Silmäilin veljeni vanhaa LUT:in opinto-opasta, jossa energiatekniikan koulutusohjelman keskeisenä tavoitteena kerrotaan olevan "antaa opiskelijalle paineastian valvojan pätyevyys".... Toisena tavoitteena mainitaan se, että opiskelija opetetaan tuntemaan voimalaitoksen tärkeimpiä komponentteja.
Vieläkö nykyäänkin LUTin energiatekniikan opinnotojen tärkeimpiä tai ainakin keskeisiä tavoitteita on kouluttaa ja pätevöittää "paineastian valvojia" ?
Vieläkö nykyäänkin LUTin energiatekniikan opinnotojen tärkeimpiä tai ainakin keskeisiä tavoitteita on kouluttaa ja pätevöittää "paineastian valvojia" ?
Vastaukset 25
Vanhimmat
https://uni.lut.fi/fi/c/document_library/get_file?uuid=75da9841-557b-42ad-8e4e-c72d4e137c91&groupId=10304
Vilkaisin huvikseni tuota linkkiä ja mitäpä sieltä löytyikään voimalaitostekniikan tavoitteiden osalta:
"...Koulutus antaa painelaitteen vastaavan hoitajan tehtävissä tarvittavat
teoreettiset tiedot...."
Hyvä että koulutusta on kehitetty ja paineastian valvojien koulutus on laajennettu painelaitteiden vastaavan hoitajan tehtävissä tarvittavan tietämyksen tasolle :) Silti mieleen hiipii kysymys, että kuuluuisiko tällainen paineastioiden hoitajien koulutus yliopiston sijasta pikemminkin ammatillisiin kouluihin...
Voiko paineastioiden vastaavasta hoidosta väitellä LUT:issa tohtoriksi ? Onkohan kukaan vielä väitellyt tohtoriksi paneastian valvonnasta ?
Onko todella mahdollista, että yliopistossa koulutettan paineastioiden valvojia ? Missä tällaiset pönttövahdit työskentelevät ?
Kirjoittaa sellainen, joka tuskin on paineastiaa nähnyt, saati sitten sitä suunnitellut tai luvan mukaisesti käyttänyt.
Melko varmaa kuitenkin on, että tällaisesta peräkorven pyttyvahtikolusta ei Suomeen uusia Nokioita synny. Jos korkea teknologia tarkoittaa painekattiloiden kanssa hääräämistä, niin eipä todellakaan ole ihme, että LUT ei lahjakkaita oppilaita houkuttele ja hyvä niin.
Jos tuonne loku fiksu eksyy, niin menee vain hyvä mies hukkaan.
Sekä paineastioiden suunnittelu että niiden käyttäminen vaatii sellaista osaamista, että paskanpuhumisen opintosuunnalla (tuotantotalous) opiskelevien ei kannata edes yrittää.
Tohtorin tutkintoa varten paineastiaa vahtimisesta on oltava monen vuoden kokemus. Lisäksi on osoitettava, että pystyy tuijottamaan paineastiaa hengitystään pidätten ja silmiään räpyttämättä yhtäjaksoisesti puolitoista minuuttia. Ei niitä tutkintoja siis ihan helpolla jaella.
Paineastian vastaavan hoitajan pätevyys on perinteisesti sisältynyt konemestarien koulutukseen. Konemestaria vastaa nykyisiessä koulutusjärjestelmässä koneteknikko, jotka nykyisinkin tarvitsevat pätevyyttä paineastioiden hoitoon liittyen. Kieltämättä melko yllättävää, että LUT:issa koulutetaan paineastioiden valvojia.
Jos nyt ensin viitsisitte ottaa asioista selvää ja puhua vasta sitten:
http://www.tukes.fi/fi/Ajankohtaista/Tiedotteet/3Painelaitteet/Kattilalaitosten-kayton-valvojien-patevyysvaatimukset/
Kolme asiaa pitää hallita:
-tuntea paine ja sen vaihtelut
-hallita materiaali(tekniikka) ja
-osata liitostaminen
-ja kuudenneksi pitää osata laskea ja mitoittaa edelliset jollaiseksikin painepalleroiseksi.
Lutissa tällä syvällisellä oivalluksella saa tohtoripipon ja linkkarin neljän vuoden ihmettelyllä siitä mikä ero on miekalla ja linkkarilla.
