Annetaan ja pyydetään anteeksi

Perheelle ja läheisille antaa helpommin anteeksi riidat.

Ihastuksessa ja rakkaudessa on mukana suuria tunteita.
Usein kauniit alut loppuvat yhtä nopeasti kun ovat alkaneetkin.
Se sattuu paljon.
Moni meistä on hyvin haavoittuvainen ja raakile tällaisissa tilanteissa.
Käyttäydymme sydänsärkyisenä odottamattomasti.
Saatamme sanoa ilkeästi ja hädissämme puhua ajattelemattomia.
Kaikki tuo on inhimillistä.
Puolin ja toisin loukkaannutaan ja usein yhteydenpito jää siihen.
Jälkeen jää tunne, että toinen ei pidä tai inhoaa.
Ja sydämeen sattuu taas.

Ollaan inhimillisiä toisiamme kohtaan.
Annetaan pölyn laskeutua ja sovitaan pahat sanat jälkeenpäin.
Näin jää parempi olo ja saa rauhan sydämeen.

Kaikki meistä tekee virheitä joskus. Ei olla liian ankaria toisillemme.
Anteeksianto puhdistaa.
Joskus aito rakkaus syttyy vasta kunnon riidan jälkeen...

Aina kannattaa sovitella, jos se vain on mahdollista.
Maailmassa ei koskaan ole liiaksi hyvää.

Pyydetään ja annetaan anteeksi.
Se kannattaa :)

Hyvää kevättä ja pian alkavaa kesää kaikille!
11938
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 11

Vanhimmat

Entä jos ilkeät sanat ovat olleet niinkin pahat kuin nämä:

"Sinua ei ole koskaan ollut olemassa minulle."

Tuollaisen loukkauksen latelija saisi kyllä itse ensin OSOITTAA KÄYTÄNNÖSSÄ ettei oikeasti tarkoittanut mitä sanoi ennen kuin edes odottaisi anteeksi antoa saati sitä että häneltä itseltään pyydettäisiin anteeksi.

Mitätöiminen on henkistä väkivaltaa. Se jättää luottamukseen hitaasti arpeutuvan haavan. Ja arpi siitä jää suhteeseen joka tapauksessa, vaikka sovinto saataisiinkin aikaiseksi.

Hädissään tai ei, mitä tahansa ei voi toiselle sanoa, etenkään jos välittää oikeasti. Eihän ketään saa löydäkään vain siksi että itseä pelottaa.

Sen pahempi jos nuo ovat jääneet viimeisiksi sanoiksi ennen välirikkoa. Jos loukkaaja on itse kieltäytynyt aikanaan sopimasta asiaa, vaikka toinen olisi silloin halukas ja valmis, ja tulee toisiin aatoksiin vasta puolen vuoden päästä, niin silloin hän saa kyllä varautua tekemään töitä ansaitakseen menetetyn luottamuksen takaisin.

Anteeksi pyytäminen ja antaminen on tärkeää - kunhan se ei jää vain pintapuolisen retoriikan tasolle.

Jos mitätöi toisen niin hänet täytyy ensin tunnustaa jotta saisi hänet kuuntelemaan edes anteeksipyynnön vertaa.

Todellinen rakkaus ei herää mitätöimisen myötä. Ainoastaan tunnustamisen.

Äänestä
  • Vaikka toinen aikoinaan ei halunnut sovintoa niin pitää kuitenkin olla anteeksiantavainen. Se tietenkin vaatii suurta sydäntä ja ei ole helppoa. Ihmiset käyttäytyvät välillä todella tyhmästi ja ovat sokeita.

    Sovinto ja anteeksipyyntäminen on aina parempi kuin se ettei asioita ikinä sovita. Mielestäni sovinnonovi pitää olla aina auki jos toinen ihminen on vilpittömästi pahoillaan. Eli aina ovi avoinna keskusteluun, yhteydenottoon ja sitä kautta sovintoon.

    Olen samoilla linjoilla kuin aloittaja :)

    Äänestä

Jaa, minäpä en anna anteeksi enkä anna pölyn laskeutua. Taidat itse olla se joka suututti rakkaansa etkä uskalla edes selvittää asiaa muuten kuin inisemällä täällä nimettömänä.

Siinäpähän odotat tomun laskeutumista, ennemmin tomu laskeutuu haudalleni kuin annan anteeksi ja niin saattaa tehdä sekin ihminen jota olet loukannut.

