmisiä, varsinkin sellaisia jotka eivät näe omaa nokkaansa pidemmälle, ja nautin siitä että saan reaktioita aikaan... Mutta asiaan.

    Tässäpä määritelmäsi "normaalista liikkumisesta": Tarkoitan normaalilla liikkumisella sitä, mihin normaalipainoinen ei erityisen paljon urheileva ihminen pystyy: juoksemaan muutamia kilometrejä yhteen menoon, kantamaan 20kg rinkkaa 30km päivässä tietä myöten, hyppäämään metrin korkuisen esteen yli, nousemaan pöydälle seisomaan vaivatta ilman tuolien tms. apuneuvojen käyttöä, tekemään kuperkeikan eteen ja taaksepäin. Sellaista. (Kirjoitettu 19.8.2004)

    Okei, myönnetään, et suoraan kirjoittanut 10 km juoksulenkistä, oikaisin vähän sanojasi. Mutta aikas kohtuuttomalta, edelleenkin, mielestäni kuulostaa se, miten määrittelet normaalin liikkumisen. Esim. että kantaa 20 kg rinkkaa 30 km tietä myöten kuulostaa melkoiselta rääkiltä johon ei varmasti monikaan normaalikuntoinen ihminen kykene.

    "En minä voi teidän puolestanne järjestellä elämäänne, vaan itse teidän on se tehtävä."

    Mistä päättelit että olen yksinhuoltaja? Mielestäni en sitä sanonut. Pyysin vain asettumaan sellaisen ihmisen tilanteeseen. Ilmeisesti se on sinulle täysin mahdotonta koska heti ilmeisestikin kuvittelit että minä viittasin jotenkin omaan tilanteeseeni. Kaikki kun eivät yhtä innokkaasti tuijota omaan napaansa kuin sinä, vaan osaavat ajatella muitakin... Kun kerran aletaan sanoja halkomaan, niin tehdään se sitten perusteellisesti. Sinä et tiedä elämäntilanteestani yhtään mitään, joten älä tee päätelmiä.

    Ja siunatuksi lopuksi: oletpa nähnyt vaivaa irrottaaksesi yksinäisiä lauseita teksteistäni kootaksesi niistä "todistusaineistoa" epäempaattisuudestani". Tässähän voisi tuntea itsensä imarrelluksi :-) Mietippäs muuten vähän, mikä minusta on nuo lauseet irroittanut? Aivan oikein, sinun ja nimimerkillä kaunotar-kirjoittaneen tyttösen mielipiteet. Viimeinen lause oli Janille kirjoittamastani jutusta, jossa tietty käyrä oli hiukan korkealla. Tähänkö perustat vihjailusi epäempaattisuudestani? No, kun tälle linjalle lähdetään, niin pistetäänpäs loppuun Komean Miehen kootut, josta voit lukea omaa loistavaa, älykästä, myötätuntoista ja toista ihmistä huomioon ottavaa tekstiäsi josta tunnut niin valtavan ylpeä olevan: http://keskustelu.suomi24.fi/servlets/search?all_words=&some_words=&exclude_words=&exact_words=&conference=lihavuus&hpp=25&poster=Komea Mies&search_interval=fixed_interval&fixed_interval_time=0&start_exact_interval_time=&end_exact_interval_time=&advanced=1&sy=2004&sm=01&sd=01&ey=2004&em=01&ed=01&sort=relevance&ts=1096949961281&query_session=0000001712&start=0 (mukava tämä hakutoiminto keskusteluissa...)

    Äänestä

  • -meritursas- kirjoitti:

    *heh* Miltäs se herne siellä aivolohkossa tuntuu, sillä on sellainen olo että sain ärsytettyä sinua oikein kunnolla. Nautinnollista :-) Mä kun olen sillä tavalla perverssi että tykkään provosoida ihmisiä, varsinkin sellaisia jotka eivät näe omaa nokkaansa pidemmälle, ja nautin siitä että saan reaktioita aikaan... Mutta asiaan.

