Muutamaan radikaalimpaan kohtaan oikeat vastaukset. Vastaukseni perustuvat lakiin ja muutama tällä palstalla oleva väittämä on ollut minun aikanani turvallisuusvalvojan erikoisammattitutkinnon tunneilla aiheina minun ottaessa ne aikoinani esille tunnilla. mm väittämän 3 kohdalla. Opettaja selvitti asian silloin tuomarilta kysymällä, eikä ole mitään mutua.
Väittämä1 "-koska vartijan kiinniotto-oikeus on tyjentävästi kirjattu lakiin, ei vartijan kiinniotto-oikeudesta jää epäselvyyttä - siis siitä, että se ei ole jokamiehen kiinniotto-oikeutta lajempi"
Vastaus: Vartijalla on oikeus tarpeelliseen voimankäyttöön ja voimankäyttövälineiden käyttämiseen. Sekä vartijalla on oikeus tarkastaa kiinni-ottamansa henkilö vaarallisten esineiden ja aineiden varalta. Koskee myös mukana olevia tavaroita. Tässä samassa voidaan ottaa varastetut tavarat pois.
Väittämä 2 "Mikäli kiinniottaja erehdyksissään alkaa ottamaan kiinni näpistyksestä epäilemäänsä tosiasiallisesti syytöntä henkilöä, on ko. syytön henkilö Suomen lain mukaan oikeutettu käyttämään tarpellisia pakkokeinoja esim. voimakeinoja puolustaakseen itseään, henkilökohtaista koskemattomuuttaan sekä vapauttaan laitonta kiinniottoa yrittävää henkilöä vastaan, oli tämä siteen vartija tai vaikka eläkeläisvaari. Tällöin siis ko. syyttömällä henkilöllä alkaa kiinniotto-oikeus tätä laitonta kiinniottoa yrittävää vastaan. Mikäli tämän ko. syyttömän henkilön henkilökohtaiset kyvyt ja ominaisuudet ja tahto mahdollistavat kiinnioton tekemisen, on kiinnioton tekeminen käytännössä mahdollista. Tuomioistuin ratkaisee joka tapauksessa loppupeleissä sen, kenellä on tosiasiallisesti ollut kiinniotto-oikeus."
Vastaus: Ei pidä paikkaansa. Väittämän kirjoittaja tarkoittaa ilmeisesti pakkokeinolain hätävarjeluoikeutta tai yleistä kiinniotto-oikeutta. Kuvitellaan tilanne jossa vartija ottaa väärin perustein henkilön kiinni, mitä tästä voisi kiinni-otetulle pahimmillaan seurata mikäli toimii vartijan antamien ohjeiden mukaan. Mahdollinen kunnian menetys muiden silmissä ja vapauden riistäminen poliisin tuloon saakka.
Hätävarjelussa ei saa käyttää voimakkaampaa voimankäyttöä kun on välttämätöntä ja tällaisessa tilanteessa voimankäytölle ei ole mitään perustelua sillä laiton kiinniottaminen ei ole fyysinen hyökkäys. Yleistä kiinniotto-oikeuttakaan ei voida käyttää päällekkäin, toisen kiinniottajan kanssa, joka uskoo olevansa oikeassa. Myöskään alkuperäinen kiinniottaja ei saa käyttää voimakeinoja ellei ole tarvetta.
Ainut oikea tapa toimia laittoman kiinnioton kohteeksi joutuessaan on viedä asiaa halutessaan oikeuteen. Toki fiksu ihminen älyää että ehkä siihen on jokin syy miksi häntä on varkaaksi luultu ja antaa asian olla.
Väittämä 3 (mistähän tämäkin on keksitty)
"2. vaihtoehto on sekin laillinen, mutta hieman kovempi. Olet oikeutettu käyttämään tarpeellisiä voimakeinoja laittoman hyökkäyksen ja kiinnioton torjumiseksi. Myös putatiivihätävarjelu voi tulla kyseeseen. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että voit laittaa laitonta kiinniottoa yrittävän ns "nippuun", käyttäen vaikka saatavilla olevia käsirautoja, tai muuten "hapettaa" ko. henkilön turvalleen maihin"
Vastaus: Kyseessä ei ole sellainen laiton hyökkäys johon voi vastata hätävarjelun oikeuttamalla voimakeinojen käytöllä, mikäli vartijalla on tarkoituksena suorittaa kiinniotto puhumalla ja vastaat siihen voimakeinoilla on selvää että sinut tuomitaan pahoinpitelystä ja järjestystäylläpitävän henkilön vastustamisesta. Voimakeinot hätävarjelussa eivät saa olla kovempia kuin on oikeasti tarpeen.
