Tässä on reilun kuukauden ollut nyt sellaisia ihan selviä silmäpelitilanteita ja kaikenlaista mistä voi huomata jotain ihastumisen/kiinnostumisen merkkejä myös mieheltä, mutta nyt viime ajat HÄN onkin niin cool ja skarppi kun olemme samassa tilassa, ettei katso vahingossakaan päin. Tänään kuitenkin huomasin kuikuilevan kauempaa, en tiedä minuako sitten etsiskeli vai mitä kun pää pyöri kuin hedelmäpelissä mutta katseemme kohtasivat taas vaikka aikaisemmin kun olin itsekin ihan muutaman metrin päässä, varoi taas päinkatsomista.
Voi vitsit miestä!
Ihan ihastunut
91071
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Ehkä hän luulee olevansa "hedelmäpelissä" ;) ja yrittää voittaa jotain?
Ok. Voihan sitä kukin kuvitella/tulkita väärin toista, esim. varattu voi huomata/luulla toisen olevan hänestä kiinnostunut. Etäisenä tilanteena sen voi ottaa kohteliaisuutena ja "itsekehuna", mutta läheisesti on pakko skarpata etteivät tunteet vie väärään suuntaan :) Epävarmana sitä pää heiluu kuin hedelmäpelissä kun ei voi olla varma että onko se nyt kiinnostunut vai ei, että onko tässä nyt ylitulkintaa vai ei.
Toisaalta, ei tarvitse olla edes varattu toimiakseen samoin. Tilanteet raukeavat joko ajankuluessa, nöyryyttämällä, tai sitten vain ottamalla asia esille sopivan rauhallisessa tilanteessa ja puhumalla totuudenmukaisesti suunsa puhtaaksi. Ehkä koko homma selviää baarissa :)
Selvästi ihastunut sinuun ja hakee seuraasi. :) Mitäpä jos juttelisit hänelle enemmän joku kerta kahden? Vaikkapa joku kerta näkisitte töiden ulkopuolella? Jos hän ei uskalla pyytää niin pyydä sinä vaikka kaveriksi leffaan? :)
Jos noin hyvin voit analysoida hänen katseitaan niin sun täytyy kyllä tuijottaa aika paljon :D
Voisin vaikka vannoa että ketä tahansa rupeat jatkuvasti katsomaan niin silmäpeliä syntyy. "mitä ihm tuo koko ajan vahtaa mua"
Näinhän se menee... Mutta tännehän kirjoittelevat ihastuksen tunteissa rypevät, jotka haluavat jakaa sen äärettömän tärkeän asian toisille... ja ehkä toivovat siinä samassa että kaikki se mitä itse ajattelee ei olisi vain kuviteltua, toivovat että voisivat jotenkin rohkaistua ja tohtisivat kysyä .... vaikka sitten sinne leffaan ....
Tai jos ei muuta niin sitten takapihalle auttamaan vaikka lastenrattaiden nostossa autoon... tai jotain ...
Hankalinta niillä, jotka eivät tunne toisiaan, eivätkä tiedä kuinka lähestyä, kuinka keksiä sopiva veruke, kuinka ilmaista välitunnilla että tahdon olla kanssasi, kuinka kertoa että olet rakas, kuinka haastaa itsensä siihen ettei tulisi toisten silmissä petetyksi, naurunalaiseksi, ... Kuinka pitää salassa, mutta silti avautua... Kuinka säilyttää kasvonsa...
Toisille koko juttu on vain naurun asia. Ollaan olevinaan kiinnostuneita vaikka ylipainoisesta että saataisiin makeat naurut kun ylipainoinen rohkaistuu kysymään että haluatko olla mun kanssa.
Eri visioita voi kukin keksiä, mutta luottavaisin mielin ja rehellisin aikein toimivalla ei ole mitään hävettävää eikä menetettävää. Tyytyväisillä on jauhot pussissa hyvin ja ainoa mitä voi ehkä tapahtua on se että saa jotain lisää.
Toiset ihmiset tarkkailevat paljon ympäristöä ja kuuntelevat tarkalla korvalla toisten jutut. Seuraavat toisia ihmisiä - se on : tarkkailevat jne. Toiset ajattelevat ja vitut ja keskittyvät enemmän itseensä ja omiin töihin - tai ainakin yrittävät, eivätkä millään halua olla kiinnostuneita toisten asioista.
Myös kun joku esim. hyppii hulluna ympäriinsä kun toinen katsoo että jopas hyppii hulluna ympäriinsä, että onpas sillä ongelma, ei katsoja itse näe sitä että hulluna hyppivä ei koe itseään tai omaa toimintaansa ongelmaksi, eikä tajua että hän itse katsojana kokee hulluna hyppimisen sellaiseksi asiaksi josta hänelle itselleen tulee ongelma. Siksi aina syyttelemme toisiamme. Vaikeaa se on itsellenikin myöntää olevansa itse syypää.
Vaikka toiset tykkäävät tarkkailla toisia, liika tarkkailu voi kostautua itselle, muille tai monille. Nyt, huomenna tai kymmenessä vuodessa.
Minä en viitsi kiinnostua toisten touhuista, mutta jos huomaan selvästi että jotakuta kohdellaan ala-arvoisesti tai kiusataan, härnätään, kiinnitän enemmän huomiota koska en voi hyväksyä sellaista vääryyttä. Mietinkin usein sellaisissa tilanteissa että miten minä voisin toimia, miten osaisin taputtaa olalle, mitä sanoa rohkaisuksi. Kuinka toimia vaikka toisten asiat ei minulle kuulu. Kieltämättä seksuaalisuus on niin syvällä ihmisessä, että sekin käy mielessä, että jos ei mikään muu auta niin ehkä kunnon pano sitten ;) näinhän täältä palstalta voi lukea. Ihmiset harrastavat seksiä työpaikoilla, taukohuoneissa, tai viikonloppuisin kaverin luona tai hotellissa. Pussailua on kouluissakin.
Se on se seksi, joka viimeisenä lämmittää jos ei mikään muu.
Ok. Syntyy avioeroja, perhekriisejä... mutta voi syntyä myös uusia suhteita, kavereita, ystäviä, jotain sellaista mitä ei ole vielä saanut kokea ;)
Vai kuinka panisit?
Ehkä sä sit pyytäisit leffaan ja tutustuttais, juteltais, pussattais jne. Tai sit pantais pillit pussiin.
Mihinkä ja kenen pussiin ;)
Noh, veikkaan etten kysy. Niin se vaan on.
Minne tämä menee..?
Ai että, nyt koko kansa veikkaa kuka saa turpiin tai kelle tulee itku. Olenko se minä?
Mutta on tämä toisaalta hauskaa siihen pisteeseen asti mistä alkaa kivinen ja märkä tie. Huh huh kun on kuuma!
Ei sitä varmaan voi paljastaa, mut ootas mä kurkkaan Suomen kartan paikannimiä ja tikka lentää, osuu ja uppoaa: Parainen. Paraisille menee, missäs päin se on (on vähän nyt maantiedon oppi hukassa).