Krimin miehitys pistää suomalaisen väkisinkin mietteliääksi. Kylmän sodan jälkeinen ulkopoliittinen lauha vaihe näyttäisi olevan ohi.
EU:n kannalta tilanne on hankala. Miten reagoida Venäjän voimatoimiin, kun maa samaan aikaan on tärkeä kauppakumppani ja energiantoimittaja. Suomen tilanne on samoista syistä vieläkin hankalampi, minkä lisäksi meillä tunnetusti on yhteistä rajaa Venäjän kanssa yli 1300 kilometriä. Mitkä ovat johtopäätöksemme ja toimintavaihtoehtomme?
Suomesta Venäjälle suuntautuvan tavaraviennin arvo vuonna 2013 oli noin 5,4 miljardin luokkaa, kun taas tavaratuonti oli 10,5 miljardia. Venäjä on Suomen kolmanneksi suurin vientimarkkina 10 prosentin osuudella. Varsinkin Suomen elintarviketeollisuuden vienti on uhattuna, jos voimakkaisiin talouspakotteisiin ryhdyttäisiin.
Talouspakotteet vaikuttaisivat mahdollisesti myös tuontiin, jos Venäjä päättäisi asettaa vastapakotteita EU:lle ja Suomelle. Venäjän tavaratuonnista Suomeen yli 80 prosenttia koostuu mineraalituotteista: öljystä, öljytuotteista ja maakaasusta. Itse asiassa kaikki Suomessa käytettävä maakaasu ja 90 prosenttia raakaöljystä tuodaan Venäjältä.
Lisäksi talouspakotteet vaikuttaisivat venäläisten matkailuun. Heikentynyt rupla ja synkentyneet talousnäkymät yhdistettynä viisumirajoituksiin ei ainakaan lisäisi venäläisten matkailuintoa, vaan pahimpien arvioiden mukaan voisi leikata venäläisten matkailua Suomeen puolella.
On myös muistettava, että Venäjä ei missään nimessä perääntyisi Krimiltä pakotteiden seurauksena. Päinvastoin Venäjä varmasti luottaa kestävänsä pakotteita niin poliittisesti kuin taloudellisesti Euroopan unionia paremmin, koska unionin jäsenvaltioilla on toisistaan poikkeavia intressejä suhteessa Venäjään.
Ruotsi ja Britannia ovat muun muassa vaatineet asevientikieltoa Venäjälle, mutta esimerkiksi Ranskalla voi olla tähän oma sanansa sanottavana, koska sen kauppa Venäjän laivaston kanssa kariutuisi. Satoja ranskalaisia voisi menettää työpaikkansa. Myös Suomen kaltaiselle pienelle vientivetoiselle taloudelle menetetyt työpaikat olisivat kallis poliittinen uhkapeli.
Suoranaisten talouspakotteiden sijaan vaikuttavinta politiikkaa EU:lta olisi vähentää riippuvuutta Venäjän maakaasun- ja öljyntuonnista. Tämä pantaisiin vakavasti merkille myös Venäjällä, mutta ei tietysti onnistu hetkessä.
Energiaomavaraisuuden lisäksi EU:n ja Suomen tulisi kohentaa puolustuskykyään. On käynyt kiistattomasti ilmi, että naapurimaamme on edelleen voimapolitiikkaa tekevä, länsimaisista arvoista ja normeista poikkeava sotilaallinen suurvalta. Tämä ei ole yllätys vaan muistutus niille idealisteille, jotka aktiivisesti ovat asian pyrkineet unohtamaan.
Jo esitetyt syytökset siitä, että oikeistolaiset käyttävät puolustuksen merkityksestä puhuessaan kriisiä poliittisesti hyväkseen, ovat järjettömiä. Ei puolustusvoimia vahvisteta ”oikeistolaisten” hyväksi, vaan isänmaan vapauden ja Suomen kansan turvaamiseksi. Kaikki muu minkä eteen koskaan olemme Suomessa työskennelleet, on sen varassa, että pystymme tarvittaessa myös puolustautumaan.
Energiaomavaraisuuden arvo ja uskottavan puolustuksen merkitys ovat Krimin kriisin selkeimmät opetukset.