    Tässäpä määritelmäsi "normaalista liikkumisesta": Tarkoitan normaalilla liikkumisella sitä, mihin normaalipainoinen ei erityisen paljon urheileva ihminen pystyy: juoksemaan muutamia kilometrejä yhteen menoon, kantamaan 20kg rinkkaa 30km päivässä tietä myöten, hyppäämään metrin korkuisen esteen yli, nousemaan pöydälle seisomaan vaivatta ilman tuolien tms. apuneuvojen käyttöä, tekemään kuperkeikan eteen ja taaksepäin. Sellaista. (Kirjoitettu 19.8.2004)

    Okei, myönnetään, et suoraan kirjoittanut 10 km juoksulenkistä, oikaisin vähän sanojasi. Mutta aikas kohtuuttomalta, edelleenkin, mielestäni kuulostaa se, miten määrittelet normaalin liikkumisen. Esim. että kantaa 20 kg rinkkaa 30 km tietä myöten kuulostaa melkoiselta rääkiltä johon ei varmasti monikaan normaalikuntoinen ihminen kykene.

    "En minä voi teidän puolestanne järjestellä elämäänne, vaan itse teidän on se tehtävä."

    Mistä päättelit että olen yksinhuoltaja? Mielestäni en sitä sanonut. Pyysin vain asettumaan sellaisen ihmisen tilanteeseen. Ilmeisesti se on sinulle täysin mahdotonta koska heti ilmeisestikin kuvittelit että minä viittasin jotenkin omaan tilanteeseeni. Kaikki kun eivät yhtä innokkaasti tuijota omaan napaansa kuin sinä, vaan osaavat ajatella muitakin... Kun kerran aletaan sanoja halkomaan, niin tehdään se sitten perusteellisesti. Sinä et tiedä elämäntilanteestani yhtään mitään, joten älä tee päätelmiä.

    Ja siunatuksi lopuksi: oletpa nähnyt vaivaa irrottaaksesi yksinäisiä lauseita teksteistäni kootaksesi niistä "todistusaineistoa" epäempaattisuudestani". Tässähän voisi tuntea itsensä imarrelluksi :-) Mietippäs muuten vähän, mikä minusta on nuo lauseet irroittanut? Aivan oikein, sinun ja nimimerkillä kaunotar-kirjoittaneen tyttösen mielipiteet. Viimeinen lause oli Janille kirjoittamastani jutusta, jossa tietty käyrä oli hiukan korkealla. Tähänkö perustat vihjailusi epäempaattisuudestani? No, kun tälle linjalle lähdetään, niin pistetäänpäs loppuun Komean Miehen kootut, josta voit lukea omaa loistavaa, älykästä, myötätuntoista ja toista ihmistä huomioon ottavaa tekstiäsi josta tunnut niin valtavan ylpeä olevan: http://keskustelu.suomi24.fi/servlets/search?all_words=&some_words=&exclude_words=&exact_words=&conference=lihavuus&hpp=25&poster=Komea Mies&search_interval=fixed_interval&fixed_interval_time=0&start_exact_interval_time=&end_exact_interval_time=&advanced=1&sy=2004&sm=01&sd=01&ey=2004&em=01&ed=01&sort=relevance&ts=1096949961281&query_session=0000001712&start=0 (mukava tämä hakutoiminto keskusteluissa...)

    Sinusta on siis hauska ärsyttää minua sillä, että keksit minua mustamaalaavia valheita. Ja samaan aikaan haukut minua empatian puutteesta. En edes viitsi miettiä, millä logiikalla saat tuon aikaan.

    "Okei, myönnetään, et suoraan kirjoittanut 10 km juoksulenkistä, oikaisin vähän sanojasi. Mutta aikas kohtuuttomalta, edelleenkin, mielestäni kuulostaa se, miten määrittelet normaalin liikkumisen. Esim. että kantaa 20 kg rinkkaa 30 km tietä myöten kuulostaa melkoiselta rääkiltä johon ei varmasti monikaan normaalikuntoinen ihminen kykene."

    Osoitat vain tietämättömyytesi normaali-ihmisen suorituskyvystä. Tuo ei ole edes mikään raskas suoritus ja armeijassa tehdään vastaavia marsseja 40kg täyspakkauksen kanssa. Siinä on jo vähän haastetta, mutta silti suurin osa porukasta kykenee siihen jo alokaskaudella. Tietysti kyseessä ovat nuoret miehet, mutta suorituskin on selvästi kovempi. On varmaan vaikea käsittää liikkumisen helppoutta, kun on 60kg ylipainoa. En minäkään 60 20kg kuormaa kantaisi 30 kilometriä yhtenä päivänä.

