Vanha työväenpuolue vaati Forssan kokouksessa 1903 valtion ja kirkon eroa toisistaan. Valtio ei voi määritellä mihin uskontoon ihminen uskoo tai onko uskomatta mihinkään uskontoon.
Forssan tunnus ei kieltänyt uskonnon harjoitusta. Kokous halusi siirtää uskonnon harjoittamisen yksityisasiaksi. Oletan että kommunistit ovat samalla kannalla.
Ruotsi ja viime vuonna Norja siirtyivät uskontovapaaseen valtioon. USA ja Ranska ovat olleet sitä aikaisemmin. Neuvosto-Venäjä irrotti ortodoksisen kirkon valtiosta 1917.
Uskonnolliset ideologiat kuuluvat idealistisen filosofian alueelle eivätkä edusta tieteellistä maailmankuvaa. Uskontojen sisällä on hyvässä että pahassa moraalisia käsityksiä.
Media on nostanut Suvivirren uskonnon puolustamisen välineeksi. Asia jolla ei ole juuri lainkaan merkitystä uskontojen ja valtion suhteissa. Suvivirren ensimmäisessä säkeistössä on auringonjumala elämän lähteenä ja muissa raamatullinen jumala elämän ohjaajana.
Millainen on valtio, jossa kirkkojärjestöt on erotettu valtion hallintajärjestelmästä mutta saavat toimia ja opettaa oppiaan jäsenilleen. Ranska lienee hyvä esimerkki uskontovapaasta valtiosta USA:n ohella.
Suomessa joka neljäs vastaantulija ei kuulu valtakirkkoon. Eroaminen jatkuu korkealla tasolla ja on ajan kysymys milloin reaaliteetit havaitaan ja uskonnon harjoittaminen siirtyy yksityisasiaksi.
Forssan tunnus ei kieltänyt uskonnon harjoitusta. Kokous halusi siirtää uskonnon harjoittamisen yksityisasiaksi. Oletan että kommunistit ovat samalla kannalla.
Ruotsi ja viime vuonna Norja siirtyivät uskontovapaaseen valtioon. USA ja Ranska ovat olleet sitä aikaisemmin. Neuvosto-Venäjä irrotti ortodoksisen kirkon valtiosta 1917.
Uskonnolliset ideologiat kuuluvat idealistisen filosofian alueelle eivätkä edusta tieteellistä maailmankuvaa. Uskontojen sisällä on hyvässä että pahassa moraalisia käsityksiä.
Media on nostanut Suvivirren uskonnon puolustamisen välineeksi. Asia jolla ei ole juuri lainkaan merkitystä uskontojen ja valtion suhteissa. Suvivirren ensimmäisessä säkeistössä on auringonjumala elämän lähteenä ja muissa raamatullinen jumala elämän ohjaajana.
Millainen on valtio, jossa kirkkojärjestöt on erotettu valtion hallintajärjestelmästä mutta saavat toimia ja opettaa oppiaan jäsenilleen. Ranska lienee hyvä esimerkki uskontovapaasta valtiosta USA:n ohella.
Suomessa joka neljäs vastaantulija ei kuulu valtakirkkoon. Eroaminen jatkuu korkealla tasolla ja on ajan kysymys milloin reaaliteetit havaitaan ja uskonnon harjoittaminen siirtyy yksityisasiaksi.
Vastaukset 11
Vanhimmat
Ei valtion ja kirkon suhde mitenkään vaikuta ajattelun vapauteen, ei ainakaan minun vaikka en kirkkoon olekaan koskaan kuulunut.
Tämä meidän Suomemme ei ole sosialistinen eikä kommunistinen joten jos et ajattele ketään murhaavasi niin ajatus on perin vapaa. Saat ajatella politiikkaa tai naapurin neidon pikkupöksyjä ihan miltä kantilta haluat niin kauan kuin se pysyy ajatuksen tasolla. Toiminnassa påitää kunnioittaa muiden oikeuksia ja koskemattomuutta.
Kirkon ja valtion ero ja ajattelun vapaus lähti liikkeelle 1600 luvulla ns. valistusajalla.
Silloin ihmisen oli kuuluttava kristilliseen kirkkoon tai rovio oli toinen vaihtoehto. Ruotsissa ja siirtomaasuomessa tuolloin sallittiin vain luterilainen uskonto ja sitä kaikkien tuli kumartaa. Juutalaisille oli säädetty pieni kunta Ruotsin eteläosassa, jossa he saivat olla.
