Pelottaa tulla vanhaksi, sitten ei enää pysty tappaan itteensä, ku on jossain hoitolaitoksessa sängyn pohjalla. Siellähän sitten vaan oot.
Eniten elämässä kadun sitä, että en ole tappanut itseäni jo kauan aikaa sitten, kun monasti olen sitä suunnitellut. En vaan oo uskaltanut. Jos olis joku nappi, jonka ottamalla kuolis varmasti, oisin lähteny täältä jo kauan aikaa sitte.
Nyt vaan pelkurina jatkan elämääni.
Oon kyllä yrittänyt tehdä paljon unelmieni saavuttamiseksi, aina välillä kun olen ollut toimintakuntoinen, mutta sitten taas tulee romahdus, enkä jaksa mitään ja tuntuu että ois parempi kuolla. Mutta täällä sitä vaan hillutaan edelleen.
Tulis yhteiskunnallekin paljon halvemmaks sallia armokuolema masentuneille ja elämänhalunsa kadottaneille. Miks meitä väkisin riiputetaan täällä elämässä, annettas meidän vaan nukkua pois. Kaikki on turhaa.
Eniten elämässä kadun sitä, että en ole tappanut itseäni jo kauan aikaa sitten, kun monasti olen sitä suunnitellut. En vaan oo uskaltanut. Jos olis joku nappi, jonka ottamalla kuolis varmasti, oisin lähteny täältä jo kauan aikaa sitte.
Nyt vaan pelkurina jatkan elämääni.
Oon kyllä yrittänyt tehdä paljon unelmieni saavuttamiseksi, aina välillä kun olen ollut toimintakuntoinen, mutta sitten taas tulee romahdus, enkä jaksa mitään ja tuntuu että ois parempi kuolla. Mutta täällä sitä vaan hillutaan edelleen.
Tulis yhteiskunnallekin paljon halvemmaks sallia armokuolema masentuneille ja elämänhalunsa kadottaneille. Miks meitä väkisin riiputetaan täällä elämässä, annettas meidän vaan nukkua pois. Kaikki on turhaa.
Vastaukset 14
Vanhimmat
Vanhuushan on ihmisen kulta-aikaa.Paskot laitoksessa vaippoihin,suihku kerran-kaksi kuukaudessa, syöt jos muistavat syöttää ja neuroleptejä naamaan niin pysyy turpa tukossa.
nimimerkki 52v mutta turhaan
Samat sanat. Olen 72 v mutta turhaan. Jos löytäisin korkean paikan mistä hypätä alas niin poistaisin itseni täältä. Lääkkeillä olen pari kertaa kokeillut. Epäonnistuin siinä kuten kaikessa muussakin. Vanhukset ei saa hoitoa muutoin kuin isolla rahalla. Sitä taas köyhällä ei ole. Annetaan vaan pillereitä ja jätetään heitteille. Pärjää tai ole pärjäämättä se ei meitä hetkauta.
Olen kärsinyt masennuskausista koko ikäni. Koskaan en ole saanut minkäänlaista hoitoa. Tätä taustaa vasten olen "parantumattomasti sairas" jonka voisi poistaa armopillerillä.
Tuollaiset kokemukset vanhusten hoidosta ovat niitä ääri-ilmiöitä ja poikkeustapauksia. Hoidan itse noita vanhuksia ja teidän, että suurin osa ikäihmisistä on tyytyväisiä ja onnellisia. Kun ikää tulee, voimat hiipuvat, niin ei enää kaipaa virikkeitä ja toimintaa vaan haluaa lepoa ja hiljaisuutta.
Monet yksinäiset eivät ole enää niin yksin tullessaan siihen vaiheeseen, että eivät pärjää yskin. Ennen olivat päiviä vain neljän seinän sisällä näkemättä ketään.
Nyt heidän luonaan käy kotipalvelun työntekijöitä useaan kertaa päivässä, auttavat arjessa ja vaihtavat kuulumisia.
Myös laitoksissa on on väkeä, hoitajia, virikkeitä ym.
Miutä rahaan tulee, niin ihan peruskansaneläkkeelläkin olevia on hoidossa ja saavat hyvää hoivaa.