    "Mistä päättelit että olen yksinhuoltaja? Mielestäni en sitä sanonut. Pyysin vain asettumaan sellaisen ihmisen tilanteeseen. Ilmeisesti se on sinulle täysin mahdotonta koska heti ilmeisestikin kuvittelit että minä viittasin jotenkin omaan tilanteeseeni. Kaikki kun eivät yhtä innokkaasti tuijota omaan napaansa kuin sinä, vaan osaavat ajatella muitakin... Kun kerran aletaan sanoja halkomaan, niin tehdään se sitten perusteellisesti. Sinä et tiedä elämäntilanteestani yhtään mitään, joten älä tee päätelmiä."

    En sanonut sinun olevan yksinhuoltaja. aiemmin kerroit olevasi työnarkomaani ja poliittisesti aktiivinen, mikä vie aikaasi. No, ehkä tämäkin oli valetta, mutta en minätosiaan voi sinunkaan elämääsi tulla järjestelemään laihtumiselle sopivammaksi.

    Äänestä

  • Komea Mies kirjoitti:

    "Valitettavasti pelkkä "syö kasviksia ja käy kävelyllä" ei oikeasti auta. Ylipainoiset eivät ole samaa massaa. On totta, että useimmat ylipainoiset voivat laihtua jos kuluttavat enemmän kuin syövät."

    Nettipalstat ovat rajallisia. En voi jokaisessa viestissä selvittää ravinto-opin ja fysiologian perusasioita. Siksi yleensä kehotan täysin tietämätöntä henkilöä lukemaan alan kirjoja, joissa tieto on yleensä myös esitetty paremmin kuin minä osaisin esittää. Liikunnasta teesini ovat lyhyemmät: Pitkäkestoisuus, suurien lihasryhmien kuormitus ja mielekkyys. Plus se, ettei rasvaa voi polttaa paikallisesti. Näistähän ei varmaan edes voi olla eri mieltä? Mikä on vikana? Enhän toki voi netin kautta tarjota ravinto- tai fysioterapeutin palveluja.

    "esimerkiksi sopivan liikuntalajin löytäminen ei riipu lainkaan pelkästä painosta, vaan myöskin omista mielenkiinnon kohteista, aiemmista harrasteista, luonteesta ynnä muusta. Hyvän rytmitajun omaava ihminen voi pitää salsasta, kun taas toiselle sopii parhaiten yksinkertainen spinning."

    No kyllä se painostakin aika paljon riippuu. Tuskin suosittelisit 130-kiloiselle naiselle vaikka korkeushyppyä, vaikka tämä siitä pitäisikin. Sinänsä erinomainen painonpudotusliikunta juoksukin olisi vaarallista ja mahdotonta suorittaa järkevällä tavalla. En kuitenkaan voi tietää henkilön rytmitajua tai musikaalisuutta, ellei tämä sitä sano. Siksi yleensä luettelen muutamia lajeja virikkeeksi ideoinnille ja varoitan nivelvaivoista esim. juoksun kohdalla. Mitä tässä on parantamista?

    "Ruoankaan suhteen asia ei ole näin yksinkertainen. Ongelma on yksinkertaisesti se, että laihdutusruoan tulisi olla maittavaa."

    Näinhän se. Minä en kuitenkaan ole erityisen hyvä kokki ja reseptejä on laihdutuskirjat pullollaan. Siksi en kirjoittele tänne reseptejä.

    "Esimerkiksi ahmimisongelmista kärsivät ihmiset eivät varmasti syö rasvaa muita kiusatakseen, kyllä kyseessä on oikea ongelma josta ei valitettavasti pääse pelkällä päätöksellä eroon. Häpeän vuoksi kynnys mennä esim. psykologille voi myös olla liian suuri. On aivan turha väittää, että kaikki voisivat vain "päättää" itse alkavansa laihduttaa. Näin ei ole."

    No mitä minun sitten tulisi tehdä? Jäljittää henkilöt ja raahata heidät väkisin pakkohoitoon? Johonkin se minunkin vastuuni päättyy muista ihmisistä. Jos henkilö ei halua tai osaa noudattaa järkeviä neuvoja painon pudottamiseksi, tai edes hakea apua tilanteeseensa, niin minkäs minä sille voin?

