Otsikkoa voi provosoida moneen suuntaan. Valo kulkee omaansa. Kun joku tulee havaittavaksi teoissaan, tai läsnällään, hänen tarkoituksensa, ehkä näkyy ensi viikolla olemuksessamme. Voiko tämä ehdollisten ajatusten huipentuma koskaan päättyä. Eilen oli niin kirkasta, että katsoin Siriukseen päin. Mietin sen valon sävyjä. Hyvät olivat sävyt. Hyveitä Lieksaan heijastellenko? Rauha ei laskeudu, ilman järkeä. Järki ei saa voittoa pitkään aikaan. Musta ei ole pensselillä kaunista. Vasta paperilla siitä tulee taidetta. Orjia, sävyssä?? Ei! Tyhmät rakastavat ääntänsä. Aika mitä kannamme sisällämme on vain pikkuinen siemen ymmärrykselle kokonaisuuden kanssa. Niin, kertokaa minulle, mitä on kokonaisuus ajan ja äärettömyyden kanssa. Ei, älkää kuitenkaan. Antakaa minun olla rauhassa. Haluan olla viaton. Jos vaikka vihaisimmekin toisiamme, en tunnista eroa, rauhassa olon ja sotimisen, riidan välillä. Olkoon ajattelemisen aihetta. Alko.
Poliittinen vastuu?
Haaste jokaiselle
060
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.