Entä Rautaruukki, Juha Sipilä?
Keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä esiintyi televisiossa 29.3. ja kertoi, että valtion tulisi myydä pois koko osakesalkkunsa. Armon saisivat vain strategiset yritykset kuten Fortum ja Neste.
Rautaruukkia ei ohjelmapätkässä mainittu. Tosin entinen yritysjohtaja Sipilä oli sitä mieltä, että kaikki valtion Solidiumin kautta omistamat osakkeet olisi syytä myydä. Siitä tulisi nykyhinnoilla noin 7,5 miljardia euroa, ja Rautaruukin osuus tästä olisi 440 miljoonaa euroa. Sitten nämä valtiolle hyvin lypsävät lehmät olisi tapettu.
Toimittaja kysyi Sipilän kantaa strategisiin aloihin sen jälkeen, kun Sipilä oli esittänyt Solidiumin omistamien osakkeiden myymistä. Siten jäi vielä elämään pieni mahdollisuus, että ehkä Sipilä voisi lukea myös Rautaruukin stratregisiin aloihin, sillä sinnehän se todella kuuluu. Valtio voisi vaikka ostaa osakkeet Solidiumilta eli itseltään ja voisi pysäyttää fuusion. Aikaisemmin ministeri Jyri Häkämies hankki Elisan osakkeita juuri huoltovarmuuden vuoksi, joten ennakkotapauskin on olemassa.
Miten siis on, Herra Puoluejohtaja, näettekö Rautaruukin omistuksen ja Euroopan edistyksellisimmän tietotaidon säilyttämisen Suomen valtion ja siten suomalaisten määräysvallassa strategisena, säilyttämisen arvoisena asiana? .
Voisitte neuvotella asiasta hallituspuolueissa olevien kavereittenne kanssa, kuten tapahtui sote-asiassa. Mikäli tämä ei auttaisi, niin sitten pitäisi tehdä välikysymys ja ehkä lakialoite. Väkeä ja tukea löytyisi kyllä mielenosoitukseenkin, mikäli puheenjohtaja Sipilä haluaisi ryhtyä mielenosoituspäälliköksi.
Nimittäin, jos jokin yritys on maalle strategisesti tärkeä, niin se on Rautaruukki. Sen kerrannaisvaikutukset muuhun tuotantoon ovat todella suuret, maatalouden kerrannaisvaikutusten luokkaa. Rautaruukki on tärkeää infrastruktuuria, jonka suojelemisen myös EU sallii.
Jos joku on kuvitellut, että aiotussa fuusiossa ruotsalaisten kanssa olisi jotenkin kysymys Rautaruukin edusta, niin siihen Sipilän esiintyminen toi kyllä lopullisen selvyyden. Kysymys valtionomaisuuden myymisissä ei ole mistään muusta kuin ideologiasta! Suomen ja suomalaisten tappioksi. Ja Juha Sipilällä vaikuttaa olevan sisällään yritysjohtajan, sanoisinko hyvin oikeistolainen ideologia. Siitäkin on mahdollisuus parantua, kun vaan oppii tuntemaan yhteiskuntaa syvemmin.
Olisi hyvä muistaa, että ilman valtiota ja Kekkosta meillä ei olisi lainkaan koko Rautaruukkia. Oikeisto, siis Sipilän hengenheimolaiset, vastustivat raivokkaasti Rautaruukin perustamista Raaheen. Samoin vastustivat Outokummun terästehtaan perustamista Tornioon. Siihen tarvittiin mielenosoituksiakin Helsingissä. Ilman valtion aloitteellisuutta ei olisi Nestettä, ei Fortumia, ei Finnairia, ei Nokiaa. Siis Nokian nousun pohjakin luotiin valtion omistuksen aikana.
Jos viisaita oltaisiin, niin valtionyrityksiä käytettäisiin myös uusien tuotannonalojen kehittämiseen. Energia-alalla tätä onkin jossain määrin nähtävissä. Valtiovallan politiikka senkin ratkaisee.
Mauri Nygård
Itsenäisyyspuolueen vpj, entinen raahelainen
Keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä esiintyi televisiossa 29.3. ja kertoi, että valtion tulisi myydä pois koko osakesalkkunsa. Armon saisivat vain strategiset yritykset kuten Fortum ja Neste.
Rautaruukkia ei ohjelmapätkässä mainittu. Tosin entinen yritysjohtaja Sipilä oli sitä mieltä, että kaikki valtion Solidiumin kautta omistamat osakkeet olisi syytä myydä. Siitä tulisi nykyhinnoilla noin 7,5 miljardia euroa, ja Rautaruukin osuus tästä olisi 440 miljoonaa euroa. Sitten nämä valtiolle hyvin lypsävät lehmät olisi tapettu.
Toimittaja kysyi Sipilän kantaa strategisiin aloihin sen jälkeen, kun Sipilä oli esittänyt Solidiumin omistamien osakkeiden myymistä. Siten jäi vielä elämään pieni mahdollisuus, että ehkä Sipilä voisi lukea myös Rautaruukin stratregisiin aloihin, sillä sinnehän se todella kuuluu. Valtio voisi vaikka ostaa osakkeet Solidiumilta eli itseltään ja voisi pysäyttää fuusion. Aikaisemmin ministeri Jyri Häkämies hankki Elisan osakkeita juuri huoltovarmuuden vuoksi, joten ennakkotapauskin on olemassa.
Miten siis on, Herra Puoluejohtaja, näettekö Rautaruukin omistuksen ja Euroopan edistyksellisimmän tietotaidon säilyttämisen Suomen valtion ja siten suomalaisten määräysvallassa strategisena, säilyttämisen arvoisena asiana? .
Voisitte neuvotella asiasta hallituspuolueissa olevien kavereittenne kanssa, kuten tapahtui sote-asiassa. Mikäli tämä ei auttaisi, niin sitten pitäisi tehdä välikysymys ja ehkä lakialoite. Väkeä ja tukea löytyisi kyllä mielenosoitukseenkin, mikäli puheenjohtaja Sipilä haluaisi ryhtyä mielenosoituspäälliköksi.
Nimittäin, jos jokin yritys on maalle strategisesti tärkeä, niin se on Rautaruukki. Sen kerrannaisvaikutukset muuhun tuotantoon ovat todella suuret, maatalouden kerrannaisvaikutusten luokkaa. Rautaruukki on tärkeää infrastruktuuria, jonka suojelemisen myös EU sallii.
Jos joku on kuvitellut, että aiotussa fuusiossa ruotsalaisten kanssa olisi jotenkin kysymys Rautaruukin edusta, niin siihen Sipilän esiintyminen toi kyllä lopullisen selvyyden. Kysymys valtionomaisuuden myymisissä ei ole mistään muusta kuin ideologiasta! Suomen ja suomalaisten tappioksi. Ja Juha Sipilällä vaikuttaa olevan sisällään yritysjohtajan, sanoisinko hyvin oikeistolainen ideologia. Siitäkin on mahdollisuus parantua, kun vaan oppii tuntemaan yhteiskuntaa syvemmin.
Olisi hyvä muistaa, että ilman valtiota ja Kekkosta meillä ei olisi lainkaan koko Rautaruukkia. Oikeisto, siis Sipilän hengenheimolaiset, vastustivat raivokkaasti Rautaruukin perustamista Raaheen. Samoin vastustivat Outokummun terästehtaan perustamista Tornioon. Siihen tarvittiin mielenosoituksiakin Helsingissä. Ilman valtion aloitteellisuutta ei olisi Nestettä, ei Fortumia, ei Finnairia, ei Nokiaa. Siis Nokian nousun pohjakin luotiin valtion omistuksen aikana.
Jos viisaita oltaisiin, niin valtionyrityksiä käytettäisiin myös uusien tuotannonalojen kehittämiseen. Energia-alalla tätä onkin jossain määrin nähtävissä. Valtiovallan politiikka senkin ratkaisee.
Mauri Nygård
Itsenäisyyspuolueen vpj, entinen raahelainen
Vastaukset 2
Vanhimmat
Siksi että puolueet saavat niistä rahaa kahdella tapaa. Kannattavista saa enemmän kuin konkurssiyrityksistä. Osa rahoista sijoitetaan sitten näihin konkurssiyrityksiin joiden osakkeita puolueväki omistaa,kuten Talvivaaraan. Puolueväki ja niiden koijarikaverit rahastivat sievoiset voitot juuri näin.
Menee tietysti voitonjuhliin,kun on kutsuttu, mutta menee. salaa, ettei loiset kiehu kateuksissaan.
Uuuuh.....kissan voisi astuttaa samalla ja äpärän.