    "24h / vrk on kyllä kaikille tasapuolisesti jaettu, mutta esimerkiksi pienen lapsen äiti ei välttämättä pysty repimään tuosta 24h kahta tuntia lenkkiä, suihkuttelua ja venyttelyä varten. ... Elämäntilanteen täytyy olla melko seesteinen, jotta tällaiseen olisi aikaa."

    Ylipainon hyvä puoli on se, ettei siihen yleensä ihan heti kuole. Tällöin kannattaa tietenkin aloittaa siitä, että pistetään elämäntilanne siihen jamaan, että painonpudotukselle on edellytyksiä. Tämänkin neuvon olen usein tällä jakanut. Jos aikaa ei kerta kaikkiaan ole liikuntaan, niin sitten ei ole. Silloin täytyy vain syödä vastaavasti vähemmän. En kai minä voi tulla ihmisten lapsia hoitamaan siksi aikaa, että he kävisivät lenkillä?

    "Luulisin, kuten jo mainitsin, ettei tuollaista harhaluuloa kenelläkään nyky-yhteiskunnassa ole. Ainakin omassa työssäni tapaamani ylipainoiset ovat kyllä tietoisia sekä riskeistä että terveellisistä elintavoistakin."

    Äskenhän olit juuri sitä mieltä, että ylipainoiset eivät ole selvillä siitä, miten pitäisi syödä ja miten liikkua. Jatkuvasti täälläkin kysellään kaikenlaisia naurettavuuksia, kuten että voisiko dieetillä napostella karkin sijasta jugurttirusinoita, miksei laihdu kun on jo kaksi viikkoa tehnyt 15 sit-uppia joka ilta, mitä ne hiilihydraatit ona ja niitä välttämälläkö laihtuu jne. jne.

    Minusta alkaa tuntua, ettet ole edes lukenut kirjoituksiani, kun jatkuvasti vaadit minua ottamaan huomioon asioita, joita sivuan lähes jokaisessa viestissäni. Lisäksi vertaat minun neuvojani ammattimaisen ravintoterapeutin tai lääkärin palveluihin. Onhan se nyt selvä, että parempaa apua kuin nettipalstalta saa alan ammattilaisilta.

    Huh, ilmeisesti et hallitse luetun ymmärtämistä tai sitten yrität provota. Minun tähän viestiketjuun alunperin kirjoittama viesti ei ollut mitenkään suoraan sinulle tarkoitettu - toisin kuin monen muun - vaan ihan yleinen syömisen psykologian tietopaketti. Näitä asioita on tutkittu, ja uskoisin ammattini puolesta hallitsevani alan tiedon melko hyvin. Varmasti on ihmisiä, jotka hallitsevat asian paremmin, mutta...

    "Nettipalstat ovat rajallisia. En voi jokaisessa viestissä selvittää ravinto-opin ja fysiologian perusasioita. Siksi yleensä kehotan täysin tietämätöntä henkilöä lukemaan alan kirjoja, joissa tieto on yleensä myös esitetty paremmin kuin minä osaisin esittää. Liikunnasta teesini ovat lyhyemmät: Pitkäkestoisuus, suurien lihasryhmien kuormitus ja mielekkyys. Plus se, ettei rasvaa voi polttaa paikallisesti. Näistähän ei varmaan edes voi olla eri mieltä? Mikä on vikana? Enhän toki voi netin kautta tarjota ravinto- tai fysioterapeutin palveluja."

    Lue ensimmäinen viestini. Siinä arvostelin esitystapaa, en suinkaan asiasisältöä, ja luulisin, että nimenomaan esitystapasi nimimerkkiä myöten ärsyttää monia. Mitä tulee asiasisältöön, en nytkään ole eri mieltä liikunnasta esittämistäsi väitteistä tai aiemmin esittämästäsi ravinto-opista. Olen eri mieltä esitystavasta. Tämä ei ole laihdutuspalsta. Se on ylempänä valikossa.

    "No kyllä se painostakin aika paljon riippuu. Tuskin suosittelisit 130-kiloiselle naiselle vaikka korkeushyppyä, vaikka tämä siitä pitäisikin. Sinänsä erinomainen painonpudotusliikunta juoksukin olisi vaarallista ja mahdotonta suorittaa järkevällä tavalla. En kuitenkaan voi tietää henkilön rytmitajua tai musikaalisuutta, ellei tämä sitä sano. Siksi yleensä luettelen muutamia lajeja virikkeeksi ideoinnille ja varoitan nivelvaivoista esim. juoksun kohdalla. Mitä tässä on parantamista?"

    Kts. ylempi. Minä itse suosittelin juuri eräälle ylipainoiselle ystävälleni spinningiä ja on kuulemma pitänyt kovasti. Hän ei tosin paina yli sataa kiloa, mutta on kuitenkin ylipainoinen ja halusi tiputtaa kiloja. Spinninghän on melko nivelystävällistä ja hauskaa, sillä tason voi säädellä oman kunnon mukaan.

    "No mitä minun sitten tulisi tehdä? Jäljittää henkilöt ja raahata heidät väkisin pakkohoitoon? Johonkin se minunkin vastuuni päättyy muista ihmisistä. Jos henkilö ei halua tai osaa noudattaa järkeviä neuvoja painon pudottamiseksi, tai edes hakea apua tilanteeseensa, niin minkäs minä sille voin?"

    Maailma ei pyöri napasi ympärillä. Sinä et kanna edes kuvainnollisesti toisten kiloja. Sinun pitäisi vain kirjoituksissasi ottaa huomioon se, että a) kaikki ylipainoiset eivät ole dieetillä ja b) kaikki eivät pysty tai haluakaan olla.

    "Ylipainon hyvä puoli on se, ettei siihen yleensä ihan heti kuole. Tällöin kannattaa tietenkin aloittaa siitä, että pistetään elämäntilanne siihen jamaan, että painonpudotukselle on edellytyksiä. Tämänkin neuvon olen usein tällä jakanut. Jos aikaa ei kerta kaikkiaan ole liikuntaan, niin sitten ei ole. Silloin täytyy vain syödä vastaavasti vähemmän. En kai minä voi tulla ihmisten lapsia hoitamaan siksi aikaa, että he kävisivät lenkillä?"

    Usko jo, että kaikki eivät tuosta vain voi järjestää elämäänsä siihen jamaan, että painonpudotukselle olisi edellytykset! Monet ihmiset pitävät esimerkiksi työtä tai perhettä ainakin tällä hetkellä painoa tärkeämpänä seikkana.

    "Äskenhän olit juuri sitä mieltä, että ylipainoiset eivät ole selvillä siitä, miten pitäisi syödä ja miten liikkua."

    Enpäs ollut. Olen sitä mieltä, että useimmat ylipainoiset tietävät asiat teoriassa, mutta eivät osaa soveltaa asiaa käytäntöön. Ylipainoiset eivät ole tyhmiä.

    "Jatkuvasti täälläkin kysellään kaikenlaisia naurettavuuksia, kuten että voisiko dieetillä napostella karkin sijasta jugurttirusinoita, miksei laihdu kun on jo kaksi viikkoa tehnyt 15 sit-uppia joka ilta, mitä ne hiilihydraatit ona ja niitä välttämälläkö laihtuu jne. jne."

    Kylmä tosiasia on, että kalorit lihottavat. Tämän tietävät kaikki. Eniten lihottaa rasva. Tämänkin tietävät kaikki. Kaikki eivät esimerkiksi tiedä, paljonko liikuntaa pitäisi harrastaa jotta siitä olisi hyötyä ja mistä terveellinen ateria koostuu.

    Äänestä

  • Komea Mies kirjoitti:

    Sinusta on siis hauska ärsyttää minua sillä, että keksit minua mustamaalaavia valheita. Ja samaan aikaan haukut minua empatian puutteesta. En edes viitsi miettiä, millä logiikalla saat tuon aikaan.

    "Okei, myönnetään, et suoraan kirjoittanut 10 km juoksulenkistä, oikaisin vähän sanojasi. Mutta aikas kohtuuttomalta, edelleenkin, mielestäni kuulostaa se, miten määrittelet normaalin liikkumisen. Esim. että kantaa 20 kg rinkkaa 30 km tietä myöten kuulostaa melkoiselta rääkiltä johon ei varmasti monikaan normaalikuntoinen ihminen kykene."