Ja putatiivihätävarjelu. Ei tule sekään kyseeseen, ei mitään perusteita. Niille ketkä eivät tied mitä se on niin se tarkoittaa sitä että ei ole oikeasti hätävarjelu tilanne vaan henkilö luulee että on. Esim. henkilö uhkaa sinua aseella ja käytät voimakeinoja kuin hätävarjelutilanteessa ja myöhemmin selviääkin että ase oli vain kopio. En näe mitään syytä miksi vartijan kiinniottoa puolustaakseen voisi kukaan oikeasti luulla tilanteen olevan putatiivi.
Koitapampa kuvitella tilanteen, jossa voisi olla mahdollista käyttää voimakeinoja kiinni-ottajaa kohtaan. Kaikki vaan kaatuvat aina omaan mahdottomuuteensa.
Esim. 1 Tuotesuoja portit soivat kohdallasi, säikähdät ja lähdet juoksemaan karkuun, vartija lähtee perään. Vartija tavoittaa sinut ja kaataa maahan, tämän jälkeen vartija vain pitää sinusta kiinni. Loukkaat itseäsi jonkun verran, suutut ja niputat vartijan. Teet kiinnioton ja soitat poliisit paikalle.
Oikeudellinen arvio: Vartija syyllistyy pahoinpitelyyn kaatamisen osalta, sinä taas pahoinpitelyyn sillä vartijan hyökkäys oli jo loppunut kaatamisen jälkeen ja oikeus hätävarjeluoikeuteen mennyt.
Ainut tapaus jossa hätävarjeluoikeus olisi oikeutettua toimenpiteenkohteen osalta on se että vartija jatkaa voimakeinojen käyttöä sinun jo ollessa hallussa.
Loppusanoina vielä, ei ole mahdollista käyttää mitään voimakeinoja, jos sinua kohtaan ei tehdä fyysistä oikeudetonta hyökkäystä joka on jatkuvaa.
Väittämä1 "-koska vartijan kiinniotto-oikeus on tyjentävästi kirjattu lakiin, ei vartijan kiinniotto-oikeudesta jää epäselvyyttä - siis siitä, että se ei ole jokamiehen kiinniotto-oikeutta lajempi"
Vastaus: Vartijalla on oikeus tarpeelliseen voimankäyttöön ja voimankäyttövälineiden käyttämiseen. Sekä vartijalla on oikeus tarkastaa kiinni-ottamansa henkilö vaarallisten esineiden ja aineiden varalta. Koskee myös mukana olevia tavaroita. Tässä samassa voidaan ottaa varastetut tavarat pois.
Väittämä 2 "Mikäli kiinniottaja erehdyksissään alkaa ottamaan kiinni näpistyksestä epäilemäänsä tosiasiallisesti syytöntä henkilöä, on ko. syytön henkilö Suomen lain mukaan oikeutettu käyttämään tarpellisia pakkokeinoja esim. voimakeinoja puolustaakseen itseään, henkilökohtaista koskemattomuuttaan sekä vapauttaan laitonta kiinniottoa yrittävää henkilöä vastaan, oli tämä siteen vartija tai vaikka eläkeläisvaari. Tällöin siis ko. syyttömällä henkilöllä alkaa kiinniotto-oikeus tätä laitonta kiinniottoa yrittävää vastaan. Mikäli tämän ko. syyttömän henkilön henkilökohtaiset kyvyt ja ominaisuudet ja tahto mahdollistavat kiinnioton tekemisen, on kiinnioton tekeminen käytännössä mahdollista. Tuomioistuin ratkaisee joka tapauksessa loppupeleissä sen, kenellä on tosiasiallisesti ollut kiinniotto-oikeus."
Vastaus: Ei pidä paikkaansa. Väittämän kirjoittaja tarkoittaa ilmeisesti pakkokeinolain hätävarjeluoikeutta tai yleistä kiinniotto-oikeutta. Kuvitellaan tilanne jossa vartija ottaa väärin perustein henkilön kiinni, mitä tästä voisi kiinni-otetulle pahimmillaan seurata mikäli toimii vartijan antamien ohjeiden mukaan. Mahdollinen kunnian menetys muiden silmissä ja vapauden riistäminen poliisin tuloon saakka.
Hätävarjelussa ei saa käyttää voimakkaampaa voimankäyttöä kun on välttämätöntä ja tällaisessa tilanteessa voimankäytölle ei ole mitään perustelua sillä laiton kiinniottaminen ei ole fyysinen hyökkäys. Yleistä kiinniotto-oikeuttakaan ei voida käyttää päällekkäin, toisen kiinniottajan kanssa, joka uskoo olevansa oikeassa. Myöskään alkuperäinen kiinniottaja ei saa käyttää voimakeinoja ellei ole tarvetta.