EU:n kannalta tilanne on hankala. Miten reagoida Venäjän voimatoimiin, kun maa samaan aikaan on tärkeä kauppakumppani ja energiantoimittaja. Suomen tilanne on samoista syistä vieläkin hankalampi, minkä lisäksi meillä tunnetusti on yhteistä rajaa Venäjän kanssa yli 1300 kilometriä. Mitkä ovat johtopäätöksemme ja toimintavaihtoehtomme?
Suomesta Venäjälle suuntautuvan tavaraviennin arvo vuonna 2013 oli noin 5,4 miljardin luokkaa, kun taas tavaratuonti oli 10,5 miljardia. Venäjä on Suomen kolmanneksi suurin vientimarkkina 10 prosentin osuudella. Varsinkin Suomen elintarviketeollisuuden vienti on uhattuna, jos voimakkaisiin talouspakotteisiin ryhdyttäisiin.
Talouspakotteet vaikuttaisivat mahdollisesti myös tuontiin, jos Venäjä päättäisi asettaa vastapakotteita EU:lle ja Suomelle. Venäjän tavaratuonnista Suomeen yli 80 prosenttia koostuu mineraalituotteista: öljystä, öljytuotteista ja maakaasusta. Itse asiassa kaikki Suomessa käytettävä maakaasu ja 90 prosenttia raakaöljystä tuodaan Venäjältä.
Lisäksi talouspakotteet vaikuttaisivat venäläisten matkailuun. Heikentynyt rupla ja synkentyneet talousnäkymät yhdistettynä viisumirajoituksiin ei ainakaan lisäisi venäläisten matkailuintoa, vaan pahimpien arvioiden mukaan voisi leikata venäläisten matkailua Suomeen puolella.
On myös muistettava, että Venäjä ei missään nimessä perääntyisi Krimiltä pakotteiden seurauksena. Päinvastoin Venäjä varmasti luottaa kestävänsä pakotteita niin poliittisesti kuin taloudellisesti Euroopan unionia paremmin, koska unionin jäsenvaltioilla on toisistaan poikkeavia intressejä suhteessa Venäjään.
Ruotsi ja Britannia ovat muun muassa vaatineet asevientikieltoa Venäjälle, mutta esimerkiksi Ranskalla voi olla tähän oma sanansa sanottavana, koska sen kauppa Venäjän laivaston kanssa kariutuisi. Satoja ranskalaisia voisi menettää työpaikkansa. Myös Suomen kaltaiselle pienelle vientivetoiselle taloudelle menetetyt työpaikat olisivat kallis poliittinen uhkapeli.
Suoranaisten talouspakotteiden sijaan vaikuttavinta politiikkaa EU:lta olisi vähentää riippuvuutta Venäjän maakaasun- ja öljyntuonnista. Tämä pantaisiin vakavasti merkille myös Venäjällä, mutta ei tietysti onnistu hetkessä.
Energiaomavaraisuuden lisäksi EU:n ja Suomen tulisi kohentaa puolustuskykyään. On käynyt kiistattomasti ilmi, että naapurimaamme on edelleen voimapolitiikkaa tekevä, länsimaisista arvoista ja normeista poikkeava sotilaallinen suurvalta. Tämä ei ole yllätys vaan muistutus niille idealisteille, jotka aktiivisesti ovat asian pyrkineet unohtamaan.
Jo esitetyt syytökset siitä, että oikeistolaiset käyttävät puolustuksen merkityksestä puhuessaan kriisiä poliittisesti hyväkseen, ovat järjettömiä. Ei puolustusvoimia vahvisteta ”oikeistolaisten” hyväksi, vaan isänmaan vapauden ja Suomen kansan turvaamiseksi. Kaikki muu minkä eteen koskaan olemme Suomessa työskennelleet, on sen varassa, että pystymme tarvittaessa myös puolustautumaan.
Energiaomavaraisuuden arvo ja uskottavan puolustuksen merkitys ovat Krimin kriisin selkeimmät opetukset.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Linkki:http://www.sampoterho.net/?page_id=17
Hyvä Sampo