Kukaan ei haluu olla ikinä mun kaveri. Pelkästään koulussa hengaan luokkalaisten kanssa, mutta tunnen itseni ala-arvoisemmaksi, kuin muut siinä porukassa, esim kaikkia muita odotetaan, jos vaikka käy vessassa, mutta jos minä pyydän oottamaan, niin vastaavat, et "kyl sä osaat itsekki tulla". Itsetunto ihan nollissa. En ikinä vapaa-ajalla poistu kotoani muualle kuin kauppaan, koska ei ole minne mennä. Olen siis ammattikoulussa. Ensimmäisellä vuodella minulle vittuiltiin hyvin usein ja se jätti pysyvät jäljet, eikä ne runkkarit osaa katua sitä vieläkään...
Jonkun aikaa sitten yksi luokkalainen löysi "Tinder"-nimisen treffipalvelu-Android-sovelluksen, jossa tulee lähiseudun ihmisiä, kirjauduttiin porukalla sinne, ja seuraavana päivänä muitten kontaktit ovat pullollaan naisia, mutta minulla on ollut jo yli viikon, eikä ketään! Se laukaisi tämän "kukaan ei välitä musta"-fiiliksen, koska nyt se on todettu. Ihmiskunta on niin perseestä, että vain ulkonäkö ratkaisee, mikäli meinaa minkänlaista sosiaalista kanssakäymistä olla.
Onko vastaavanlaisia?
Jonkun aikaa sitten yksi luokkalainen löysi "Tinder"-nimisen treffipalvelu-Android-sovelluksen, jossa tulee lähiseudun ihmisiä, kirjauduttiin porukalla sinne, ja seuraavana päivänä muitten kontaktit ovat pullollaan naisia, mutta minulla on ollut jo yli viikon, eikä ketään! Se laukaisi tämän "kukaan ei välitä musta"-fiiliksen, koska nyt se on todettu. Ihmiskunta on niin perseestä, että vain ulkonäkö ratkaisee, mikäli meinaa minkänlaista sosiaalista kanssakäymistä olla.
Onko vastaavanlaisia?
Vastaukset 3
Vanhimmat
Mulla on aikalailla samaa, mutta oon 15v kasilla.
Buuhuu, itse olen melkein 30 enkä ole koskaan seurustellut.
Kuulostaa samansuuntaiselta kuin oma teini-ikäni.
Ala-asteella kiusattiin, yläasteella sain olla rauhassa, mutta olin yksin.
Amiksessa oli asuntola-, ja koululukamuja, mutta viikonloppuisin olin yksin.
Muutenkin tunsin ja tunnen yhä itseni ulkopuoliseksi.
Amiksen 2. ja 3. luokka sitten kiusaaminen alkoi uudestaan, onneksi löysin tyttöystävän, jonka avulla jaksoin koulun läpi.
Kannattaa hakeutua huvipaikkoihin ja muihin menoihin viikonloppuisin.
Sellaisesta viimein se gimmakamukin minut bongasi, itse en ikinä olisi uskaltanut
tyttöä lähestyä.
Kannattaa harrastaa niitä juttuja joista nauttii.
Nyt olen yli 40, minulla on perhe.
Masennuksesta ajoittain kärsin, mutta lääkkeet auttavat aina tolpilleen.