Älkää uskoko noita ääritapauksia, joita media silmiinne syöttää.
Turha myös huolehtia tulevista vuosista, koska monet kuolevat sairauskohtauksiin tai menehtyvät lyhyeen nopeaan sairauteen. Älää aina ajatelko elämässänne sitä ikävintä vaihtoehtoa vaan ajatelkaan elämästä positiivisesti.
Vanha tarina lopuksi. Kana istui orrella ja katseli alla vaanivaa kettua. Katsellessa alaspäin kana alkoi pelkäämään kettua unohtaen, että oli orrella. Hän katseli ja alkoi vapisemaan ja putosi lopulla ketun suuhun. Jos hän olisi muistanut olevansa kana ja istuvansa orrella kotokottaen, hänellä ei olisi ollut mitään hätää.
.
Käsket masentuneita ajattelemaan positiivisesti?
Ja kuka haluaisi elää ikuisuuden istumalla oksalla? Ei se ole edes elämistä.
Jos et lahjoita 10 senttimetrin pituista palaa nahastasi lähimmälle parturille, vasen kätesi ja kummatkin jalkasi tulee amputoida viikon sisällä, eräs palstalainen.
Minulla on myös parantumaton fyysinen sairaus. Se tekee jokapäiväisestä elämästä todella vaikeaa. Siihen ei ole edes hoitoja eikä toimivia lääkkeitä. Sairaudesta on hyvin vähän tutkittua tietoa. Omalla kohdalla näyttää siltä, että raajat joudutaan ampu-toimaan. Psyykkinen ja fyysinen sairaus pahentavat toinen toisiaan.
Asun yksin, hoidan kodin ja huollan itseni. Korvien välys toimii niin hyvin ettei laitos-hoitoon ole asiaa. Tuskin pääsen sinne koskaan. Olisipa niin sekaisin ettei itse tajuaisi tilaansa. Loppuelämä näyttää olevan vain tuskaa ja kärsimystä. Sen vuoksi ottaisin armopillerin jos sellainen olisi mahdollista. Kun ei ole niin pitää etsiä joku muu varma tapa millä poistaa itsensä.
Toivon ja rukoilen sinä, itses turhakkeeksi, kokeva että saisit nukahtaa ihan luonnolliseen kuolemaan. Jospa sairaudelles vielä hoitokeino löytyy ja sinullekin kuuluu ihan samalla tavalla hoitapaikka tai hoiva kotiin - niin kuin muillekin.
Päivä kerrallaan.
Sinulle ”eräs palsta ...”
Kiitos toivosta ja rukouksesta. Sairaudelleni ei koskaan tule olemaan tehokasta hoitokeinoa. Se nakertaa pikku hiljaa (kiduttamalla) sisältä päin kaiken loppuun. Laitoshoidosta en edes unelmoi koska se on huono vaihtoehto. Aikanaan saan apua kotiin. Vielä en sitä tarvitse.
Tämä fyysinen sairaus alkoi jo yli 30 vuotta sitten. Alkuun oli sen verran lievä, että pystyin olemaan töissä. Reilut 10 v sitten muuttui niin pahaksi, että oli pakko jäädä työkyvyttömyyseläkkeelle. Siinä sitä sitten oltiin masennuksen ja fyysisen sairauden kanssa ja ollaan edelleen. Armopilleri olisi armeliain tapa lopettaa kärsimys.
Kuinkahan moni lähtisi täältä, jos apteekissa myytäisiin exit bageja? Lääkärit tekevät paljon itsemurhia ja syyksi sanotaan sitä, että kun helpohko ja varma keino on käsillä, niin se lisää todennäköisyyttä.
Olisi lohduttavaa tietää, että helppo keino olisi saatavilla, jos sitä vaikka menettäisi liikuntakykynsä, näkönsä tms. Jos nyt fyysisesti terveenäkin haaveilen useamman kerran päivässä, että pääsisi täältä pois, niin entä sitten jollakin tapaa vammautuneena.