Ainut oikea tapa toimia laittoman kiinnioton kohteeksi joutuessaan on viedä asiaa halutessaan oikeuteen. Toki fiksu ihminen älyää että ehkä siihen on jokin syy miksi häntä on varkaaksi luultu ja antaa asian olla.
Väittämä 3 (mistähän tämäkin on keksitty)
"2. vaihtoehto on sekin laillinen, mutta hieman kovempi. Olet oikeutettu käyttämään tarpeellisiä voimakeinoja laittoman hyökkäyksen ja kiinnioton torjumiseksi. Myös putatiivihätävarjelu voi tulla kyseeseen. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että voit laittaa laitonta kiinniottoa yrittävän ns "nippuun", käyttäen vaikka saatavilla olevia käsirautoja, tai muuten "hapettaa" ko. henkilön turvalleen maihin"
Vastaus: Kyseessä ei ole sellainen laiton hyökkäys johon voi vastata hätävarjelun oikeuttamalla voimakeinojen käytöllä, mikäli vartijalla on tarkoituksena suorittaa kiinniotto puhumalla ja vastaat siihen voimakeinoilla on selvää että sinut tuomitaan pahoinpitelystä ja järjestystäylläpitävän henkilön vastustamisesta. Voimakeinot hätävarjelussa eivät saa olla kovempia kuin on oikeasti tarpeen.
Ja putatiivihätävarjelu. Ei tule sekään kyseeseen, ei mitään perusteita. Niille ketkä eivät tied mitä se on niin se tarkoittaa sitä että ei ole oikeasti hätävarjelu tilanne vaan henkilö luulee että on. Esim. henkilö uhkaa sinua aseella ja käytät voimakeinoja kuin hätävarjelutilanteessa ja myöhemmin selviääkin että ase oli vain kopio. En näe mitään syytä miksi vartijan kiinniottoa puolustaakseen voisi kukaan oikeasti luulla tilanteen olevan putatiivi.
Koitapampa kuvitella tilanteen, jossa voisi olla mahdollista käyttää voimakeinoja kiinni-ottajaa kohtaan. Kaikki vaan kaatuvat aina omaan mahdottomuuteensa.
Esim. 1 Tuotesuoja portit soivat kohdallasi, säikähdät ja lähdet juoksemaan karkuun, vartija lähtee perään. Vartija tavoittaa sinut ja kaataa maahan, tämän jälkeen vartija vain pitää sinusta kiinni. Loukkaat itseäsi jonkun verran, suutut ja niputat vartijan. Teet kiinnioton ja soitat poliisit paikalle.
Oikeudellinen arvio: Vartija syyllistyy pahoinpitelyyn kaatamisen osalta, sinä taas pahoinpitelyyn sillä vartijan hyökkäys oli jo loppunut kaatamisen jälkeen ja oikeus hätävarjeluoikeuteen mennyt.
Ainut tapaus jossa hätävarjeluoikeus olisi oikeutettua toimenpiteenkohteen osalta on se että vartija jatkaa voimakeinojen käyttöä sinun jo ollessa hallussa.
Loppusanoina vielä, ei ole mahdollista käyttää mitään voimakeinoja, jos sinua kohtaan ei tehdä fyysistä oikeudetonta hyökkäystä joka on jatkuvaa.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Tuohon tuotesuojaporttiesimerkkiin lisäys:
" Vartija syyllistyy pahoinpitelyyn kaatamisen osalta, sinä taas pahoinpitelyyn sillä vartijan hyökkäys oli jo loppunut kaatamisen jälkeen ja oikeus hätävarjeluoikeuteen mennyt."
Vartijan osalta tulee vielä rikoslaki 4.luvun 1§ Tunnusmerkistöerehdys
Jos tekijä ei teon hetkellä ole selvillä kaikkien niiden seikkojen käsilläolosta, joita rikoksen tunnusmerkistön toteutuminen edellyttää, tai jos hän erehtyy sellaisesta seikasta, teko ei ole tahallinen. Vastuu tuottamuksellisesta rikoksesta voi kuitenkin tulla kysymykseen tuottamuksen rangaistavuutta koskevien säännösten mukaan.
http://finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1889/18890039001#L4
Itselleni tehtiin vartijakurssilla useaan otteeseen selväksi, että kiinnioton
saa tehdä vain jos omin silmin näkee varkauden tai muun rikoksen, joka oikeuttaa
kinniottoon. Jos minut otettaisiin kiinni syyttömänä, ja estettäisiin poistumiseni,
saattaisin jopa harkita vapauteni puolustamista voimakeinoja käyttäen, jonka
laki hätävarjelusta sallii( liioitella ei voimakeinoja koskaan saa), tällainen
tilanne olisi minun kannalta katsoen oikeudeton vapaudenriisto, myös
perustuslain vastainen. On vartijan asia huolehtia siitä että ei ota syyttömiä ihmisiä
kiinni, ja näin toimi oikeudettomasti. Jos ei ole täysin varma syyllisyydestä,
niin ei pidä tehdä kiinniottoa.
