Olen 22 vuotias. Olen vähän aika sitten vasta valmistunut ammattikoulusta ja pohja on pudonnut kaikesta. Ammattikouluvuodet oli yhtä helvettiä koska kärsin kroonisesta univajeesta. Mulla ei ole elämässä mitään tulevaisuutta eikä sisältöä. Kaikki on pirstaleina. Olen joutunut koko murrosikäni syömään erinäisiä psyykelääkkeitä. Lisäksi lapsuuden "ystäväni" , jolla on kaikki niin helvetin hyvin, on korvannut minut äitini poikana. Äitini soittelee hänelle milloin mistäkin asiasta ja kysyy neuvoa. Tapan itteni ja otan niin monta mukaani kun pystyn. Mitäs synnytitte mut.
Vittu en jaksa enää
kusipää
12269
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 12
Vanhimmat
viestistäs päätellen olet aika vajaaälynen. laita ittes jojoon ja jätä sinua paremmat ihmiset rauhaan.
Tuu Tampereelle. Vedän sua lättyyn niin lujaa et taju lähtee.
Asun itsekkin Tampereella enkä kyllä pelkää tuollaisia uhittelijoita, antaa tulla vaan. Toisinaan tekisi mieli itsekkin hakata joku sellaiseen kuntoon ettei sitä tunnistaisi edes omat läheiset. Vittu kun vituttaa ja ahdistaa niin helvetisti tämä perkeleen paska elämä.
Vaikka äitisi kuinka pitäisi yhteyttä kaveriisi, ei hän eikä kukaan voi ikinä viedä SINUN paikkaasi äitisi poikana. Sinulla on vielä elämä edessä, et voi mitenkään tietää juuri nyt, mitä hyvää tulevaisuus tuo tullessaan! Koskaan ei saa luovuttaa!
No mutta entä jos ei mitää hyvää koskaan tule!? Sitten kun sitä on odotellu ja lopulta elämän ehtoolla raihnasena kiikkustuolissa tajuaa ettei sitä hyvää koskaa tullu, niin sittehä vasta vituttaa ja korpee. :( tämä on itel ainakii paha pelko, ku vasta liijan myöhään tajuis ettei elämää tullukkaa ELETTYÄ ja nyt on liian myöhäisä asiaa korjata.
Että joskus vaan tuntuu, et ois parempi lähtee täältä enempiä kitumasta, ku ottaa sitä riskiä, et toiveikkaana oottas jotain hyvää tapahtuvaksi, mitä ei sit kuitenkaa koskaa tulis!
Sehän se onkin pahinta koko elämänsä turhaan odottaa toivomiansa asioita tapahtuvaksi. Pahinta on kun ei edes pysty tekemään mitään niiden asioiden eteen että olis edes pieni mahdollisuus että unelmat kävis toteen. Parempi kun vain sais kuolla pois kaikessa rauhassa.
Mitäs unlemia on ?
Miljoona rahaa ja miss Suomi vaimoksi?
Taidan olla häiriintynyt, ihanan kaunista tekstiä.
Eikai me täällä muuten oltaiskaan jos ei päässä viiraisi.
Äläs poika kirjoile.
Ap voit lähettää mulle sähköpostia, osote on [email protected] :) Ois kiva jutella
Kyllä monien unelmien toteutumiseen voi itse paljonkin vaikuttaa. Kannattaa nauttia pienistäkin asioista ja tehdä asioita joista pitää!