Äänestä
  • Väkisin ei voi selvittää asioita, ja joskus se tomu kerkeää laskeutua haudalle ennekuin toinen olisi valmis selvittämään. Itse olen päättänyt antaa anteeksi ja teen sitä prosessia sydämessäni. Rakkaus ei katoa, mutta voin elää sen kanssa. Onneksi en ole katkera ,enkä vihaa häntä. Hän on vain poissa elämästäni ja iltaisin laitan hänelle virtuaali halin . Toivon kaikkea hyvää ja sitä että hänkin itsensä takia voisi antaa anteeksi. Elää ja olla onnellinen. Tehdä päätöksiä joiden kanssa on mahdollisimman hyvä ja levollinen elämä.

    Äänestä

  • Todennäköisesti se ihminen, jota vuodesta toiseen jaksat mielessäsi (ja palstalla) muistella, ei enää edes käy täällä, luultavasti ei ole koskaan edes ilmaissut tänne ajatuksiaan sinusta.

    Hyvä sun on haukkua aloittajaa ruikuttamisesta, jos itse käytät palstaa solvaus-kanavana? Kuka silloin ruikuttaa?

    Äänestä

  • Muistutusta kirjoitti:

    Todennäköisesti se ihminen, jota vuodesta toiseen jaksat mielessäsi (ja palstalla) muistella, ei enää edes käy täällä, luultavasti ei ole koskaan edes ilmaissut tänne ajatuksiaan sinusta.

    Hyvä sun on haukkua aloittajaa ruikuttamisesta, jos itse käytät palstaa solvaus-kanavana? Kuka silloin ruikuttaa?

    Ei käykään muttei se estä minua olemasta näiden viruaalihalaajien kanssa eri mieltä.

    Kyllä aito rakkaus on jotain ihan muuta kuin laimeat heippuheit palstalla.

    Äänestä

Sinun resiptisi on siis niin että asioita ei kannata selvittää oikeiden ihmisten kanssa vaan mennä vaan eteenpäin ja lähetellä virtuaalihaleja?

Miksi?

Eikö polvet notkistu pyytämään anteeksi?
onko iso ego tiellä?

Jos rakastaisit edes himpun verran niin tietäisit että ihmisiä joita rakastetaan oikeasti ei viruaalihalailla.

Äänestä

En ole ajatellut hukata elämääni ylpeyden, katkeruuden tai oikeassaolemisen tarpeen takia. Ihan tarpeeksi näkee kadulla ihmisiä joiden suupielet on iän myötä jämähtäneet alaspäin. Minusta ei tule sellaista. Tuollaiset vihamieliset katkeroitujat ovat säälittäviä, eipä tule hyvä fiilis näistä hautatomuista. Yksi elämä käytössä miettikää vähän!

Sitä ei edes huomaa miten paljon viha rajoittaa elämää ennen kuin siitä vapautuu. Aina kannattaa yrittää vielä yhden kerran ja pyytää vaikka itse ensin anteeksi.

Äänestä
  • Rakkaus ja pettäminen.Siinäpä kysymys?Kuinka moni petetyksi tullut on tehnyt jojon,tahi päätynyt vastaantulevan Scanian keulaan maskotiksi?

    Äänestä

Ei yhteen ihmiseen pettyminen saa olla syy hengen riistämiselle. Itsemurhaa hautovan kannattaisi miettiä muitakin läheisiään.

Äänestä

Kommentoi aloitusta


~ <3 ~ kirjoitti:

Perheelle ja läheisille antaa helpommin anteeksi riidat.

Ihastuksessa ja rakkaudessa on mukana suuria tunteita.
Usein kauniit alut loppuvat yhtä nopeasti kun ovat alkaneetkin.
Se sattuu paljon.
Moni meistä on hyvin haavoittuvainen ja raakile tällaisissa tilanteissa.
Käyttäydymme sydänsärkyisenä odottamattomasti.
Saatamme sanoa ilkeästi ja hädissämme puhua ajattelemattomia.
Kaikki tuo on inhimillistä.
Puolin ja toisin loukkaannutaan ja usein yhteydenpito jää siihen.
Jälkeen jää tunne, että toinen ei pidä tai inhoaa.
Ja sydämeen sattuu taas.

Ollaan inhimillisiä toisiamme kohtaan.
Annetaan pölyn laskeutua ja sovitaan pahat sanat jälkeenpäin.
Näin jää parempi olo ja saa rauhan sydämeen.

Kaikki meistä tekee virheitä joskus. Ei olla liian ankaria toisillemme.
Anteeksianto puhdistaa.
Joskus aito rakkaus syttyy vasta kunnon riidan jälkeen...

Aina kannattaa sovitella, jos se vain on mahdollista.
Maailmassa ei koskaan ole liiaksi hyvää.

Pyydetään ja annetaan anteeksi.
Se kannattaa :)

Hyvää kevättä ja pian alkavaa kesää kaikille!

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu