Raivotautiset svekomaanit ovat väittäneet ihan pokkana ruotsinkielisten oppimistulosten nousevan suomenkielisten edelle lukion aikana. Katsotaanpa, kuinka uskottavaa tällainen väite on tieteellisesti.
Monien PISA-testien mukaan ruotsinkieliset ovat oppimistuloksissa noin vuoden suomenkielisiä jäljessä. Tämä tarkoittaisi sitä, että kun peruskoulu kestää yhdeksän vuotta ja jos suomenkielisten keskimääräinen oppimisvauhti on V niin ruotsinkielisten keskimääräinen oppimisvauhti on 8/9*V.
Ruotsinkieliset muka ehtivät takaa-ajoasemasta suomenkielisten edelle keskimäärin kolmivuotisen lukion aikana. Ruotsinkielisten oppimisvauhti on tällöin lukiossa X. Saadaan yhtälö, jonka vasen puoli kuvaa suomenkielisten oppimismäärää ja jonka oikea puoli ruotsinkielisten oppimismäärää (peruskoulu 9 vuotta, lukio 3 vuotta):
(9 3)*V = 9*(8/9*V) 3*X 4*V = 3*X 4/3*V = X.
Täten ruotsinkielisten oppimisnopeuden kasvu peruskoulusta lukioon on (4/3*V - 8/9*V)/(8/9*V) = 0,5 eli 50 prosenttia! Kuka uskoo, että ruotsinkielinen oppii keskimäärin jokaisen lukioaikansa päivän aikana 50 prosenttia nopeammin kuin aiemmin peruskoulussa! Vai onkohan uskottavampi selitys sittenkin se, että ruotsinkielisten yo-lautakunnalla ja opettajilla ruotsinkielisissä lukioissa löysemmän arvostelukriteerit ja siksi ruotsinkieliset saavat yhtäkkiä lukiossa suomenkielisiä nimellisesti parempia arvosanoja keskimäärin.
Monien PISA-testien mukaan ruotsinkieliset ovat oppimistuloksissa noin vuoden suomenkielisiä jäljessä. Tämä tarkoittaisi sitä, että kun peruskoulu kestää yhdeksän vuotta ja jos suomenkielisten keskimääräinen oppimisvauhti on V niin ruotsinkielisten keskimääräinen oppimisvauhti on 8/9*V.
Ruotsinkieliset muka ehtivät takaa-ajoasemasta suomenkielisten edelle keskimäärin kolmivuotisen lukion aikana. Ruotsinkielisten oppimisvauhti on tällöin lukiossa X. Saadaan yhtälö, jonka vasen puoli kuvaa suomenkielisten oppimismäärää ja jonka oikea puoli ruotsinkielisten oppimismäärää (peruskoulu 9 vuotta, lukio 3 vuotta):
(9 3)*V = 9*(8/9*V) 3*X 4*V = 3*X 4/3*V = X.
Täten ruotsinkielisten oppimisnopeuden kasvu peruskoulusta lukioon on (4/3*V - 8/9*V)/(8/9*V) = 0,5 eli 50 prosenttia! Kuka uskoo, että ruotsinkielinen oppii keskimäärin jokaisen lukioaikansa päivän aikana 50 prosenttia nopeammin kuin aiemmin peruskoulussa! Vai onkohan uskottavampi selitys sittenkin se, että ruotsinkielisten yo-lautakunnalla ja opettajilla ruotsinkielisissä lukioissa löysemmän arvostelukriteerit ja siksi ruotsinkieliset saavat yhtäkkiä lukiossa suomenkielisiä nimellisesti parempia arvosanoja keskimäärin.
Vastaukset 21
Vanhimmat
Siitä on juuri kysymys.
Implisiittesesti totesin, että on täysin mahdotonta ruotsinkielisten yhtäkkiä nostavan tasoaan noin paljon maailman parhaimpiin lukeutuvien PISA-tulosten omaavien suomenkielisten edelle.
Näin on!
Kyl vain!
Jos meidän suomenkielisten lapsemme ovat noin "fiksuja" Pisa-testeissä, niin miten voi olla mahdollista, että he muuttuvat melkeinpä idiooteiksi aikuisina?