Vartija voi myös tehdä kiinnioton vaikkei olisi rikosta nähnyt, jos rikoksen nähnyt ilmoittaja osoittaa selkeästi tekijän. Ilmoittajalla on tässä tapauksessa osa vastuusta.
Ei edelleenkään salli hätävarjeluoikeus voimakeinoilla vartijan kiinniotosta irtautumista. Sillä lain mukaan pitää mennä lievimmällä mahdollisella keinolla ja tuossa tilanteessa sinuun ei kohdistu fyysistä uhkaa, joten et saa fyysistä voimaa myöskään käyttää. Eli fyysinen vastustaminen katsotaan tapauksessa voimakeinojen liioitteluksi.
Finlexistä katsottuna laki saattaa näyttää ei niin järkevältä, mutta kummasti järkeytyy kun lukee lakien esitykset kokonaisuudessaan. Sitä paitsi jos on syytön niin kannattaa jäädä todistamaan syyttömättömyyttänsä. Aika heikoilla olet jos olet esim. laittanut limukka pullon taskuun kuljetuksen ajaksi kun kädet täynnä tavaraa jota olet ostamassa ja jättänytkin limukan kokonaan pois kassoille tullessa kohtaan jossa kamera ei nää. Sitten vartijan kiinniottaessa menet voimakeinoin karkuun, silloin sinun on hankala enää selittää että joo syytön olin.
Laki on tehty sellaiseksi että kiinniottoon on vaan suostuttava ja annettava oikeuden päättää sitten kuka on syyllinen sekä onko kiinniotto oikeutettu. Lakia ei saa ottaa omiin käsiin. Tämä tilanne on selvä, ei fyysiseen oikeuksiensa loukkaamiseen ei saa vastata fyysisellä voimankäytöllä. Laiton vapaudenriisto, joka kuitenkin tehdään luulleen olevansa oikeutetussa kiinniotto tilanteessa ja poliisi kutsutaan heti paikalle, ei vaan oikeuta ketään vetämään vartijaa nippuun ilman pahoinpitely syytettä vaikka olisikin syytön siihen näpistykseen.
Ja kuten jo aimminkin tuli ilmi niin rikosta ei tarvitse itse nähdä, vaan riittää että on todistaja, todistaja toisin pitää saada ottamaan vastuu kiinniotosta jonka vartija vaan sitten suorittaa.
No vartija ei kyllä omin kuvitelmin eli omin silmin jos näkeekin ja on kuvitelmia päässään, saa ottaa kiinni ketään, voi vain kehottaa, ei minua koske mutta, olen huomannut asioita jotka ovat huonoja nykyään:
nuoret yrittävät varastaa karkkeja paljon aina kun pääsevät koulusta ja kiinalaiset tai jotkut muutkin tuollaiset tunkevat kaljapurkkeja takkeihinsa.
Asia ei minulle kuulu, mutta tuo on vaarallinen ilmiö, jonka tiedän että näillä joillain jotka tekevät isompia juttuja on todellakin isoja ampuma-aseita käytössään, omavalmisteisiakin, että varautukaa.
Normi-ihmiselle ei ole mitään hätää varmaankaan.. vartijoille voi olla hengenvaara käsilläkin, jos oikein napsuu sitten.
Vartijalle tulee susihaulit katkaistusta vahingossa päähän kiinnioton yhteydessä, tuollaista tarkoitin, että aivan hyvin voi tapahtua... että pitää varautua näihin omatrkoisiin, mitä mustalaiset tekevät, jos on monia mustalaisia ja joku nainen kaupassa niin melko varmasti tämä nainen varastaa.
Mutta hah, no niin,, typeräähän tuollainen on kun itse maksaa verot ostoksista ja romanit varastavat..
Romanit pitäisi karkoittaa omaan asuinmaahansa eli Romaniaan, kaikki, hevoset voisimme syödä lihana täällä Suomessa, kun ihmiset vain saisi pois...