    Osoitat vain tietämättömyytesi normaali-ihmisen suorituskyvystä. Tuo ei ole edes mikään raskas suoritus ja armeijassa tehdään vastaavia marsseja 40kg täyspakkauksen kanssa. Siinä on jo vähän haastetta, mutta silti suurin osa porukasta kykenee siihen jo alokaskaudella. Tietysti kyseessä ovat nuoret miehet, mutta suorituskin on selvästi kovempi. On varmaan vaikea käsittää liikkumisen helppoutta, kun on 60kg ylipainoa. En minäkään 60 20kg kuormaa kantaisi 30 kilometriä yhtenä päivänä.

    "Mistä päättelit että olen yksinhuoltaja? Mielestäni en sitä sanonut. Pyysin vain asettumaan sellaisen ihmisen tilanteeseen. Ilmeisesti se on sinulle täysin mahdotonta koska heti ilmeisestikin kuvittelit että minä viittasin jotenkin omaan tilanteeseeni. Kaikki kun eivät yhtä innokkaasti tuijota omaan napaansa kuin sinä, vaan osaavat ajatella muitakin... Kun kerran aletaan sanoja halkomaan, niin tehdään se sitten perusteellisesti. Sinä et tiedä elämäntilanteestani yhtään mitään, joten älä tee päätelmiä."

    En sanonut sinun olevan yksinhuoltaja. aiemmin kerroit olevasi työnarkomaani ja poliittisesti aktiivinen, mikä vie aikaasi. No, ehkä tämäkin oli valetta, mutta en minätosiaan voi sinunkaan elämääsi tulla järjestelemään laihtumiselle sopivammaksi.

    Juu ei. Annan periksi. Sinuun ei tehoa yhtään mikään. Möykkää mitä möykkäät, yritän tästä lähtein niellä kiukkuni yksisilmäisyyttäsi kohtaan ja olla vastaamatta. Toivoton tapaus olet.

    Muista vain se, että maailma ei todellakaan pyöri sinun napasi ympärillä etkä sinä ole maailman vapahtaja joka pelastaa kaikki läskeiltä. Ota vähän nöyryyttä peliin, niin elämäsikin olisi paljon helpompaa.

    Peace, man.....

    Äänestä

  • Komea Mies kirjoitti:

    "Luettelointi, kategorisointi ja suorien neuvojen anto "näin pitää tehdä" tyylillä on viimeistä, mitä kenellekään syömishäiriöistä tai paino-ongelmista kärsivälle ihmiselle pitää antaa."

    Viimeistä, mitä paino-ongelmaisten kannattaa tehdä, on jättää ravinto-oppiin ja fysiologiaan perustuvat "näin pitää tehdä"-neuvot noudattamatta. Tieto on jokaisen saatavilla, kun viitsii nähdä vähän vaivaa. Jos ei noudata järkeviä elämäntapoja, ei siitä voi aikuinen ihminen syyttää kuin itseään.

    "Ylipainoista ei auta "syö vähemmän ja liiku" - tyylinen läppä, koska se ei ensinnäkään ole kaikille mahdollista ja toisekseen kaikilla ei ole muuten vain resursseja laihduttaa tai sitoutua laihdutukseen. "

    Vähemmän syöminen on mahdollista kaikille, joita ei pakkosyötetä. Jos alaikäiset jätetään huomiotta, lienee tällaisia henkilöitä Suomessa vain psykiatristen sairaaloiden suljetuilla osastoilla. Liikunta jossain muodossa on mahdollista lähes jokaiselle. Sitoutuminen puolestaan on täysin omasta valinnasta kiinni.

    "Tällöin ylipainoista autetaan parhaiten auttamalla häntä hyväksymään itsensä."

    No se itsensä hyväksyminen ei valitettavasti mitenkään estä sydänkohtausta tai suojaa nivelkulumilta. Siinä vaiheessa, kun näitä ongelmia ilmenee, onkin liian myöhäistä huomata, ettei lihavuuttaan olisi kannattanut hyväksyä.

