Täällä ruudun toisella puolella kirjottelee nyt siis 17v tyttö ja en oo ihan varma mihin osioon tämä pitäis laittaa mut päätin laittaa sen tänne näin.
Oon kärsinyt monta vuotta masennuksesta ja joskus jopa itsetuhoisuudesta mikä kaikki alko kun jouduin koulukiusatuksi...Kamppailen itseni kanssa joka ikinen päivä, että jaksan nousta ylös ja elää, houkutus lopettaa tää kaikki tuntuu niin houkuttelevalta ja ainoalta vaihtoehdolta.
Sitä luulisi, että sais tukea omalta perheeltä ja apua niiltä ihmisiltä, jotka niin kovasti väittävät rakastavansa ja välittävänsä, mutta se taitaa olla liian paljon nykyään pyydetty?
Oma perhe saa mut tuntemaan itseni pelkästään arvottomaksi, kasaksi pelkkää roskaa...Ainoot sanat mitä mä enään keneltäkään kuulen on: Älä ees kuvittele et sä ikinä pysty, ei sull oo mitään missä voisit olla hyvä, et sä pysty tohon tai tohon, mua on lyöty, mutta eniten ne kaikki sanat satuttaa. Sanotaan, että voi puhua ja kysyä mut sit kun niin tekee saa vaan huudot ja syytökset niskaan kuinka en osaa tai pysty tekemään mitään.
Haluan parantua ja päästä eroon viiltelystä ja pahastaolosta muttä miten se pystyy tekemään ku ei oo ketään joka siinä matkassa mua tukisi ja olis mun rinnalla?
Oon kärsinyt monta vuotta masennuksesta ja joskus jopa itsetuhoisuudesta mikä kaikki alko kun jouduin koulukiusatuksi...Kamppailen itseni kanssa joka ikinen päivä, että jaksan nousta ylös ja elää, houkutus lopettaa tää kaikki tuntuu niin houkuttelevalta ja ainoalta vaihtoehdolta.
Sitä luulisi, että sais tukea omalta perheeltä ja apua niiltä ihmisiltä, jotka niin kovasti väittävät rakastavansa ja välittävänsä, mutta se taitaa olla liian paljon nykyään pyydetty?
Oma perhe saa mut tuntemaan itseni pelkästään arvottomaksi, kasaksi pelkkää roskaa...Ainoot sanat mitä mä enään keneltäkään kuulen on: Älä ees kuvittele et sä ikinä pysty, ei sull oo mitään missä voisit olla hyvä, et sä pysty tohon tai tohon, mua on lyöty, mutta eniten ne kaikki sanat satuttaa. Sanotaan, että voi puhua ja kysyä mut sit kun niin tekee saa vaan huudot ja syytökset niskaan kuinka en osaa tai pysty tekemään mitään.
Haluan parantua ja päästä eroon viiltelystä ja pahastaolosta muttä miten se pystyy tekemään ku ei oo ketään joka siinä matkassa mua tukisi ja olis mun rinnalla?
Vastaukset 4
Vanhimmat
Kun tuo alempi stoori ei saanut kannatusta, päätit sitten sepittää toisen. Olisit edes vaihtanut aihetta.
http://keskustelu.suomi24.fi/node/12031323
http://keskustelu.suomi24.fi/node/12157861
Siinäpä miinustatte, ei mene mulle läpi. Katsokaa nuo linkittämäni stoorit, huomaatte että sama kirjoittaja molemmissa. Verratkaa tämän ketjun aloitukseen, huomaatte saman kirjoittajan kirjoittavan samasta aiheesta mutta uudesta näkökulmasta. Aika hauskaa ja hiukan hämmentävää, että jopa kirkko menee trollin ansaan ja ruokkii sitä.
Nyt tyttö hyvä kävelet paikalliseen lastensuojelupuljuun ja kerrot kaiken rehellisesti. Sano vaikka että perheesi yrittää ajaa sut tappamaan itsesi, ja siksi haluat heti pois kotoa, johonkin tukiperheeseen jossa oltaisiin "normaalin kannustavia". ja kieltäydyt asumasta kotona enää. Huostaanotto tapahtuu tai millä nimellä menneekään tässä tapauksessa. Sinulla on vielä/enää vuoden verran aikaa hyötyä syrjäytymisvaarassa olevien nuorten tukitoimista, käytä se mahdollisuus!
Hei nimimerkki, epätoivoinen
Olet vaikeassa tilanteessa, et kuitenkaan mahdottomassa. Jos kotona on välit kireät ja puheyhteys poikki, mene ihmeessä etsimään itsellesi tukea kodin ulkopuolelta. Jos olet koulussa, sieltä löytyy terveydenhoitaja, erityisope tai kuraattori. Ellet ole koulussa, tilaa itsellesi ensimmäisenä aika vaikka terveyskeskuksen omalääkäriltä ja kerro hänelle masennuksestasi, hän osaa ohjata sinua eteenpäin. Löytyykö lähipiiristä muita aikuisia, sukulaisia, isovanhempia, kummeja tms, joku johon luotat, jonka kanssa voit jutella ja päästä asiassa eteenpäin. Tsemppiä sinulle, älä anna periksi.
Voimia toivottaen,
Pirkko-pappi