Tuntuu ihan kammottavalta, että elämää on todennäköisesti jäljellä vielä vuosikymmeniä. Yksin ja ilman kykyä läheisiin ihmissuhteisiin. Ja fyysinen kunto heikkenee koko ajan.
Monet iäkkäät lääkärit tekee itsemurhan nimenomaan sen takia että pelkäävät vanhainkotia.Tietävät mitä se on.
Voisinpas mennä lääkärille, jutella hetken, ja sitten vaan huoneeseen jossa saisi piikin, ja nukkuisi pois.
Mietin, että mitä myrkkysekoitusta antiikissa käytettiin, esim Aristoteleen tappamisessa. Hemlock jotain muuta, niin sitä vaan turtuu ja lähtee pois. Koitin joskus etsiä koktaili reseptiä, mutta lisäosia ei kuulemma tiedetä.
Jokohan nyt aletaan lopultakin arvostaa työtä, jota hoitajat eri nimikkeillä ovat tehneet ja vieläkin tekevät vanhusten ja sairaiden kodeissa ! Aiemmin heitä haukuttiin kunnan piioiksi, heidän työtään aliarvioitiin , työ oli raskasta, työaikalaeista ei puhuttukaan , vaan työtä saattoi olla monta viikkoa yhteen putkeen esim. lapsiperheissä. Työnkuva oli kirjava : suursiivoukset, pyykin pesut , ruoan laitto, leipominen, lasten hoito , vanhusten hoito , vielä minun tullessani työhön kuului karjan hoitokin kuvaan. Onneksi maatalouslomittajat tulivat myöhemmin ko. työhön ammattilaisen otteella. Työtä ei todellakaan kovin paljoa arvostettu. Kunnan piikojahan me olimme ! Kun kuuntelee tämän päivän kothoitajien puheita työstään sitä ei voi verratakkaan entiseen. Onneksi he kuitenkin ovat oppineet _vähän liiaksikin- arvostamaan työtään ja osaavat sanoa tarvittaessa ei. Mutta vanhuksen kunnioitus uupuu moneltakin hoitajalta ! Asiallinen ja kohtelias saa olla , mutta ynseys ja välinpitämättömyyden osoittaminen ei ole hyvä.Vaikka aikaa olisi asiakasta kohden vain minuutti, niin sen ajan voisi käyttää asiakkaan hyväksi ilman kiireen tuntua, joka stressaa niin hoitajaa kuin asiakastakin. Jos olette huomanneet, puhun asiakkaasta, en potilaasta, hoidokista, jne... Jokainen on oikeutettu tulla kohdelluksi yksilönä oli hän sitten minkä ikäinen tai kuinka sairas tahansa.
Mutta eikö pelota, mitä kohtaat kuoleman jälkeen?
Kuolema on pahinta mitä sinulle toivon tuossa tilassa, kun olet vieraana Jeesukselle.
http://www.saarnatuoli.net/?page_id=35
www.tv7.fi / ohjema-arkisto / tie on valmis tässä yksi:
http://www.tv7.fi/vod/player/?program=34789
http://www.tv7.fi/vod/series/?series=314
Samat sanat. Vanhuus on hard corea! Itse olen keski-ikää lähestyvä mies. Muutama hyvä kaveri ja lähiomaisia on elossa. Ilman näitä ihmisiä todennäköisesti tappaisin itseni. Jollain tavalla odotan vanhempieni kuolemaa, koska silloin voin antaa itseni tehdä exitin. Sisko perheineen jää jäljelle, mutta heidän takiaan en ehkä jaksa elää. Syyllisyyttä mahdollisesti teostani poden, mutta vuosien saatossa sekin on vähentynyt. Salaa toivon sairastuvani vakavasti ja saavani eutanasian.
Voimia vaan kaikille!
Johanneksen ilmestys - finbible
9:6 Ja niinä päivinä ihmiset etsivät kuolemaa, eivätkä sitä löydä; he haluavat kuolla, mutta kuolema pakenee heitä. ...
Mikä suomalaisia nykyään riivaa, kun nuoret ja vanhat vain miettivät kuolemaa? Tuo Raamatun paikka viittaa lopunaikaan ja sitä me nyt elämme.