onko muilla kokemusta vastaavasta?
Meillä on 2,5 vuotias poika joka on nyt kaksi kertaa saanut ns.kouristuskohtauksen... kummallakin kerralla itkeskeli kun oli loukannut itsensä mm. lyönyt varpaansa. Kun menin lohduttamaan, hänen naamansa vääristyi ja luulin jo ensin hänen saavan raivarin, mutta sitten pupillit laajenivat isoiksi ja kroppa jäykistyi. kohtauksen aikana hän ei hengittänyt. kohtaus kesti muutamia sekunteja kun se meni ohi, poika nukkui päälle n. 5 minuuttia.
Lääkärille ollaan kyllä viemässä poikaa (aika saatiin kahden viikon päähän!!) mutta jos olisi muita saman kokeneita olisi mukava vaihtaa ajatuksia.
Meillä on 2,5 vuotias poika joka on nyt kaksi kertaa saanut ns.kouristuskohtauksen... kummallakin kerralla itkeskeli kun oli loukannut itsensä mm. lyönyt varpaansa. Kun menin lohduttamaan, hänen naamansa vääristyi ja luulin jo ensin hänen saavan raivarin, mutta sitten pupillit laajenivat isoiksi ja kroppa jäykistyi. kohtauksen aikana hän ei hengittänyt. kohtaus kesti muutamia sekunteja kun se meni ohi, poika nukkui päälle n. 5 minuuttia.
Lääkärille ollaan kyllä viemässä poikaa (aika saatiin kahden viikon päähän!!) mutta jos olisi muita saman kokeneita olisi mukava vaihtaa ajatuksia.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Kirjoituksesta ei selviä, oliko pojalla kuumetta. Kuumekouristus voi tulla, kun kuume on nopeasti nousemassa tai laskemassa. Lapsi on poissaoleva ja kouristelee. Toinen mahdollinen on epilepsiakohtaus, joka voi tulla aivan terveellinen ihmiselle. Kannattaa kuitenkin mennä mahdollisimman pian tutkimuksiin!
ei ollut kuumetta kummallakaan kerralla. joku tuttava sano9i, että voi olla itkukouristusta, mutta ei poika niin kovasti itkenyt että siitä johtuisi, mutta mene ja tiedä!
Äidilläni on epilepsia, joka on puhjennut sairaudesta, joten ei ole perinnöllistä...
Epilepsia ei ole aina perinnöllistä. Periaatteessa kuka vaan voi saada koska vaan epileptisen kohtauksen. Kannattaa todellakin mahdollisimman pian viedä lapsi tutkimuksiin. Neurologithan on parhaita lääkäreitä tutkimaan tuollaisia oireita.
Meilläkin pojalla oli pienenä "itkukohtauksia" eli kun isosisko otti lelun tai muuten vain kiukustui rupesi huutamaan ja siinä samalla meni "lukkoon" tai jotain muuta eli ei ääntä ja pidätti hengitystä kyselin lääkäriltä eikä hän osannut sanoa mitään yksi vanha teveydenhoitaja lohdutti ettei yksikään lapsi ole kuollut sellaiseen, vaan lohduttiko se siinä tilanteessa kun ei lapsi pidättää hengitystä no eipä kyllä.
Mutta aikaa myöden ne jäivät pois, eikä koskaan ollut kuumetta tai muuta sairautta taustalla. Nyt poika on jo 15v. mutta yhteyttä tai ei hänellä oli 10 vuotiaana kouristuskohtaus joka ensin todettiin kaikkien tutkimusten jälkeen epileptiseksi kohtaukseksi ja ettei epilepsiaa ole, meni tuosta pari kuukautta jonka jälkeen tuli toinen kohtaus ja nyt hänellä on epilepsia diagnosoitu ja tietenkin lääkitys joka pitää kaikki kohtaukset pois (ainakin tähän asti näin on käynyt) yhteyttä ei kukaan tiedä mutta en ole edes enää kysynytkään kun muutenkaan varsinaista syytä hänen epilepsiaan ei ole pystytty löytämään.
Epilepsia herkkyyshän on periytyvää sitä kenelle se epilepsia puhkeaa ei kukaan pysty ennustaa meilläkin on miehen puolella epilepsiaa mutta onko se sieltä ei kukaan tiedä ja väliäkö sillä olisi silti meillä lapsia saatu ja meillä on kaksi muuta lasta joilla ei taas ainakaan tähän päivää menessä ole mitään kohtauksia ilmaantunut. Eikä sitä aina kannata piruja seinille maalata päivä kerrallaan ja silleen.
Mutta kysele lääkäriltä kaikki asiat mitkä askarruttaa ja vaikka uudelleen jos siltä tuntuu.
Piti vielä lisätä että ehkä kannattaa yrittää pitää tälläisen tilanteen jälkeen lapsi hereillä ja vaikka ulos tai ikkunan ääreen raitista ilmaa hetkeksi hengittelemään en tarkoita että vaatteet päälle vain samantien ulos tai ikkuna auki (kesällä nyt ei tilanne paljolti muutu mitenkään) ja meillä auttoi muutenkin kun"kohtaus" tuli mentiin ulko ovelle niin lapsi ikäänkuin säpsähti tai tuli jotain muuta.
Olisitko niin kiltti ja vastaisuudessa pätkisit virkkeitäsi välimerkeillä, etkä pomppisi kesken aiheesta toiseen. Tällä tavoin teksteistäsi saisi jatkossa paremmin selkoa, niitä jaksaisi lukea ja tajuaisi pointin.
Meillä on molemmilla lapsilla esiintynyt juuri kuvailemasi kaltaisia kohtauksia. Tulivat yleensä silloin, kun suuttui jostain tai satutti itsensä kovasti. Eskikoisella alkoivat alle vuoden ikäisenä ja loppuivat 3 ikävuoteen mennessä. Toisella alkoivat n. 2 vuotiaana ja niitä esiintyy vieläkin silloin tällöin. Lapsella ikää pian 5 vuotta. Lääkärissä ei ole käyty, mutta asiasta olen jutellut neuvolassa sekä nuorimmaista muun syyn takia hoitavan neurologin kanssa. Kaikkien mielestä kyseessä on affekti-kohtaukset, jotka ovat "yleisiä" hyvin voimakastahtoisilla lapsilla.
kiitos kovasti, jotka ovat viitsineet vastata ja valottaa asiasta!!
Niin arvelinkin,että voi olla mitä varmimmin niitä affekti-kohtauksia... mutta varmuuden haluan ja ensi viikolla on lääkäri. Pelottaa nimittäin, että jos joskus kohtaus kestääkin kauan ja lapsi on hengittämättä! Toisaalta jos menettää tajuntansa,elimistö alkaa itse hengittää. Onneksi!!
Niin. Minun puolellahan on myös epilepsiaa, mutta äitini sanoi ettei ole periytyvää. Hänellä se puhkesi kuumetaudista tai stressistä, mutta eihän sitä voi kukaan varmuudella sanoa, mistä johtuu. Epilepsiaahan on monenlaista erilaista muotoa..pahin niistä on kouristuskohtaus ja lievimmät poissa-olokohtauksia, toisilla vain muljahtavat silmät... Veljelläni on tuo silmä"oire", vaikkei epilepsiaa ole todettu,vai liekö vain tapa?
Meillä oli sama homma 2v vanha tyttö kouristukset olkoi 1 v vanhana käytiin eri lääkäreissä ekg ym ym mitään ei löytynynyt aloitettiin "epilepsia lääkitys" absenor ja kouristelut hävisi ym ym muut pikku sairastelut ..