1600 luvun sivistyneistö heijasti kulttuurissa nousevaa kapitalismia. Kaikki feodaalinen sääty- tai muu perinnöllinen oikeus asetettiin kyseenalaiseksi. Jo säätyperinnöllisyyden kritiikki asetti kyseenalaiseksi feodaalisen valtion. Nousevan porvariston parhaat edustajat nostivat kritiikin luonnollisesti uskontoa ja katolista ja protestanttista kirkkoa vastaan. Papit olivat aatelisten lisäksi (väestöstä n. 1- 2 %) valtiollisen vallan kahvassa. Virat kulkivat perinnöllisinä, niitä ostettiin ja myytiin. Porvaristo oli kuntien raadeissa ja hoiti lähinnä köyhäinapua.
Valistusaika asetti senhetkisen järjestyksen suurennuslasin alle. Kirkon valta kyseenalaistettiin ja samalla kirkolliset opit (raamattu). Tuolloin syntyi suurempana liikkeenä ateistiset liikkeet. Myöhemmin porvariston päästyä valtaan, se otti kirkot ja uskonnot takaisin mutta nyt nousevan työväenluokan ideologiseksi alistamiseksi.
Valistusaika nosti esille paitsi feodalismin kumoamisen välttämättömyyden, erotti kirjallisuuden, taiteet ja musiikin irti uskonnosta. Ja tärkeänä kohotti myös tieteellisen tutkimuksen. Kristilliset teologit jäivät siihen missä nytkin ovat, laskemaan kuinka monta enkeliä mahtuu nuppineulan päähän. Tiede ja uskonto ovat erottuneet täysin toisistaan.
Vain se saattaa rajoittaa ajatteluasi ja tekemisiäsi jos kuulut uskontokuntaan jolla on rajoituksia käytöksesi suhteen. Se mikä tänään on kirkon ja valtion suhde ei vaikuta elämässä mihinkään jos ei siihen itse ala jotain soveltaa.
Olen elänyt 70 vuotta valtion ja kirkon ollessa tavallaan yhdessä mutta kumpikaan ei ole puuttunut elämääni millään lailla jos unohdetaan pakollinen asepalvelu aikoinaan -60 luvun alussa ja veronmaksu johon jokainen joka haluaa itsensä elättää joutuu alistumaan olivat kirkko ja valtio missä suhteessa hyvänsä keskenään.
Kirkollisveroa ei ole kuitenkaan minulta koskaan peritty ja hautapaikkani maksaa todennäköisesti hieman enemmän kuin nimellisesti kirkkoon kuuluvan.
Maallistunut valtio sai alkunsa Yhdysvalloista. Sen tekivät paradoksaalisesti kristityt.
Valistusaika synnytti liikehdintää katolisissa ja protestanttisissa kirkoissa. Valtakirkot vainosivat julmasti syntyneitä uusi uskonjärjestöjä. Ranskan hugenottien kohtalo lienee kuuluisin.
Siirtolaisten joukossa oli paljon uskonvainoja pakoon lähteneitä. Siirtokunnissa näiden kesken täytyi järjestää hallinto. Eriuskoiset kristityt sopivat, että siirtokuntien hallinto hoitaa vain jäsenten maallisia asioita. Hallinto tunnustaa kaikkien uskonnolliset näkemykset. Ketään ei vainota. Hallinnossa ei käytetä uskonnollisia tunnuksia eikä seremonioita. Siirtokunnan kouluissa ei opeteta tunnustuksellista uskontoa.
Uskonjärjestöt opettavat jäseniään ja lapsiaan, rakentavat kirkkoja, keräävät jäsenmaksuja tai rahoitusta omillaan ja erillään siirokunnan hallinnosta. Siirtokunta ei anna millekään uskonjärjestölle etuoikeuksia.
Tämä malli siirtyi syntyviin osavaltioihin ja liittovaltioon. Vuodesta 1776 Yhdysvaltain itsenäistymisestä lähtien kirkko ja valtio ovat olleet toisistaan erotettuja. Minkään uskonnon palvelusmenoja ei liitetä valtion tai kuntien toimiin.
Perinteen mukaisesti USA:n presidentti käy kirkossaan tultuaan valituksi. Perinne ei perustu lakiin eikä se ole pakollinen.
USA on uskonnon harjoittamisen suhteen maallinen valtio. Uskontojen merkitys tulee esille kouluissa historian kautta. Kukin uskonjärjestö vastaa tai on vastaamatta järjestönsä uskonkultin teologiasta.
USA teki hyvän filmin. Jokin aikaa sitten se tuli televisiosta. En muista nimeä. Taustalla on tositapahtumiin perustuva oikeudenkäynti 1930 luvulla.
Nuori opettaja kertoi biologian tunnilla Darwinin luonnonvalintateorian pohjalla ihmislajin olevan luonnon tuote, pitkällisen elollisen kehityksen korkein askel. Koululautakunta erotti opettajan ja vaati tilalle raamatun luomiskertomusta ainoaksi oikeaksi selitykseksi elollisen ilmaantumisesta. Syntyi tilanne raamatun luomiskertomus vastaan Darwinin luonnonvalinta.
Opettaja voitti kiistan. Darwinin teorian sai tuoda esille. Luomiskertomuksen katsottiin olevan uskontoa, eikä perustuslaki sallinut sen opettamista koulussa biologialle vaihtoehtona.
Suomessa on päinvastoin. Jokaisen uskonhaaran lapset olisivat oikeutettuja vanhempiensa mukaisen uskon tunnustukselliseen oppiin tai uskonnottomat elämänkatsomustietoon. Pelkästään kristillisiä merkittäviä haaroja olisi 20 - 30.
Laki ei voi toteutua. Koululaitos joutuu sekasortoon asiassa.
USA:n malli on selkeä. Uskomusten asiat ovat uskonjärjestöjen asioita eivätkä ne kuulu kouluun. Uskontojen osuus maailmanhistoriassa on historiaan kuuluva osio eikä niitä siellä voi sivuuttaa.
muuteskin. Kun emme uskovien hihhuleiden oppia ota huomioon niin meidän lapset voi isälle ja äidille sanoo vapaasti, että haista vit.u ja et oot huora ja silleen, se vapaus
Ne uskovat sanoo; Jotta kunnioita issäsi ja äitiäsi, että kauan eläisit ja menestyisit maailmassa. Kyl noi meidän kakarat oppi etti noist huumeista vaikapa lohtuu, ollaan kato vapaita.
Joo kato jast noi uskon hörhöt sanoo, että ei saa huorata, no minä makaan kenen kanssa haluun, millon ja missä haluun ja toi perhe ei oo tärkee kun on toi vatta ja mielenterveystoimisto.
Sit ne sanoo,että elä varsta. No mitä ne jättä tavaroitaan joka paikkaan, no mä otan mitä mukaan saan, kato.
Sit ne sanoo jot elä tapa. No meitin jengi on ainaskin sivareita ja hinntejä koko lössi ja me ei tapeta jos ei toi annos mee liian suureks ja matka käy kato liian jännäks.
Noi kaikki säännöt, kaskyt ja lait pitää kumota ja vapaus, se ihana vapaus.
Kato alkulima ei oo kelleen vastuusa ja toi kirkko asettaa kato sääntöjä.
JO Marssi, Levis, Ingels sano jotta.
"niin ja vapaus" kirjoituksesa ei puututtu aloituksen ongelmaan valtion ja uskontojen suhteesta. Moraalisesti hän vetosi raamatun muutamaan ns. käskyyn, jotka eivät ole taivaista vaan ihan normaaleja käytössääntöjä, jotka vain on kirjattu kuvitteellisen olion antamaksi.
Kirjoitus oli lut.kirkon halpaa propagandaa, että vain kristitty käyttäytyy kunnolla.
Ranskan maallinen valtio.
Ranskan porvarillinen vallankumous 1789-1995 kumosi vihan vimmassa kristinuskon ja yritti perustaa kokonaan uuden uskonnon. Katolinen pappissääty nähtiin aateliston mukana kapitalismien kehityksen esteeksi. Hanke kaatui nopeasti ja kristinusko sai olla.
Vuoden 1870 jälkeen, jolloin keisarivalta kukistui ja alkoi porvarillisen tasavallan aika, nousi uskonnon valtion suhde esille uudestaan. Katolinen kirkko oli kahminut uudelleen valtiollista valtaa ja se haittasi liiketoimia.
Tasavalta katkaisi 1904 suhteet Vatikaaniin. 1905 parlamentti sääti lain, jossa valtio ja katolinen kirkko erotettiin toisistaan. Laki on voimassa edelleen.
Lain sisällöstä:
1. Kirkkorakennukset otettiin pois valtiolta ja siirrettiin kuntien omistukseen ja
käyttöoikeus annettiin seurakunnille.
2. Valtio ei saa tukea rahallisesti ja poliittisesti mitään uskontoa.
3. Jokaisella on oikeus harjoittaa uskontoa mutta ketään ei voi pakottaa siihen.
4. Uskonnonopetus kouluissa on kielletty.
5. Uskonnollisten symbolien käyttö julkisilla alueilla on rajoitettua.
6. Seurakunnat keräävät itse jäsenmaksut tai hankkivat tulonsa.
Suomessa on valtiollinen kirkkkolaki. Ranskassa kirkkokunnat hoitavat itse asiansa. Valtio luonnollisesti katsoo, että säännöt eivät ole ristiriidassa valtiollisten lakien kanssa.
Ranskalainen katsoo huuli pyöreänä Suomen eduskunnan kirkkokäyntejä (tietyn kirkon). Hän myös ihmettelee presidentin puheen päätöstä kristiilisen jumalan siunaukseen. Ranskassa näin ei ole mahdollista.
Koulutunneilla ei voi opettaa mitään uskontoa erikseen, eikä järjestää uskonnollisia tilaisuuksia. Ylä-asteella ja lukiossa voi kunkin uskonjärjestön pappi olla koulun jälkeen opettamassa järjestönsä teologiaa. Koulu antaa luokan sitä varten. Ketään ei pakottaa niihin. Tämä julkisissa kouluissa. Katolisilla on yksityiskouluja, joissa on n. 15 % lapsista ja siellä on erikseen katolisuuden opetusta.
Kat. kirkko ja valtio vääntävät jatkuvasti kättä julkisesta tuesta kat. kouluille.
Ranskan julkinen koulukäytäntö on koulujajalla uskontovapaa. Suvivirrestä tai vastaavista ei väitellä. Ne eivät kuulu kouluun. Uskonjärjestö koulun ulkopuolella järjestöissään saa veisuuttaa tai muokata lasten aivoja uskomuksilla.
Ranskan koululaitos täten ole täysin puhdas uskomusideologeista. Julkiset koulut ovat mutta rinnalla hyväksytään erilliset yksityiset koulut.
Ranskan koululaitos on monta astetta humaanimpi kuin Suomessa.
Ranskan valtio ei kirjaa sitä, kuuluuko ihminen uskontokuntaan tai ei.
Suomessa luterilaiseen tai ortodoksiseen kirkkoon kuuluvalta valtio kerää kirkollisveron. Ranskassa uskontokunnat hoitavat varainhankinnan itse.
Ranskassa jokainen syntynyt merkitään valtion väestörekisteriin eikä siinä esitetä uskontontokuntia. Kirkot voivat pitää omia jäsenluetteloitaan.
Ranskassa vanhat kirkkorakennukset ovat kuntien omistuksessa mm. tuomiokirkot valtion rakennuksia.
Laki suosii katolista kirkkoa. Kirkko maksaa normaalit käyttökulut mutta remontit menevät valtion kontolle. Toisaalta vanhat rakennukset ovat valtion kulttuuriperintöä.
Ranskassa virallinen vihkimys tapahtuu siviilivihkimisenä ja sen hoitaa kunnan pormestari(virasto). Uskovaiset voivat vihityttää sitten kirkossakin mutta laillinen vihkimys löytyy väestörekisteristä.
Ranskan maallisen valtion malli voisi sopia Suomeenkin. Epäilyttävä pointti olisi siirtää kirkkorakennusten remontoiminen valtiolle. Varsinkin kun lut. kirkko on upporikas.
USA:n malli on selkeämpi. Kirkkokunnat ja valtio ovat täysin erillään toisistaan ja minkäänlaista uskonnon opetusta julkisissa kouluissa ei sallita.
Neuvostoliiton malli oli lähinnä USA:n mallia. Siellä oli erityinen valtiollinen komitea, jossa oli ortodoksisen kirkon edustajia ja se hoiti valtion ja kirkon suhteita.
Maallisen valtion perustunnusmerkkejä Suomessa, mielestäni:
- Luterilaisen ja ortodoksisen kirkon asema lakkautetaan valtionkirkkoina.
Yhteiskunnan tiloissa ei harrasteta minkään uskonnon menoja tai hyväksytä
tunnuksia.
- Kukin kirkkokunta kerää jäsenmaksunsa itse. Kirkollinen yhteisövero lakkautetaan.
- Kouluopetuksesta poistetaan tunnustuksellinen uskonnon opetus. Kaikki lapset
käyvät elämänkatsomustiedon opissa tai vastaavassa.
- Armeijasta poistetaan luterilainen ja ortodoksinen sotilaispappijärjestelmä.
- Harkittava asia. Alle 18 tai 16 vuotiasta ei saa liittää uskonjärjestön jäseneksi.
Lapset voivat olla muuten uskonjärjestöissä.
- Siviilivihkiminen viralliseksi vihkimiseksi. Uskonnollinen vihkikiminen lisäksi yksilön
omaksi oikeudeksi.
- Väestörekisteri viralliseksi ellei se sitä jo ole.
- Valan vannominen oikeuslaitoksessa lakikirjan kautta. Raamattu poistetaan.
Periaate. Valtio tukee tieteitä ja taiteita. Uskomukset olkoon kunkin yksityisoikeus järjestäytymiseen saakka.
Demokratia etenisi, mikäli valtio ja uskonnolliset järjestöt erotettaisiin toisistaan.
Kirkkokunnat olisivat yhtäläisessä asemassa toisiinsa nähden.
Valtio hoitaisi yhteiskunnallisia asioita ja kirkkokunnat teologioitaan.