Ajatella, et kuuden vuoden opinnot pätevöittää ihmetteleen jotain paineastiaa. Ei ihme, että nykydipat ovat melkolailla täysiä idiootteja (:
Aiemmin LUTissa oli energiatekniikan koulutusohjelman alla sähkövoimatekniikan suuntautumisvaihtoehto, jonka opinnot eivät kuitenkaan antaneet suoraan mitään pätevyyttä sähköalalle. Erikseen toki saattoi suorittaa sähköturvallisuusmääräysten pätevyyksiä... Samaan aikaan muista oppilaitoksista sähkötekniikan opiskelija saivat suoraan alimpia sähkötöiden pätevyyksiä suorittamatta erillisiä kokeita (LUT oli tietääkseni ainoa poikkeus tästä käytännöstä). Tästäkin huomaa, että LUTin antaman opetuksen tasoon ei ole oikein luoettu vai voiko asiaa muutoin selittää...
Nykyisin LUTin sahkötekniikan opetus taitaa olla itsenäinen koulutusohjelmansa eikä siis ole energiatekniikan alla, mutta opetuksen tasokkuutta epäilen edelleen. Mutta toivottavasti tilanne on mennyt parempaan päin.
Se on nyt vaa niin että paineastioita valvoville käyttöinsinööreille taitaa löytyä tällä hetkellä paremmin töitä kuin virtauslaiskijoille ja muille suunittelu pelleille. Suomi on ihan liian kallis maa tehdä yhtään mitään raudasta. Kinikut tekee halvemmalla....
Koulutataanko tai kurssitettaanko LUT:issa myös levyseppähitsaajia työllisyystarpeen perusteella ?
Joo o. on vähä ajat muuttunu noista nykyään. Täällä lutissa 3 vuotta energiatekniikkaa opiskellut ja hyvin tuntuu tuo opinto-oppaan teksti vastaavan koulutusta.
"Tavoitteet
Energiatekniikan opetus tarjoaa opiskelijalle mahdollisuuden saada valmiudet energiateknistä
asiantuntemusta edellyttäviin tehtäviin yhteiskunnan eri toimintasektoreilla. Tavoitteena on, että
opiskelija saa riittävät perustiedot eri voimalaitostyypeistä, niiden turvallisuudesta ja optimoinnista
sekä oppii hallitsemaan myös energiaprosesseihin liittyvät komponentit. Yleisenä tavoitteena on
energiatehokkuus ja ympäristöystävällisyys. "
Sivulta 20 tuosta ylempänä olevasta linkistä löytyy settiä. Paineastioita ei valvota kuin ehkä kesätöissä..
Luttilaiset ovat hitsaustekniikan johtavia asiantuntijoita. OL3 on tästä oiva esimerkki.
Osaako joku sanoa minkälaisilla papereilla on tuonne yrittäjyyden di ohjelmaan päässyt sisälle? minkälainen ka ollut jne?
Voihan paineastioiden hoitaminen ja valvominen toki olla vaativaa työtä (kaikessa työssähän on omat vaatimuksensa), mutta tuskin se sentään vaativampaa on kuin vaikkapa pienten lasten hoitaminen ja valvominen.
Lapsihan voi vaikka juosta karkuun, mutta paineastia pysyy paikaallaan, joten sen vartoioiminen on tietenkin lastenhoitoa helpompaa.
Voiko LUTin opinnoilla saada mitään muuta pätevyyttä kuin ton paineastipoden valvojan pätevyyden ?
Kuuden vuoden opinnot paineastian valvojaksi tuntuvat kyllä melko pitkiltä....
" Kuuden vuoden opinnot paineastian valvojaksi tuntuvat kyllä melko pitkiltä...."
Voimalaitosalalla alimmat pätevyyskirjat ovat B- ja A-koneenhoitajankirjat. Työtehtävä on esim. lämmittäjä, turbiininhoitaja tai prosessinhoitaja.
Seuraavakattilakoko (MW) on alikonemestari, joka vaatii kokemuksen päälle noi 1 vuoden koulutuksen.
Sitten on konemestari ja sen jälkeen ylikonemestari ( teknillinen koulu ja työkokemus mm. höyrykattilan rakentaminen noin 7 vuotta.)
Insinööri voi hakea pätevyyttä, mutta yleensä se myönnetään vain ko. voimalaitokselle, jossa on töissä.
Pätevyys siis vaatii käyttökokemusta ja pätevyys kasvaa MW-lukujen mukaan.
LUTin energiatekniikka ei tietenkään ole pelkkää paineastiavalvojien koulutusta. Opintojen tieteellisintä puolta edustaa esim. hörykattila-kurssi laajoinen harjoitustöineen. LUTin energiatekniikan opinnot tarjoavatkin hyvän pohjan höyryjkattiloista kiinnostuneelle.
On se vaan niin ihme, että vaikka hörykattiloita osataan mitoittaa ja paineastioitakin valvoa, niin siitä huolimatta ei ylletä kansainvälisille yliopistojen ranking-listoille edes puolivälin paremmalle puolelle.