Eduskunta, terveydenhoitoalan- ja firmojen korkeapalkkaiset johtajistot yms. ovat siitä hyviä esimerkkejä.
"muuttuvat melkeinpä idiooteiksi aikuisina?"
Hyvinkään mies sanoisi, että nyt pääsi svekolta suustaan haiseva kakkapökäle.
Jospa yritysten johtajistossa pitäisi olla enemmän suomenkielisiä ja ei pakkoruotsille sanovia jormaolliloita kuin pappas rahoilla ja suhteilla tärkeilemään päässeitä svekoja, joiden kyvyt eivät tosiasiassa tehtävää hoitamaan riitä.
Arvaan, että sinä olet se henkilö (eli työkyvyttömyyseläkeläinen), joka on aiempina vuosina herkutellut tällä palstalla lehdissä julkaistuilla yksittäisillä väkivaltatapauksilla. Se on ihan eri asia kuin PISA-testit, joissa mitataan ikäluokkien keskiarvoja.
Kiitos vaan, Pisa-nero, mutta etkö siinä testissä vaadita edes luetunymmärtämistaitoa? Kirjoitin: "meidän suomenkielisten lapsemme" ja sinä heti herjaat svekoja. Tosi "fiksua" fennomaniaa, jota me tavalliset suomalaiset taas saamme hävetä puolestasi.
Turha yrittää. Olkoon äidinkielesi mikä tahansa, mutta siitä huolimatta sinä olet henkisesti svekomaani.
Tarkoitatko tuolla "Hörhö hoitoon!" , että minunkin pitäisi mennä johokin talaismilaiseen laitokseen, jossa aivopestään suomenkielisiä vihaamaan kaikkea, mikä liittyy Ruotsiin? Kiitos vaan, mutta olen ihan ylpeä suomalaisuudestani ja olen sitäpaitsi jo ehtinyt opiskella sen ruotsinkielen.
Siitä onkin ollut melkoinen hyöty työelämässäni, niin kaupallisella alalla kuin tulkkina kielitaidottomille "fennomaaneille".
"Kiitos vaan, mutta olen ihan ylpeä suomalaisuudestani ja olen sitäpaitsi jo ehtinyt opiskella sen ruotsinkielen.
Siitä onkin ollut melkoinen hyöty työelämässäni, niin kaupallisella alalla kuin tulkkina kielitaidottomille "fennomaaneille"."
Tuo ei todellakaan ole mikään peruste pakkoruotsille. Epäilen, että olet muaan pakkoruotsia raivotautisesti kannattava työkyvyttömyyseläkeläinen, joka valehtelee työ"kokemuksestaan".
Epäile ihan rauhassa mitä lystäät, sehän on sinun ongelmasi.
Tiedän itse kuka olen ja mitä osaan, enkä ole tilivelvollinen sinulle. Tiedän myös, kuinka tarkeää ruotsinkieli maassamme on, jos siis haluaa elättää itse itsensä ja perheensä. Katsos silloin voi tehdä muutakin, kuin kirjoitella kateellisena netissä solavuksia muista suomalaisista. Kannattaisi sinunkin kokeilla.
"Tiedän myös, kuinka tarkeää ruotsinkieli maassamme on, jos siis haluaa elättää itse itsensä ja perheensä. Katsos silloin voi tehdä muutakin, kuin kirjoitella kateellisena netissä solavuksia muista suomalaisista. Kannattaisi sinunkin kokeilla."
Älä valehtele työkyvyttömyyseläkeläinen. Me tiedämme kuka sinä ole, ja mitä tykkäät yötä päivää tehdä.
"Katsotaanpa, kuinka uskottavaa tällainen väite on tieteellisesti. "
No tieteile sinä rauhassa, niin me muut keskitytään logiikkaan.
Ruotsinkieliset tasoittavat eron yo-kokeissa hyvin luonnollisita syistä: parempi kielitaito.
Suomenkieliset ovat hitusen parempia muissa aineisaa mutta ruotsinkieliset kielissä. Ja kun viuelä huomoidaan se että toinen kotimainen on todella paljon vaativammalla tasolla ruotsinkielisillä niin saattaa olla että ruotsinkieliset ovat juuri kielitaidossa PALJON parempia.
Se korvaa ruotsinkielisen kolujärjestelmän resursiipuuteen luomaa takapakkia.
Tuohon ei matematiikkaa tarvita!
Sen sijaan sinä voisit matemaattisesti osiottaa meille kuinka paljon enemmän resursseja ruotsinkielinen puoli tarvitsisi jotta PISA-ero kurottaisiin umpeen. Se kun ei tietenkään johdu lastemme geneettisitä eroista vaan kuolujärjestelmän laadusta.
"Ruotsinkieliset tasoittavat eron yo-kokeissa hyvin luonnollisita syistä: parempi kielitaito."
Tämä on ruotsinmielistä roskaa. Yo-kokeissa on vain yksi pakollinen koe: äidinkieli. Lukioarvosanoista sveko ei uskaltanut sanoa yhtään mitään, ja syy siihen onkin ilmeinen.
"Suomenkieliset ovat hitusen parempia muissa aineisaa mutta ruotsinkieliset kielissä."
Älä hur-ri vingu omiasi! PISA-testien mukaan ruotsinkieliset ovat oppimisessa noin vuoden jäljessä suomenkielisiä, eikä sitä eroa kolmivuotisen lukion aikana ehditä kuromaan saatika menemään ohi.
"Ruotsinkieliset tasoittavat eron yo-kokeissa hyvin luonnollisita syistä: parempi kielitaito."
Tuo selittää osaltaan asiaa (pistemäärät englannissa ja ruotsissa olivat kovempia ruotsin kielisillä), mutta ei kokonaan.
Tässä otetaan tärkeä aihe kyselyyn.
Miten tulokset yhtäkkiä taittuvat mukamas lukioissa, jos peruskoulussa ne ovat noin eri tasolla? Varsinkin jos suurempi osuus ruotsin kielisistä pääsee vielä keskimäärin lukioon kuin suomen kielisistä?
Pitää tietysti huomioida se seikka, että PISA-testien tulokset perustuvat vain yhteen testiin ja samalla ei ole huomioitu, että mitä numeroita kouluissa annetaan.
Voiko ollakin niin että ruotsin kielisten peruskoulunumerot ovat PISA-tulosten surkeudesta huolimatta paljon kovempia? Sama homma näkyy lukioarvosteluissakin? On sellainen "ruotsin kielisyys lisä"?
Ruotsin kielisille kun on omat koulut koko peruskouluasteelta lukioon. Tämä voisi selittää sitä eroa mikä näkyy PISA-testeissä ja kouluvertailutesteissä, koska muuten eroja voisi olla vaikeaa selittää.
"Voiko ollakin niin että ruotsin kielisten peruskoulunumerot ovat PISA-tulosten surkeudesta huolimatta paljon kovempia? Sama homma näkyy lukioarvosteluissakin? On sellainen "ruotsin kielisyys lisä"?"
On jopa todennäköistä, etteivät arvosteluperusteet ole samoja edes peruskoulussa. "Ollaan ihmisiksi"-nimimerkki (käyttänyt aiemmin nimimerkkiä rautaako?, ks. linkki lopussa) ilmeisesti vetoaa juurikin näihin nimellisiin arvosanoihin väittäessään, että eroa on vain hitusen ruotsinkielisten ja suomekielisten välillä peruskoulussa, vaikka sitä tosiasiallisesti PISA-testien mukaan on jopa vuosi!
http://keskustelu.suomi24.fi/search/s24search/tid:3565 sort_name:"rautaako?"?sort=created&perpage=25&term_keywords=
Voiko suomenkielisen ja ruotsinkielisen yo-kirjoitusten arvosteluasteikko olla eri? Eli suomenkielisten arvosteluasteikko on tiukempi.
Jos näin on, se antaa ruotsinkielisille huomattavan edun hakiessaan esim. yliopistopaikkaa.
Sama asteikko käytetään koska koet ovat samat paitsi että ruotsinkielisitlä vaaditaan huomattavasti enemmän saadakseen yhtä korkean arvosanan suomenkielessä kun suomenkieliset ruotsikielessä. Eli ruotsinkielisten B tason vaatimukset vastaavat suurin piirtein suomenkielisten A taso
Tack för ditt svar