    Mitään tarvetta lihavuuden hyväksymiselle ei kuitenkaan ole. Jokainen voi laihduttaa, kun vain pitää syömisensä kulutusta vähäisempänä. Olen nyt reilun kuukauden pudottanut painoa noin kilon viikkovauhtia. Motiivina pelkästään halu pärjätä urheilukilpailussa harrastetasolla. Tämä ei ole ollut edes vaikeaa, vaikka aloitin painonpudotuksen normaalipainosta ja olen sitä tyyppiä, jolle kertyy helposti ylimääräistä rasvaa.

    Tältä pohjalta minulla ei aina riitä kärsivälisyyttä niille marisijoille, jotka valittavat, kuinka "geenit estävät laihtumasta" tai "yhteiskunnan paineet lihottavat" tai muuta vastaavaa soopaa.

    Jos jollekulle ei riitä motiiviksi välttyminen ennenaikaiselta kuolemalta ja invalidisoitumiselta, niin silloin voi syyttää vain itseään, kun ei pidä näppejään erossa suklaasta ja sipsipusseista. Samalla tavalla minun tekee mieli ostaa karkkipussi elokuvateatteriin mennessä tai poiketa pikaruokalaan, kun makkaraperunoiden haju leijuu sieltä ulos. Kyse on vain siitä, mitä tahtoo. Ei muusta. Lihavuus on oma valinta.

    Harmi vaan että lihavuudesta syyttävät pääasiassa muut. Rentoa, että se tuntuu haittaavan juuri sinua, Komea Mies, noin paljon. ;)

    Onnea sitten vain valitsemallesi tielle taistoon lihavuutta vastaan. Mutta etkö tiennyt, että tuo hyökkävä asenteesi saa vain puolustuskannalle, eikä moinen kiihkoilu saa ketään todella innnostumaan terveistä elämäntavoista. Anna hyviä neuvoja, vasta sitten kun niitä kysytään, ok?

    P.S. Lihavuudesta voi kyllä syyttää eräitä lääkkeitä ja joitakin sairauksia. Mistä sinä syyttäisit tupakointia tai alkoholismia?

    Äänestä

  • xpertti kirjoitti:

    Harmi vaan että lihavuudesta syyttävät pääasiassa muut. Rentoa, että se tuntuu haittaavan juuri sinua, Komea Mies, noin paljon. ;)

    Onnea sitten vain valitsemallesi tielle taistoon lihavuutta vastaan. Mutta etkö tiennyt, että tuo hyökkävä asenteesi saa vain puolustuskannalle, eikä moinen kiihkoilu saa ketään todella innnostumaan terveistä elämäntavoista. Anna hyviä neuvoja, vasta sitten kun niitä kysytään, ok?

    P.S. Lihavuudesta voi kyllä syyttää eräitä lääkkeitä ja joitakin sairauksia. Mistä sinä syyttäisit tupakointia tai alkoholismia?

    "Mutta etkö tiennyt, että tuo hyökkävä asenteesi saa vain puolustuskannalle, eikä moinen kiihkoilu saa ketään todella innnostumaan terveistä elämäntavoista."

    Ovatko läskit oikeasti noin yksinkertaisia? Että JONKUN NETTIKIRJOITTELIJAN MIELIPITEET ESTÄVÄT HEITÄ NOUDATTAMASTA TERVEELLISIÄ ELÄMÄNTAPOJA!!! voi taivas!

    Äänestä

Aivan asiallisia viestejä mutta läskit vetää heti herneen nenään koska eihän lihavus heidän syytä ole vaan geenien.......

Äänestä
  • olet oikeasti todella lapsellinen, luuletko että laihuus tekee susta jonkin "super ihanan ja kauniin ihmisen"?et ole.

    susta tulee mieleen joku 15-vuotias kapinoiva pikku teini...

    Äänestä

Noin yleisesti toivoisin, että palstan keskustelu koskisi lihavuutta eikä minun henkilöäni. En näe olemuksestani keskustelun edistävän mitään hyödyllistä tarkoitusta.

Äänestä
  • samaa mieltä...

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


kaunotar kirjoitti:

En halua provosoida mitenkään, mutta miksi te aina haukutte ja aliarvioitte "Komeaa miestä"?

Hänellä on ollut aivan asiallisia ja kokemukseen perustuvia viestejä, mutta silti te jaksatte häntä mollata.

Mun mielestä se puhuu asiaa!

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu