komentosillalle vai konehuoneeseen

Niin se on.
Huomaa että olet aito alansa tunteva.
(vai mahtaako siellä konehuoneessa paremmat työajat olla ?)
no jaa. Kohta ei heitä ole. Kaikki automaatisoituu.
Kippari ajaa paattiansa minkä ehtii.
Yhtiö järjestää rahtia jos pystyy.

tooto kirjoitti:

Niin se on.
Huomaa että olet aito alansa tunteva.
(vai mahtaako siellä konehuoneessa paremmat työajat olla ?)
no jaa. Kohta ei heitä ole. Kaikki automaatisoituu.
Kippari ajaa paattiansa minkä ehtii.
Yhtiö järjestää rahtia jos pystyy.

Lue lisää

Oletko ikinä käynyt konehuoneessa. Kun Tämä AUTOMATTIIKKA hajoaa korjaako perämies sen. Toki koneille tulee enemmän hälytysautomatiikkaa. Viat täytyy myös korjata. Te luulette brykällä että konemiehet juo kahvia valvontahuoneessa.

Merillä on nykyään piian palkka ja hevosen työt. merenkulkijan uraa ei todellakaan kannata havitella, jos vaan muuhunkin pystyy.

Mutta vastauksena kysyjälle, niin koneeseen ehdottomasti. Mestareilla on paremmat palkat, lyhyemmät työajat, varmempi duuni(kysyntää mestareista on enemmän) ja bonuksena helpompaa siirtyä maihin töihin, kun merihommat alkaa kypsyttää.

Viisas mies,
Sairaalat, etenkin Norjalaiset huutavat meri-masujen perään. Ja palkka on asianmukainen

Merikapteeni kirjoitti:

Merillä on nykyään piian palkka ja hevosen työt. merenkulkijan uraa ei todellakaan kannata havitella, jos vaan muuhunkin pystyy.

Mutta vastauksena kysyjälle, niin koneeseen ehdottomasti. Mestareilla on paremmat palkat, lyhyemmät työajat, varmempi duuni(kysyntää mestareista on enemmän) ja bonuksena helpompaa siirtyä maihin töihin, kun merihommat alkaa kypsyttää.

Lue lisää

Oli vittumoisesti sanottu mutta sinänsä oikein.
Suomen lipun alla seilaavat on kohta kuin Saimaan norppa. Lie sukunsa viimeinen

Siinä se.
Kyllä hommia löytyy.
Malta kirkuu satama perämiehiä.
Hyvä palka mutta ei sosiaali turvaa.

Eli tarkotat siirtoa laivastosta kauppalaivoille? En tiedä onniistuuko nykyään enää käytännössä.

Perämiehen työhön kuuluu myös lastauksen/lossauksen suunnittelu, valvonta sekä lastinkäsittelylaitteiden hallinta. Näistä hommista ei laivaston miehillä ole mitään hajua.

Armeijan paatit ovat enimmäkseen laiturissa ja eiköhän ne hommatkin laiturissa ole jotain varustarkastusten järjestämistä körreille.

Miksei, jos menet konepuolelle.

Siitä vaan poika kulta.
Miltähän tuntuu kun loppu ikä kutsutaan vanikaksi tai vaikkapa sitten joskus majuri evp.
Laivasto kouluttaa on tosi. Mutta. Pitää myös omistaan kiinni. Jos tykkäät uniformuista niin sinne vaan. Ei palkka sinänsä huono ole. Kun laskee että kaikki, saippuasta jalkarättiin asti menee valtion leipiin.
Suomen laivastossa on PALJON ns, hopee natsoja eli siviili koulutettuja

Lisäys luulisin.
Jos edes henkäiset että siviili hommiin meinaat. Ei laivasto sua huali.
Vuosi vanikkana niin sitten, saat hyvinkin korkean teknisen koulutuksen täydellä palkalla.
Mutta (tuleva herra majuri) Suomen armeija ei tykkää pois hyppääjistä

tooto kirjoitti:

Lisäys luulisin.
Jos edes henkäiset että siviili hommiin meinaat. Ei laivasto sua huali.
Vuosi vanikkana niin sitten, saat hyvinkin korkean teknisen koulutuksen täydellä palkalla.
Mutta (tuleva herra majuri) Suomen armeija ei tykkää pois hyppääjistä

Lue lisää

Sopimukset ovat muuttuneet, nykyisin halutaan määräaikaisiakin upseereita, näistä saadaan sitten asiantuntevaa reserviä kun sopimus päättyy.

Opiskelen tällä hetkellä turussa ruosinkielisessä merikoulussa (Sydväst Sjöfart) Tiedän aika ajankohtaista tietoa tuosta vaihtamisesta. Eli kun puhuit maksuttomasta opiskelemisesta, niin eiköhän se opiskelu ole maksutonta vielä jatkossakin.

Toisekseen se mitä laivaston leivissä opetetaan käsittelee hyvin pitkälle sotataktiikkaa ja tietenkin merenkulkua. Puute tulee siinä vastaan, että kauppalaivoston laivat ovat RAHTIlaivoja. No arvaa opetetaanko laivastossa lastioppia tai lastausta?? No eipä opeteta. Että terve tuloa vaan sitten meille taas opiskelemaan kun olet yliluutnanttina aikasi kärvistellyt. Lisäksi sulta puuttuu praktiikka. Pätevyyskirjoja et saa ennen kuin on praktiikat suoritettu. Puolimatruusin kirjat saat ulos, mutta perämiehenkirjaan sun täytyy käydä jonkun verran kursseja jossain merenkulkuoppilaitoksessa. Lisäksi osa kursseista kuitenkin pidetään meillä turussa, että mikset menisi saman tien siviilipuolelle, jos sinne kerran haikailet. Eipä tarvi jännittää ehditkö aamulla suomenlinnan lauttaan... Jos myöhästyt, niin kylmä kylpy odottaa ;) Näin olen pojilta kuullut.

-Onnea vaan matkaan. Ei se merenkulku nyt niin huono duuni ole mitä jotkut väittää. Joku viihtyy toinen ei.

ilkka kirjoitti:

Opiskelen tällä hetkellä turussa ruosinkielisessä merikoulussa (Sydväst Sjöfart) Tiedän aika ajankohtaista tietoa tuosta vaihtamisesta. Eli kun puhuit maksuttomasta opiskelemisesta, niin eiköhän se opiskelu ole maksutonta vielä jatkossakin.

Toisekseen se mitä laivaston leivissä opetetaan käsittelee hyvin pitkälle sotataktiikkaa ja tietenkin merenkulkua. Puute tulee siinä vastaan, että kauppalaivoston laivat ovat RAHTIlaivoja. No arvaa opetetaanko laivastossa lastioppia tai lastausta?? No eipä opeteta. Että terve tuloa vaan sitten meille taas opiskelemaan kun olet yliluutnanttina aikasi kärvistellyt. Lisäksi sulta puuttuu praktiikka. Pätevyyskirjoja et saa ennen kuin on praktiikat suoritettu. Puolimatruusin kirjat saat ulos, mutta perämiehenkirjaan sun täytyy käydä jonkun verran kursseja jossain merenkulkuoppilaitoksessa. Lisäksi osa kursseista kuitenkin pidetään meillä turussa, että mikset menisi saman tien siviilipuolelle, jos sinne kerran haikailet. Eipä tarvi jännittää ehditkö aamulla suomenlinnan lauttaan... Jos myöhästyt, niin kylmä kylpy odottaa ;) Näin olen pojilta kuullut.

-Onnea vaan matkaan. Ei se merenkulku nyt niin huono duuni ole mitä jotkut väittää. Joku viihtyy toinen ei.

Lue lisää

Valitettavasti taas saa lukea kuulopuheita näinkin tärkeissä asioissa. Merisotakoulun kadetit saavat tuhdin paketin aluksen vakavuus- ja lastioppia. Tosin on todettava, että tämän paketin suurelta osin antavat merenkulkuoppilaitokset, aina sopimuksen mukaisesti. Tämä tosin on pitkälti teoriatietoa, käytännössä harjoitellaan paljon vähemmän eikä kauppa-aluksilla.

Mitä taas tulee opiskelutahtiin ja osallistumiseen, ei Merisotakoulu yllä tähän ns. akateemiseen vapauteen itseasiassa laisinkaan. Opiskeluaikataulu on tiukka eikä tunneilta jäädä pois oman halun mukaisesti. Jos lautasta myöhästyt, edellyttäen että se nyt perille pääsee, ei sinua kylmään veteen heitetä, kyllä putka on todennäköisin tuomio tällaisesta holtittomuudesta.

Opinnot alkavat aamulla ja usein jatkuvat iltamyöhään. Kesällä, kun siviiliopiskelijat viettävät lomaa tai ovat ansiossa, tekee kadetti työtä lähes vuorotta ja opiskelee siinä lomassa. En tiedä onko tämä omiaan aikaansaamaan upseereille tinkimättömän asennoitumisen elämään yleensäkin ja onko siviilipohjaisen koulun käynyt taas sitten löysempi asenteessaan - itseään ja muita kohtaan. Joku täällä palstalla puhui upseerien nipottamisesta. Minusta tinkimätömmyys palveluksesa ei ole sitä, vaan asioihin vakavasti suhtautumista. Ja pojat millä liksalla.

aikaisemmin palvellut kirjoitti:

Valitettavasti taas saa lukea kuulopuheita näinkin tärkeissä asioissa. Merisotakoulun kadetit saavat tuhdin paketin aluksen vakavuus- ja lastioppia. Tosin on todettava, että tämän paketin suurelta osin antavat merenkulkuoppilaitokset, aina sopimuksen mukaisesti. Tämä tosin on pitkälti teoriatietoa, käytännössä harjoitellaan paljon vähemmän eikä kauppa-aluksilla.

Mitä taas tulee opiskelutahtiin ja osallistumiseen, ei Merisotakoulu yllä tähän ns. akateemiseen vapauteen itseasiassa laisinkaan. Opiskeluaikataulu on tiukka eikä tunneilta jäädä pois oman halun mukaisesti. Jos lautasta myöhästyt, edellyttäen että se nyt perille pääsee, ei sinua kylmään veteen heitetä, kyllä putka on todennäköisin tuomio tällaisesta holtittomuudesta.

Opinnot alkavat aamulla ja usein jatkuvat iltamyöhään. Kesällä, kun siviiliopiskelijat viettävät lomaa tai ovat ansiossa, tekee kadetti työtä lähes vuorotta ja opiskelee siinä lomassa. En tiedä onko tämä omiaan aikaansaamaan upseereille tinkimättömän asennoitumisen elämään yleensäkin ja onko siviilipohjaisen koulun käynyt taas sitten löysempi asenteessaan - itseään ja muita kohtaan. Joku täällä palstalla puhui upseerien nipottamisesta. Minusta tinkimätömmyys palveluksesa ei ole sitä, vaan asioihin vakavasti suhtautumista. Ja pojat millä liksalla.

Lue lisää

Usein se "löysempi" suhtautuminen on järkevää suhtautumista. Tärkeää on erottaa olennainen epäolennaisesta ja "nähdä metsä puilta". Toisin sanoen tajuta, mihin asioihin on syytä suhtautua vakavasti ja millä ei juuri ole väliä. Sotilaallinen koulutus ei perinteisesti ole tässä oikein kunnostautunut.
Ei silti, siviilipuolellakin tarvitaan kokemusta koulutuksen lisäksi tässä kehittymiseen.

JRxxx kirjoitti:

Usein se "löysempi" suhtautuminen on järkevää suhtautumista. Tärkeää on erottaa olennainen epäolennaisesta ja "nähdä metsä puilta". Toisin sanoen tajuta, mihin asioihin on syytä suhtautua vakavasti ja millä ei juuri ole väliä. Sotilaallinen koulutus ei perinteisesti ole tässä oikein kunnostautunut.
Ei silti, siviilipuolellakin tarvitaan kokemusta koulutuksen lisäksi tässä kehittymiseen.

Lue lisää

ettei tasavallan upseereille sallita järjen käyttöä ja opeteta nimenomaan valitsemaan se kaikkein oleellisin. Sehän kuuluu tilanteen arvioinnin perusteisiin ja siinä kyllä upseerit saavat sellaisen rautaisannoksen, ettei siviilijohtajalla ole todellakaan pienintäkään mahdollisuutta omassa kouluttautumisessaan yltää samaan, ei liioin käytännön elämässä.

Mielestäni on täysin tarpeetonta vertailla keskenään merisotakoulun kouluttamia meriupseereja ja oikeita merimiehiä. Työt ja tehtävät poikkeavat toisistaan niin paljon.

Voitko antaa esimerkkejä kursseista joissa sotilaille ja siviileille annetaan arvosana samalta kurssilta? Eihän tuo ole mukään ihme jos meriupseeri saa hyvät arvosanat - nipottaminenhan kuuluu osana upseerin uraa eli jämien kalastusta.

Itse kuulin aivan toista merisotakoulun käyneiden merenkulkijoiden tutkanavigointitaidoista ARPA-kurssin vetäjältä.

Ahtailla Suomen väylillä luovuttaisin itsekin ruorin meriupseerille.

koiravahti kirjoitti:

Voitko antaa esimerkkejä kursseista joissa sotilaille ja siviileille annetaan arvosana samalta kurssilta? Eihän tuo ole mukään ihme jos meriupseeri saa hyvät arvosanat - nipottaminenhan kuuluu osana upseerin uraa eli jämien kalastusta.

Itse kuulin aivan toista merisotakoulun käyneiden merenkulkijoiden tutkanavigointitaidoista ARPA-kurssin vetäjältä.

Ahtailla Suomen väylillä luovuttaisin itsekin ruorin meriupseerille.

Lue lisää

viesteihisi sisältyy osia "nipottaminenhan kuuluu osana upseerin uraan eli jämien kalastusta" ei kannata haaskata aikaa vastailuihin. Tietoasi ei pysty näillä palstoilla lisäämään.

Vertailuesimerkissäsi taitaa unohtua se, että etenkin isompien alusten käsittelyssä on aika paljon merkitystä nimenomaan ko. aluksen käyttäytymisen tuntemisessa. Eli jos brygalla on aluksen tunteva laivastonupseeri ja kertausharjoituksissa oleva merikapteeni, niin minusta jälkimmäinen luovuttaessaan ohjailun nimenomaan osoittaa sitä hyvää merimiestaitoa. Tietää sen, ettei juuri tämä alus ole riittävän tuttu, joten on parempi, että asiantuntija ohjailee. Sitäpaitsi: miksi ihmeessä ammattimerimies edes riskeeraisi jollain kertausharjoituskeikalla nimeään ja mainettaan? ;) Jos botski menee kivelle, niin parempi, ettei oma nimi näy pöytäkirjoissa syyllisenä...

JRxxx kirjoitti:

Vertailuesimerkissäsi taitaa unohtua se, että etenkin isompien alusten käsittelyssä on aika paljon merkitystä nimenomaan ko. aluksen käyttäytymisen tuntemisessa. Eli jos brygalla on aluksen tunteva laivastonupseeri ja kertausharjoituksissa oleva merikapteeni, niin minusta jälkimmäinen luovuttaessaan ohjailun nimenomaan osoittaa sitä hyvää merimiestaitoa. Tietää sen, ettei juuri tämä alus ole riittävän tuttu, joten on parempi, että asiantuntija ohjailee. Sitäpaitsi: miksi ihmeessä ammattimerimies edes riskeeraisi jollain kertausharjoituskeikalla nimeään ja mainettaan? ;) Jos botski menee kivelle, niin parempi, ettei oma nimi näy pöytäkirjoissa syyllisenä...

Lue lisää

Minua ihan oikeasti ihmetyttää tämä Merivoimien henkilöstön parjaaminen. En tunne alaa, mutta mahdottomalta minusta tuntuu että he niin huonoja olisivat kuin jotkut(tämän foorumin ulkopuoleltakin) antavat ymmärtää. Olisi kiva saada tähän meriupseerin kommentteja, tai sotalaivalla varusmiehenä olleiden ihmisten näkemyksiä näiden upseerien taidoista.

kouluun menevä kirjoitti:

Minua ihan oikeasti ihmetyttää tämä Merivoimien henkilöstön parjaaminen. En tunne alaa, mutta mahdottomalta minusta tuntuu että he niin huonoja olisivat kuin jotkut(tämän foorumin ulkopuoleltakin) antavat ymmärtää. Olisi kiva saada tähän meriupseerin kommentteja, tai sotalaivalla varusmiehenä olleiden ihmisten näkemyksiä näiden upseerien taidoista.

Lue lisää

Minä lähinnä luulen, että osaamisen painopiste on hieman erilainen. Ts. laivastoupseeritaustalla vie enemmän aikaa sopeutua töihin kauppalaivaston aluksiin, ainakin kansipuolelle, kuin siviilipuolen koulutuksella. Valmiudet varmaan pitäisi olla olemassa ainakin ns. perusmerenkulkuun. Pitää muistaa, että laivapäällystöhommista se navigointi on vain osa. Tietysti tästä johdonmukaisesti seuraa, että Merisotakoulussa opetetaan asioita, joita siviilipuolella ei tarvita; työllistymisen ja ammattitaidon kannalta voinee kuitenkin huoletta väittää, että näiden painoarvo on kokonaisvertailussa vähäisempi.

Eiköhän esim. Sija Serenaden Päällikön tai kakkosen homma nyt kuitenkin ole hieman vaativampi ja vastuullisempi kuin esim. jonkin Pohjanmaan päällikön ja kakkosen. Seren tonnisto on "hieman" isompi, ja vastuukin käsittää noin vaivaiset 2500 matkustajaa sekä 200 miehistön jäsentä.

Se, mikä antaa laivaston upseereista päällikkönä tai vahtipäällikkönä hieman epäluottamusta herättävän kuvan, on tietynlainen joustamattomuus ja täydellinen jumiutuminen opetettuihin työtapoihin ja -menetelmiin. Tuntuu kuin he eivät ajattelisi toimiaan lainkaan omilla aivoillaan, vaan toistavat vain sitä, mikä heihin on istutettu koulussa.

Samalla pelottaa koko systeemin perusolemus. Näinä aikoinahan laivastoupseerin ammatti on enemmän tai vähemmän leikkimistä kaikilla hienoilla vehkeillä, joista lähtee hieno ääni. Uskon ettei yksikään laivasto upseeri(toivottavasti) ole valinnut uraansa sen vuoksi, että uskoo sodan syttyvän vielä heidän elinaikanaan. Uskon, että ura on valittu siksi, että laivastossa pääsee juuri kokeilemaan ja leikkimään sellaisilla paateilla, joita ei muualla saisi käyttöönsä. Toisaalta armeija on myös turvallinen ympäristö henkilölle, joka on epävarma ja huonolla itsetunnolla varustettu. Ei tarvitse kuin totella käskyjä ja vastuun voi siirtää aina ylemmilleen. Armeija takaa "lapsilleen" sellaisen leikkikentän, jossa jokainen on jotain vaikka sillä ei olisi mitään merkitystä.

Motiivit tekevät eron siviilimerenkulkijan ja sotalaitoskuljettajan välille. Toisella merenkulku on elinkeino, johon suhtaudutaan vakavasti ja sitä kehitetään yhä toimivammaksi ja turvallisemmaksi kulkumuodoksi ja toisella merenkulku on hippa-leikkiä omassa pienessä kaveripiirissä, jossa suunnitellaan sitä kuinka saisi kaverin alukseen naarmuja.

t:RK

ps. pidän kyllä maanpuolustusta tärkeänä asiana, mutta en pidä nykyisestä totalitäärisestä järjestelmästä, joka pakottaa ihmiset palvelukseen. Minä olisin mennyt palvelukseen vaikka se olisi ollut vapaaehtoistakin, mutta pakottaminen teki hommasta naurettavaa.

miinamatruusi kirjoitti:

Se, mikä antaa laivaston upseereista päällikkönä tai vahtipäällikkönä hieman epäluottamusta herättävän kuvan, on tietynlainen joustamattomuus ja täydellinen jumiutuminen opetettuihin työtapoihin ja -menetelmiin. Tuntuu kuin he eivät ajattelisi toimiaan lainkaan omilla aivoillaan, vaan toistavat vain sitä, mikä heihin on istutettu koulussa.

Samalla pelottaa koko systeemin perusolemus. Näinä aikoinahan laivastoupseerin ammatti on enemmän tai vähemmän leikkimistä kaikilla hienoilla vehkeillä, joista lähtee hieno ääni. Uskon ettei yksikään laivasto upseeri(toivottavasti) ole valinnut uraansa sen vuoksi, että uskoo sodan syttyvän vielä heidän elinaikanaan. Uskon, että ura on valittu siksi, että laivastossa pääsee juuri kokeilemaan ja leikkimään sellaisilla paateilla, joita ei muualla saisi käyttöönsä. Toisaalta armeija on myös turvallinen ympäristö henkilölle, joka on epävarma ja huonolla itsetunnolla varustettu. Ei tarvitse kuin totella käskyjä ja vastuun voi siirtää aina ylemmilleen. Armeija takaa "lapsilleen" sellaisen leikkikentän, jossa jokainen on jotain vaikka sillä ei olisi mitään merkitystä.

Motiivit tekevät eron siviilimerenkulkijan ja sotalaitoskuljettajan välille. Toisella merenkulku on elinkeino, johon suhtaudutaan vakavasti ja sitä kehitetään yhä toimivammaksi ja turvallisemmaksi kulkumuodoksi ja toisella merenkulku on hippa-leikkiä omassa pienessä kaveripiirissä, jossa suunnitellaan sitä kuinka saisi kaverin alukseen naarmuja.

t:RK

ps. pidän kyllä maanpuolustusta tärkeänä asiana, mutta en pidä nykyisestä totalitäärisestä järjestelmästä, joka pakottaa ihmiset palvelukseen. Minä olisin mennyt palvelukseen vaikka se olisi ollut vapaaehtoistakin, mutta pakottaminen teki hommasta naurettavaa.

Lue lisää

Jos tällaisen perinnön joku on Laivastosta saanut ja vielä levittelee sitä totuutena, ei voi muuta sanoa kuin että ovatpas meriupseerit koulutuksessaan epäonnistuneet täysin.

Tosin jutussasi on suorastaan naurettavaa jo sekin, että kuvittelet miinamatruusina (mikäli nimimerkki sitä tarkoitti) tietäväsi kaiken upseerikoulutuksesta, vain yhtenä esimerkkinä kirjoituksestasi. Mutta niinhän se aina tuntuu olevan, että kaikkein alin onkin kaikkein viisain - omasta mielestään. Ja juttusi täyttää jo herjauksenkin tunnusmerkit, niin asiaton se kaikenkaikkiaan on.

miinamatruusi kirjoitti:

Se, mikä antaa laivaston upseereista päällikkönä tai vahtipäällikkönä hieman epäluottamusta herättävän kuvan, on tietynlainen joustamattomuus ja täydellinen jumiutuminen opetettuihin työtapoihin ja -menetelmiin. Tuntuu kuin he eivät ajattelisi toimiaan lainkaan omilla aivoillaan, vaan toistavat vain sitä, mikä heihin on istutettu koulussa.

Samalla pelottaa koko systeemin perusolemus. Näinä aikoinahan laivastoupseerin ammatti on enemmän tai vähemmän leikkimistä kaikilla hienoilla vehkeillä, joista lähtee hieno ääni. Uskon ettei yksikään laivasto upseeri(toivottavasti) ole valinnut uraansa sen vuoksi, että uskoo sodan syttyvän vielä heidän elinaikanaan. Uskon, että ura on valittu siksi, että laivastossa pääsee juuri kokeilemaan ja leikkimään sellaisilla paateilla, joita ei muualla saisi käyttöönsä. Toisaalta armeija on myös turvallinen ympäristö henkilölle, joka on epävarma ja huonolla itsetunnolla varustettu. Ei tarvitse kuin totella käskyjä ja vastuun voi siirtää aina ylemmilleen. Armeija takaa "lapsilleen" sellaisen leikkikentän, jossa jokainen on jotain vaikka sillä ei olisi mitään merkitystä.

Motiivit tekevät eron siviilimerenkulkijan ja sotalaitoskuljettajan välille. Toisella merenkulku on elinkeino, johon suhtaudutaan vakavasti ja sitä kehitetään yhä toimivammaksi ja turvallisemmaksi kulkumuodoksi ja toisella merenkulku on hippa-leikkiä omassa pienessä kaveripiirissä, jossa suunnitellaan sitä kuinka saisi kaverin alukseen naarmuja.

t:RK

ps. pidän kyllä maanpuolustusta tärkeänä asiana, mutta en pidä nykyisestä totalitäärisestä järjestelmästä, joka pakottaa ihmiset palvelukseen. Minä olisin mennyt palvelukseen vaikka se olisi ollut vapaaehtoistakin, mutta pakottaminen teki hommasta naurettavaa.

Lue lisää

Minä luulen, että tämä laivastoupseerien joustamattomuus ei johdu henkilöstä itsestään niinkään kovasti kuin firman säännöistä. Tunnen muutamia evp upseereita, jotka ovat mukavia ihmisiä mutta olleet kuspään maineessa varusmiesten keskuudessa. Ohjesääntöön on asia kirjoitettu, ja se sitten on niin, voi asian sitten ajatella miten päin hyvänsä. Jotkut asiat on määrätty tehtäväksi tietyllä tavalla ja meriupseerin täytyy ne niin tehdä vaikka itse olisi toista mieltä.

En myöskään usko, että ainakaan kovin suuri prosentti (meri, maa, ilma)upseereista on uransa valinnut sodan syttymisen toivossa. Minua ihmetyttää varsin yleinen asenne joka leimaa kaikki upseerit ja muut kapiaiset vajaiksi, sotahulluiksi, päähänpotkituiksi ynnä muiksi huonoiksi ihmisiksi. Mielestäni kantapeikon ammatti on ihan yhtä hyvä kuin muutkin, varsinkin sellaiselle joka pitää sotilaselämästä. Kumma että poliiseista ei liiku samanlaista läppää, hehän näitä "väkivallan ammattilaisia" enemmän ovat. Poliisi, palo- ja pelastuslaitos sekä armeija ovat kaikki kansalaisia erilaisilta uhilta suojelevia järjestelmän osia, mutta jostain syystä armeijaa kohtaan jotkut tuntevat suurta katkeruutta. Syynä voi olla kokemus huonoista esimiehistä, joka saa leimamaan koko ammattikunnan kusipäiksi.

Toinen kirjoitus, jossa puhuttiin todellisuudesta kertoi serenaden ja Pohjanmaan tonnistojen olevan vähän eri luokkaa, mikä kyllä pitää paikkansa, mutta eiväthän kaikki siviilipuolen laivat ole Serenaden kokoisia. Eikä tietääkseni Serenaden kokoisiin aluksiin valita kapteenia suoraan koulun penkiltä, vaan tietynlaisen merenkulkukokemuksen omaava ja taitonsa näyttänyt kippari. Luulisin(en tiedä varmasti) että siinä ei enää niin katsota mistä koulusta kippari on alunperin lähtenyt liikkeelle jos pätevyydet ovat kunnossa.

reservisti kirjoitti:

Jos tällaisen perinnön joku on Laivastosta saanut ja vielä levittelee sitä totuutena, ei voi muuta sanoa kuin että ovatpas meriupseerit koulutuksessaan epäonnistuneet täysin.

Tosin jutussasi on suorastaan naurettavaa jo sekin, että kuvittelet miinamatruusina (mikäli nimimerkki sitä tarkoitti) tietäväsi kaiken upseerikoulutuksesta, vain yhtenä esimerkkinä kirjoituksestasi. Mutta niinhän se aina tuntuu olevan, että kaikkein alin onkin kaikkein viisain - omasta mielestään. Ja juttusi täyttää jo herjauksenkin tunnusmerkit, niin asiaton se kaikenkaikkiaan on.

Lue lisää

Reservisti, pidätkö sinä tuota edellistä kirjoitustani totuutena? Minä kerroin mikä minua pelottaa, mitä minä olen kokenut, miltä minusta tuntuu, mitä minä uskon ja toivon. Mielestäni toin hyvin esille sen, että kyse on subjektiivisesta näkemyksestä. Taidat olla firman palveluksessa, kun noin vedit herneen nenään.

Minä pahoittelen, jos loukkasin henkilökohtaisesti sanomisillani. Haluaisin tosin kuulla, että mikä sanoissani sai aikaiseksi tuollaisen rekation. Jos olet upseeri tai haluat sellaiseksi, niin pystyisitkö valottamaan hieman miksi? Mikä siinä ammatissa kiehtoo?

Ja tuo nimimerkkini kertoo puolitotuuden, en ole miinamatruusi, vaan miinakersantti, mutta samapa tuo. Yhtä lailla kuleja molemmat. Totta sekin, ettei tuosta asemasta saa kunnon näköalaa úpseereiden hommiin. Minä kuitenkin joudun työskentelemään melko paljon meriupseereiden kanssa, lähinnä kouluttaen joitakin heistä eräällä erikoisalalla. Eli jotain tiedän, jotain en

Linjaluotsi kirjoitti:

Eiköhän esim. Sija Serenaden Päällikön tai kakkosen homma nyt kuitenkin ole hieman vaativampi ja vastuullisempi kuin esim. jonkin Pohjanmaan päällikön ja kakkosen. Seren tonnisto on "hieman" isompi, ja vastuukin käsittää noin vaivaiset 2500 matkustajaa sekä 200 miehistön jäsentä.

Lue lisää

Eiköhän se kuitenkin niin ole, että päällikön vastuu on kaikilla aluksilla aivan samanlainen riippumatta "kyydissä" olevien henkilöiden määrästä. Tietenkin tuo ylimääräinen "karja" saattaa lisätä toisten päälliköiden ns. henkistä painetta...

Mitä taas noihin aluksien kokoihin tulee, niin onhan se Serenade isompi, mutta epäilisin myös että suuren konetehonsa vuoksi myös huomattavan helppo käsitellä. :)

Merimies kirjoitti:

Eiköhän se kuitenkin niin ole, että päällikön vastuu on kaikilla aluksilla aivan samanlainen riippumatta "kyydissä" olevien henkilöiden määrästä. Tietenkin tuo ylimääräinen "karja" saattaa lisätä toisten päälliköiden ns. henkistä painetta...

Mitä taas noihin aluksien kokoihin tulee, niin onhan se Serenade isompi, mutta epäilisin myös että suuren konetehonsa vuoksi myös huomattavan helppo käsitellä. :)

Lue lisää

Kommenttisi perusteella, et näköjään tiedä alusten käytöstä mitään. Seren koneteho ei ole kokoonsa nähden suhteutettuna mitenkään isompi kuin jossain Pohjanmaassa. Mitä isompi tonnisto, sitä vaativampi käyttää, oli tehot mitkä hyvänsä, toki omat haasteensa tekevät jo tietyt yksipotkuriset rahtialukset.

Linjaluotsi kirjoitti:

Kommenttisi perusteella, et näköjään tiedä alusten käytöstä mitään. Seren koneteho ei ole kokoonsa nähden suhteutettuna mitenkään isompi kuin jossain Pohjanmaassa. Mitä isompi tonnisto, sitä vaativampi käyttää, oli tehot mitkä hyvänsä, toki omat haasteensa tekevät jo tietyt yksipotkuriset rahtialukset.

Lue lisää

Arvasinhan minä että tällainen sieltä sitten tulee... *naurua* ...ja KIITOS kysymästä, tiedän aluksen käsittelystä todennäköisesti huomattavasti enemmän kuin sinä. *virne*

Anyway, sitten asiaan... Silja Serenadeen ja sen automatiikkaan on tullut tutustuttua sen verran, että uskallan väittää koulutetun apinankin osaavan ajaa kyseisen kanootin Helsingistä-Tukholmaan ja vice versa mikäli vain tekniikka pelaa. Poikittaisten ohjailupotkureiden uskoisin pärjäävän ainakin 15 m/s tuulikuormalle (tämä on puhdas arvio, kerro jos on parempaa tietoa) ja niitä löytyy sekä edestä että takaa, joten aluksen käsittely satamassa ei ole ainakaan sen vaativampaa kuin muillakaan aluksilla.

Kysymys tosin oli alunperin päällikön työn vaativuudesta ja toistan vielä että päällikön vastuu ja velvollisuudet ovat samat kaikilla aluksilla. Kuljetettavan "tavaran" aiheuttama henkinen paine on sitten ihan oma asiansa, mutta maailmasta löytyy kyllä myös miehiä / naisia joilla on ns. "lehmän hermot". *virne*

Nyt olisi kiva kuulla millä pohjalla sinä täällä lauot elämän totuuksia? Ettet vain sattuisi olemaan sataman kuppilassa töissä, sillä noilla kommenteilla et linjaluotsia ole nähnytkään? *naurua*

Merimies kirjoitti:

Arvasinhan minä että tällainen sieltä sitten tulee... *naurua* ...ja KIITOS kysymästä, tiedän aluksen käsittelystä todennäköisesti huomattavasti enemmän kuin sinä. *virne*

Anyway, sitten asiaan... Silja Serenadeen ja sen automatiikkaan on tullut tutustuttua sen verran, että uskallan väittää koulutetun apinankin osaavan ajaa kyseisen kanootin Helsingistä-Tukholmaan ja vice versa mikäli vain tekniikka pelaa. Poikittaisten ohjailupotkureiden uskoisin pärjäävän ainakin 15 m/s tuulikuormalle (tämä on puhdas arvio, kerro jos on parempaa tietoa) ja niitä löytyy sekä edestä että takaa, joten aluksen käsittely satamassa ei ole ainakaan sen vaativampaa kuin muillakaan aluksilla.

Kysymys tosin oli alunperin päällikön työn vaativuudesta ja toistan vielä että päällikön vastuu ja velvollisuudet ovat samat kaikilla aluksilla. Kuljetettavan "tavaran" aiheuttama henkinen paine on sitten ihan oma asiansa, mutta maailmasta löytyy kyllä myös miehiä / naisia joilla on ns. "lehmän hermot". *virne*

Nyt olisi kiva kuulla millä pohjalla sinä täällä lauot elämän totuuksia? Ettet vain sattuisi olemaan sataman kuppilassa töissä, sillä noilla kommenteilla et linjaluotsia ole nähnytkään? *naurua*

Lue lisää

"Poikittaisten ohjailupotkureiden uskoisin pärjäävän ainakin 15 m/s tuulikuormalle"

Tuuli pinta-alan ollessa noin 1900 neliömetriä ja keulan ohjailupotkurien työntövoiman noin 30 tonnia tekee se tuuli rajaksi tasaisella tuulella noin 21 metriä sekunnissa. Eli olet oikeassa Sere pärjää hyvin vielä 15m/s tuulessa. Mutta pärjääkö kuski?

Alus, jonka tuulipinta-ala on profiililtaan Seren kaltainen, ei ole niinkään herkkä sivutuulelle, vaan noin 60 asteen kulmassa puhaltavalle tuulelle. Tällöin suojan puolelle syntyy voimakas noste, joka sortaa alusta voimakkaammin kúin sivutuuli. Silloin vain mennään lanne edellä. Kuinka silloin pitää käyttää propulsiota, jotta saadaan alus pysymään hallinnassa ja oikealla suunnalla? Onneksi joitain apinoita koulutetaan hieman paremmin.

"uskallan väittää koulutetun apinankin osaavan ajaa kyseisen kanootin Helsingistä-Tukholmaan ja vice versa mikäli vain tekniikka pelaa"

Tämä ei taas pidä lainkaan paikkaansa. Jos ei osaa käyttää tekniikkaa, ei tiedä kuinka edes saa laivan liikkeelle saati kääntymään oikealle suunnalle, mikäli ylipäätänsä pääsee selville mikä on oikea suunta.

Noh, kyllähän minäkin vanhan kunnon provon tunnistan. "Merimies" ei taida olla ihan "niin" merimies?

t:"paperitiikeri"

ps. Seren perässä olevalla ohjailupotkurilla oli muuten yksi ja ainoa tarkoitus, kun se rakennettaessa asennettiin. Jos tosissasi tiedät Seren tekniikasta, niin tiedät varmasti vastauksen tähänkin.

Chief mate kirjoitti:

"Poikittaisten ohjailupotkureiden uskoisin pärjäävän ainakin 15 m/s tuulikuormalle"

Tuuli pinta-alan ollessa noin 1900 neliömetriä ja keulan ohjailupotkurien työntövoiman noin 30 tonnia tekee se tuuli rajaksi tasaisella tuulella noin 21 metriä sekunnissa. Eli olet oikeassa Sere pärjää hyvin vielä 15m/s tuulessa. Mutta pärjääkö kuski?

Alus, jonka tuulipinta-ala on profiililtaan Seren kaltainen, ei ole niinkään herkkä sivutuulelle, vaan noin 60 asteen kulmassa puhaltavalle tuulelle. Tällöin suojan puolelle syntyy voimakas noste, joka sortaa alusta voimakkaammin kúin sivutuuli. Silloin vain mennään lanne edellä. Kuinka silloin pitää käyttää propulsiota, jotta saadaan alus pysymään hallinnassa ja oikealla suunnalla? Onneksi joitain apinoita koulutetaan hieman paremmin.

"uskallan väittää koulutetun apinankin osaavan ajaa kyseisen kanootin Helsingistä-Tukholmaan ja vice versa mikäli vain tekniikka pelaa"

Tämä ei taas pidä lainkaan paikkaansa. Jos ei osaa käyttää tekniikkaa, ei tiedä kuinka edes saa laivan liikkeelle saati kääntymään oikealle suunnalle, mikäli ylipäätänsä pääsee selville mikä on oikea suunta.

Noh, kyllähän minäkin vanhan kunnon provon tunnistan. "Merimies" ei taida olla ihan "niin" merimies?

t:"paperitiikeri"

ps. Seren perässä olevalla ohjailupotkurilla oli muuten yksi ja ainoa tarkoitus, kun se rakennettaessa asennettiin. Jos tosissasi tiedät Seren tekniikasta, niin tiedät varmasti vastauksen tähänkin.

Lue lisää

Iltoja vain sinnekin.

Kiitokset tuosta valaistuksesta Silja Serenaden tuulipinnan ja poikittaispotkureiden tehon suhteen. Mitä taas tuohon peräohjailupotkurin tarkoitukseen rakennettaessa tulee, niin uskoisin että kerrot minulle myös senkin eli toisin sanoen EI, en ole niin perehtynyt kyseisen kanootin tekniikkaan.

Mutta-mutta mitä taas tulee tuohon brygan automatiikkaan niin Serenaden ajaminen autopilotin track-modella ei todellakaan kaikkein parhaimassa tapauksessa vaadi muuta kuin toimivan kuuloaistin ja sitten sen sormen joka painaa sitä yhtä ainoaa nappia. *virne*

Pahoittelen kuitenkin jos loukkasin ammattiylpeyttäsi, sillä se ei todellakaan ollut tarkoitus. Enkä suinkaan myöskään tarkoittanut kirjaimellisesti sitä että korvataan styyrit apinoilla, mikäli näin käsitit niin pahoittelen uudelleen. Tarkoitus oli vain esittää tuolle edelliselle kirjoittajalle ettei se suuri "tonnisto" kaikkein merkittävin seikka aluksen käsittelyssä ole vaan automatiikan taso tekee myös hyvin paljon.

Entä mitä mieltä sinä olet alkuperäisestä väittämästä eli päällikön vastuusta?

Merimies kirjoitti:

Iltoja vain sinnekin.

Kiitokset tuosta valaistuksesta Silja Serenaden tuulipinnan ja poikittaispotkureiden tehon suhteen. Mitä taas tuohon peräohjailupotkurin tarkoitukseen rakennettaessa tulee, niin uskoisin että kerrot minulle myös senkin eli toisin sanoen EI, en ole niin perehtynyt kyseisen kanootin tekniikkaan.

Mutta-mutta mitä taas tulee tuohon brygan automatiikkaan niin Serenaden ajaminen autopilotin track-modella ei todellakaan kaikkein parhaimassa tapauksessa vaadi muuta kuin toimivan kuuloaistin ja sitten sen sormen joka painaa sitä yhtä ainoaa nappia. *virne*

Pahoittelen kuitenkin jos loukkasin ammattiylpeyttäsi, sillä se ei todellakaan ollut tarkoitus. Enkä suinkaan myöskään tarkoittanut kirjaimellisesti sitä että korvataan styyrit apinoilla, mikäli näin käsitit niin pahoittelen uudelleen. Tarkoitus oli vain esittää tuolle edelliselle kirjoittajalle ettei se suuri "tonnisto" kaikkein merkittävin seikka aluksen käsittelyssä ole vaan automatiikan taso tekee myös hyvin paljon.

Entä mitä mieltä sinä olet alkuperäisestä väittämästä eli päällikön vastuusta?

Lue lisää

Joopa joo. Olen tässä lukenut näitä jutskuja ja pitkään mietin viittiskö tänne kirjoitella. Nää keskustelut/väittelyt...
Tehköön sotilaat omia juttujansa ja merimiehet omia. Tässä on kyseessä kaksi eri koulukuntaa, kulttuuria ja ammattikuntaa.
Päällikön vastuu on mielestäni sama onse laiva sitten joku pientonnari, färipaatti tai VLCC. Työn luonne on laivasta kiinni. Joka laivan käsittelyssä on omat niksinsä, jotka pitää huomioida, opetella ja todeta. Onse sitten pikkuinen tai iso. Koskaan ei ole valmis merimies. Joka päivä oppii uusia asioita. Siinä se tämän alan mielenkiinto säityy.

Serellä ollut ja siellä hyvä ammattitaitoinen porukka.


dpo/Mkapt

Merimies kirjoitti:

Iltoja vain sinnekin.

Kiitokset tuosta valaistuksesta Silja Serenaden tuulipinnan ja poikittaispotkureiden tehon suhteen. Mitä taas tuohon peräohjailupotkurin tarkoitukseen rakennettaessa tulee, niin uskoisin että kerrot minulle myös senkin eli toisin sanoen EI, en ole niin perehtynyt kyseisen kanootin tekniikkaan.

Mutta-mutta mitä taas tulee tuohon brygan automatiikkaan niin Serenaden ajaminen autopilotin track-modella ei todellakaan kaikkein parhaimassa tapauksessa vaadi muuta kuin toimivan kuuloaistin ja sitten sen sormen joka painaa sitä yhtä ainoaa nappia. *virne*

Pahoittelen kuitenkin jos loukkasin ammattiylpeyttäsi, sillä se ei todellakaan ollut tarkoitus. Enkä suinkaan myöskään tarkoittanut kirjaimellisesti sitä että korvataan styyrit apinoilla, mikäli näin käsitit niin pahoittelen uudelleen. Tarkoitus oli vain esittää tuolle edelliselle kirjoittajalle ettei se suuri "tonnisto" kaikkein merkittävin seikka aluksen käsittelyssä ole vaan automatiikan taso tekee myös hyvin paljon.

Entä mitä mieltä sinä olet alkuperäisestä väittämästä eli päällikön vastuusta?

Lue lisää

Päällikkö on aina viimekädessä ja poikkeuksetta vastuussa kaikesta mitä hänen laivallaan tapahtuu. Nykyaikaisessa merenkulussa ja laivojen työympäristöissä ei enää ole sellaisia kohtia, joihin ei olisi sääntöä, turvallisuusohjeistoa tai toimintaohjetta keksitty. Päällikkö on noiden "lakien" ylin vartija laivallaan, hänen vastuullaan on huolehtia siitä, että niitä noudatetaan ja että turvallisuuskulttuuri laivalla saavuttaa riittävän tason. Tämä pätee kaikkiin laivoihin, tonnistosta riippumatta.

Jos matkustajalaivalla matkustaja loukkaantuu, on sekin periaatteessa päällikön vastuulla. Laivan rakenteet, miehistön työohjeistus, järjestyssäännöt ja muut ohjeet ovat silloin "pettäneet" tai niitä ei ole noudatettu. Päällikön vastuulla on perehdytys ja koulutustasosta huolehtiminen.

Tonnisto ei ole merkittävä aluksen käsittelyssä, mutta ei myöskään automatiikka ole se suurin asia, vaan ammattitaito. Ei ole olemassa sääntöä siitä, minkä kokoinen alus on helppo ajaa ja minkä kokoinen vaikea, vaan alukset ovat erilaisia ja niihin täytyy joka tapauksessa tutustua huolellisesti, ennen kuin niitä pystyy turvallisestu kuljettamaan kaikissa olosuhteissa.

Sitten tuosta automatiikalla ajosta.

Periaatteessahan olet oikeassa. Automatiikka pystyy ajamaan laivaa hyvinkin tarkasti ja matkasta on mahdollista selvitä "nappia painamalla". Näin myös tapahtuu, mutta se, kuinka vahtipäälliköt ja linjaluotsit toimivat on paljon hienovaraisempaa ja huolellisempaa. Automatiikkaa ei koskaan päästetä yksin ajamaan, vaan edelleen suoritetaan tähystystä ja optista paikanmääristystä. Ihminen ei voi vapautua vastuusta tekniikan ansiosta. En usko, että on koskaan täysimittaisesti edes kokeiltu pystyyko automatiikka yksin ajamaan mainitsemaasi reittiä. Siihen ei yksikään vahtipäällikkönä toimiva suostuisi vahdissaan, he haluavat aina tuntea itse ajavansa laivaa.

Merenkulku perustuu edelleen optiseen havainnointiin ja automatiikka on parhaimmillaankin vain apuväline.

Ei, et loukannut minua, yhdyin omatoimisesti apianointiin. se kuullosti varsin hauskalta ja osuvalta.

Chief mate kirjoitti:

Päällikkö on aina viimekädessä ja poikkeuksetta vastuussa kaikesta mitä hänen laivallaan tapahtuu. Nykyaikaisessa merenkulussa ja laivojen työympäristöissä ei enää ole sellaisia kohtia, joihin ei olisi sääntöä, turvallisuusohjeistoa tai toimintaohjetta keksitty. Päällikkö on noiden "lakien" ylin vartija laivallaan, hänen vastuullaan on huolehtia siitä, että niitä noudatetaan ja että turvallisuuskulttuuri laivalla saavuttaa riittävän tason. Tämä pätee kaikkiin laivoihin, tonnistosta riippumatta.

Jos matkustajalaivalla matkustaja loukkaantuu, on sekin periaatteessa päällikön vastuulla. Laivan rakenteet, miehistön työohjeistus, järjestyssäännöt ja muut ohjeet ovat silloin "pettäneet" tai niitä ei ole noudatettu. Päällikön vastuulla on perehdytys ja koulutustasosta huolehtiminen.

Tonnisto ei ole merkittävä aluksen käsittelyssä, mutta ei myöskään automatiikka ole se suurin asia, vaan ammattitaito. Ei ole olemassa sääntöä siitä, minkä kokoinen alus on helppo ajaa ja minkä kokoinen vaikea, vaan alukset ovat erilaisia ja niihin täytyy joka tapauksessa tutustua huolellisesti, ennen kuin niitä pystyy turvallisestu kuljettamaan kaikissa olosuhteissa.

Sitten tuosta automatiikalla ajosta.

Periaatteessahan olet oikeassa. Automatiikka pystyy ajamaan laivaa hyvinkin tarkasti ja matkasta on mahdollista selvitä "nappia painamalla". Näin myös tapahtuu, mutta se, kuinka vahtipäälliköt ja linjaluotsit toimivat on paljon hienovaraisempaa ja huolellisempaa. Automatiikkaa ei koskaan päästetä yksin ajamaan, vaan edelleen suoritetaan tähystystä ja optista paikanmääristystä. Ihminen ei voi vapautua vastuusta tekniikan ansiosta. En usko, että on koskaan täysimittaisesti edes kokeiltu pystyyko automatiikka yksin ajamaan mainitsemaasi reittiä. Siihen ei yksikään vahtipäällikkönä toimiva suostuisi vahdissaan, he haluavat aina tuntea itse ajavansa laivaa.

Merenkulku perustuu edelleen optiseen havainnointiin ja automatiikka on parhaimmillaankin vain apuväline.

Ei, et loukannut minua, yhdyin omatoimisesti apianointiin. se kuullosti varsin hauskalta ja osuvalta.

Lue lisää

Olen TÄYSIN samaa mieltä kanssasi...

Chief mate kirjoitti:

Päällikkö on aina viimekädessä ja poikkeuksetta vastuussa kaikesta mitä hänen laivallaan tapahtuu. Nykyaikaisessa merenkulussa ja laivojen työympäristöissä ei enää ole sellaisia kohtia, joihin ei olisi sääntöä, turvallisuusohjeistoa tai toimintaohjetta keksitty. Päällikkö on noiden "lakien" ylin vartija laivallaan, hänen vastuullaan on huolehtia siitä, että niitä noudatetaan ja että turvallisuuskulttuuri laivalla saavuttaa riittävän tason. Tämä pätee kaikkiin laivoihin, tonnistosta riippumatta.

Jos matkustajalaivalla matkustaja loukkaantuu, on sekin periaatteessa päällikön vastuulla. Laivan rakenteet, miehistön työohjeistus, järjestyssäännöt ja muut ohjeet ovat silloin "pettäneet" tai niitä ei ole noudatettu. Päällikön vastuulla on perehdytys ja koulutustasosta huolehtiminen.

Tonnisto ei ole merkittävä aluksen käsittelyssä, mutta ei myöskään automatiikka ole se suurin asia, vaan ammattitaito. Ei ole olemassa sääntöä siitä, minkä kokoinen alus on helppo ajaa ja minkä kokoinen vaikea, vaan alukset ovat erilaisia ja niihin täytyy joka tapauksessa tutustua huolellisesti, ennen kuin niitä pystyy turvallisestu kuljettamaan kaikissa olosuhteissa.

Sitten tuosta automatiikalla ajosta.

Periaatteessahan olet oikeassa. Automatiikka pystyy ajamaan laivaa hyvinkin tarkasti ja matkasta on mahdollista selvitä "nappia painamalla". Näin myös tapahtuu, mutta se, kuinka vahtipäälliköt ja linjaluotsit toimivat on paljon hienovaraisempaa ja huolellisempaa. Automatiikkaa ei koskaan päästetä yksin ajamaan, vaan edelleen suoritetaan tähystystä ja optista paikanmääristystä. Ihminen ei voi vapautua vastuusta tekniikan ansiosta. En usko, että on koskaan täysimittaisesti edes kokeiltu pystyyko automatiikka yksin ajamaan mainitsemaasi reittiä. Siihen ei yksikään vahtipäällikkönä toimiva suostuisi vahdissaan, he haluavat aina tuntea itse ajavansa laivaa.

Merenkulku perustuu edelleen optiseen havainnointiin ja automatiikka on parhaimmillaankin vain apuväline.

Ei, et loukannut minua, yhdyin omatoimisesti apianointiin. se kuullosti varsin hauskalta ja osuvalta.

Lue lisää

Tuosta päällikön vastuusta vielä sen verran, että toisissa tilanteissa se on muodostunut jopa koomisen suureksi. Hyvänä esimerkkinä on tuo Europan tapaus, jossa päällikköä syytettiin kuolemantuottamuksesta (tai näin ainakin muistelisin) kun matkustajana ollut nainen hyppäsi yli laidan. Onneksi syyte kuitenkin hylättiin ja terve järki voitti tällä kertaa.

Toinen mieleen tuleva ääritapaus on tuo Isabellan kivitys Ahvenanmaan kulmilla. Varsin mielenkiintoista oli ainakin uutisointi, jossa päällikkö totesi ettei karille ajo ollut hänen vastuullaan, koska hän ei ollut "vahdissa"... Mediahan tosin saattaa muutella hieman lausuntoja yms, mutta mikäli edellinen lausunto piti paikkansa niin... voivoi.

Merimies kirjoitti:

Tuosta päällikön vastuusta vielä sen verran, että toisissa tilanteissa se on muodostunut jopa koomisen suureksi. Hyvänä esimerkkinä on tuo Europan tapaus, jossa päällikköä syytettiin kuolemantuottamuksesta (tai näin ainakin muistelisin) kun matkustajana ollut nainen hyppäsi yli laidan. Onneksi syyte kuitenkin hylättiin ja terve järki voitti tällä kertaa.

Toinen mieleen tuleva ääritapaus on tuo Isabellan kivitys Ahvenanmaan kulmilla. Varsin mielenkiintoista oli ainakin uutisointi, jossa päällikkö totesi ettei karille ajo ollut hänen vastuullaan, koska hän ei ollut "vahdissa"... Mediahan tosin saattaa muutella hieman lausuntoja yms, mutta mikäli edellinen lausunto piti paikkansa niin... voivoi.

Lue lisää

En tiedä tuosta Isabellan tapauksesta sen enempää, mutta luulen, että kyseessä voisi olla myös sellainen tilanne, että päällikkö ei yksinkertaisesti ole jaksanut ryhtyä väittelemään toimittajan kanssa tai jakamaan kommenttejaan, kun on ollut muutakin tekemistä. Toimittajat tai tarkemmin heidän tekemänsä työ voivat joskus, varsinkin stressaavassa tilanteessa olla hieman rasittavia. Silloin sitä koittaa päästä heistä eroon nopeasti ja heittää jotakin tuon tapaista.

Todellakin huolestuttavaa olisi, jos kyseinen kippari todella tarkottaisi tuota. Mene ja tiedä.

Chief mate kirjoitti:

En tiedä tuosta Isabellan tapauksesta sen enempää, mutta luulen, että kyseessä voisi olla myös sellainen tilanne, että päällikkö ei yksinkertaisesti ole jaksanut ryhtyä väittelemään toimittajan kanssa tai jakamaan kommenttejaan, kun on ollut muutakin tekemistä. Toimittajat tai tarkemmin heidän tekemänsä työ voivat joskus, varsinkin stressaavassa tilanteessa olla hieman rasittavia. Silloin sitä koittaa päästä heistä eroon nopeasti ja heittää jotakin tuon tapaista.

Todellakin huolestuttavaa olisi, jos kyseinen kippari todella tarkottaisi tuota. Mene ja tiedä.

Lue lisää

Käsittääkseni se oli toimittajan raportointi haverin johdosta annetusta meriselityksestä, mutta kuten sanottu niin median luotettavuus ei ole viime aikoina ollut kauhean huipussaan. *virne*

Merimies kirjoitti:

Käsittääkseni se oli toimittajan raportointi haverin johdosta annetusta meriselityksestä, mutta kuten sanottu niin median luotettavuus ei ole viime aikoina ollut kauhean huipussaan. *virne*

Lue lisää

Kummallista siis, että meriselitykseen olisi ikään kuin hyväksytty tuollainen lausunto. Ehkä median luotettavuus on taas pettänyt ja toimittaja(todennäköisesti kesäharjoittelija) on käsittänyt väärin. Jos kippari on vaikka sanonut ettei ollut tuolloin vahdíssa, niin toimittaja on se itse järkeillyt, että silloinhan ei voinut olla vastuussakaan

Ei tosiaan voi tietää. Kyllähän se toki mahdollista on, että kippari on sellaista mennyt sanomaankin. Toivottavasti on sitten ehtinyt miettiä asiaa uudelleen.

Chief mate kirjoitti:

"Poikittaisten ohjailupotkureiden uskoisin pärjäävän ainakin 15 m/s tuulikuormalle"

Tuuli pinta-alan ollessa noin 1900 neliömetriä ja keulan ohjailupotkurien työntövoiman noin 30 tonnia tekee se tuuli rajaksi tasaisella tuulella noin 21 metriä sekunnissa. Eli olet oikeassa Sere pärjää hyvin vielä 15m/s tuulessa. Mutta pärjääkö kuski?

Alus, jonka tuulipinta-ala on profiililtaan Seren kaltainen, ei ole niinkään herkkä sivutuulelle, vaan noin 60 asteen kulmassa puhaltavalle tuulelle. Tällöin suojan puolelle syntyy voimakas noste, joka sortaa alusta voimakkaammin kúin sivutuuli. Silloin vain mennään lanne edellä. Kuinka silloin pitää käyttää propulsiota, jotta saadaan alus pysymään hallinnassa ja oikealla suunnalla? Onneksi joitain apinoita koulutetaan hieman paremmin.

"uskallan väittää koulutetun apinankin osaavan ajaa kyseisen kanootin Helsingistä-Tukholmaan ja vice versa mikäli vain tekniikka pelaa"

Tämä ei taas pidä lainkaan paikkaansa. Jos ei osaa käyttää tekniikkaa, ei tiedä kuinka edes saa laivan liikkeelle saati kääntymään oikealle suunnalle, mikäli ylipäätänsä pääsee selville mikä on oikea suunta.

Noh, kyllähän minäkin vanhan kunnon provon tunnistan. "Merimies" ei taida olla ihan "niin" merimies?

t:"paperitiikeri"

ps. Seren perässä olevalla ohjailupotkurilla oli muuten yksi ja ainoa tarkoitus, kun se rakennettaessa asennettiin. Jos tosissasi tiedät Seren tekniikasta, niin tiedät varmasti vastauksen tähänkin.

Lue lisää

Tuulipinta-alaa kyllä löytyy rutkasti enemmän kuin 1900 neliötä. Laivahan on 200m pitkä, ja tuolla logiikalla korkeutta löytyisi 10m. Kerro tuo pinta-ala lukusi 2,5 niin päästään lähemmäs totuutta.

ala kirjoitti:

Tuulipinta-alaa kyllä löytyy rutkasti enemmän kuin 1900 neliötä. Laivahan on 200m pitkä, ja tuolla logiikalla korkeutta löytyisi 10m. Kerro tuo pinta-ala lukusi 2,5 niin päästään lähemmäs totuutta.

Lue lisää

Oli tosiaan lipsahtanut "pikku"virhe tuohon. Ihan kuitenkaan 2,5 sitä ei tarvitse kertoa. 2900 on lukema, jota tarkoitin. Tuota laskettaessa ei katsota pelkästään fyysisiä mittoja, vaan myös muotoa. "tehollinen" pinta-ala. Aerodynamiikkaa. En ole itse laskenut, vain papereista lukenut. Teoreettista tekniikkaa.

Terspo kirjoitti:

Mielestäni on täysin tarpeetonta vertailla keskenään merisotakoulun kouluttamia meriupseereja ja oikeita merimiehiä. Työt ja tehtävät poikkeavat toisistaan niin paljon.

Terspo taitaa olla oikeassa.
Eipä merivoimissa oikein taideta ymmärtää merenkulun päälle. Emme me oikeat merimiehetkään ymmärrä sotataidon päälle.
Kuvitelkaa nyt, kun perämiesluokilla ja kippariluokilla harjoittelimme kuivapurjehdusta pulpeteilla. Pääsimme kuitenkin seilaamaan.
Mitä nämä meidän upseerit. Harjoittelevat kaiken ikäänsä sotataitoa eivätkä koskaan pääse sotimaan.
Pojat nyt ensin kouluun ja sitten se praktiikka.
Ei se praktiikka synny Hangon ja Pansion välissä.

Kouluttaja kirjoitti:

Terspo taitaa olla oikeassa.
Eipä merivoimissa oikein taideta ymmärtää merenkulun päälle. Emme me oikeat merimiehetkään ymmärrä sotataidon päälle.
Kuvitelkaa nyt, kun perämiesluokilla ja kippariluokilla harjoittelimme kuivapurjehdusta pulpeteilla. Pääsimme kuitenkin seilaamaan.
Mitä nämä meidän upseerit. Harjoittelevat kaiken ikäänsä sotataitoa eivätkä koskaan pääse sotimaan.
Pojat nyt ensin kouluun ja sitten se praktiikka.
Ei se praktiikka synny Hangon ja Pansion välissä.

Lue lisää

jo melkoisesti varsinaisesta aiheesta ja palstan aloittajan toiveista, ei tähän voi olla vastaamatta. Ehkäpä uraa aloitteleva voi tämänkin perusteella tehdä johtopäätöksiä niistä "oikeista merimiehistä".

Merisotilaat osaavat purjehtia niin pulpetilla kuin käytännössäkin. Tukevat merenkulun perustiedot saatuaan riittävän älykkyyden omaava kykenee helposti soveltamaan tietojaan käytäntöön. Olen itse seilannut maailman merillä ja tiedän, miten paljon merenkulkutaitoja kauppa-aluksen kuljettaminen aavalla merellä vaatii. Tai minkä tahansa muun aluksen, sota-aluksenkin, kuljettaminen kivettömillä vesialueilla vaatii. Siihen todella kykenee pienemmälläkin koulutuksella. Ja tämä koskee siis juuri merenkulkua, jonka taitojen epäilet merisotilailta puuttuvan.

Mitä taas tulee sotimisen taitoon, niin sitähän pienen laivaston upseereilla riittää. Kalustolla ei suomalaiset kovasti voi ylpeillä, tulee osata. Silti tiedän varmasti, että sotataitoja osaava ja sotaa sekä sen olosuhteita tunteva kaikkein viimeksi sotaa toivoo. On se niin hirvittävää toimintaa. Ja jos sotia joku haluaa, niin maailmassa syttyy ja on käynnissä niin paljon kahinoita, että mukaan pääsee halutessaan aivan varmasti. Ja opetetaanhan merikapteeneillekin meriselityksen tekeminen, vaikka tuskin heistä kukaan haluaa sellaista käytännössä koskaan joutua tekemään. Sama koskee esimerkiksi palomiehiä (entisiä palosotilaita), joista tuskin kukaan toivoisi joutuvansa suurpaloa sammuttamaan. Kuitenkin tähän joskus joudutaan ja eihän talvisotaakaan pitänyt poliitikkojemme mukaan koskaan edes syttyä. Älä siis tuudittaudu ikuiseen rauhan tilaan Suomessakaan.

Olen sitäpaitsi aistivinani kirjoituksessasi tietynlaisen upseerivihan. Samanlaista olen usein tavannut monen RAuK:uun pääsemättömän reserviläisen puheissa. Kun upseeri on rajattomassa typeryydessään todennut hänet kelpaamattomaksi edes aliupseerin koulutukseen, alkaa kaunainen läpi elämän kestävä pihanpito ja kiukuttelu.

vanha sköne kirjoitti:

jo melkoisesti varsinaisesta aiheesta ja palstan aloittajan toiveista, ei tähän voi olla vastaamatta. Ehkäpä uraa aloitteleva voi tämänkin perusteella tehdä johtopäätöksiä niistä "oikeista merimiehistä".

Merisotilaat osaavat purjehtia niin pulpetilla kuin käytännössäkin. Tukevat merenkulun perustiedot saatuaan riittävän älykkyyden omaava kykenee helposti soveltamaan tietojaan käytäntöön. Olen itse seilannut maailman merillä ja tiedän, miten paljon merenkulkutaitoja kauppa-aluksen kuljettaminen aavalla merellä vaatii. Tai minkä tahansa muun aluksen, sota-aluksenkin, kuljettaminen kivettömillä vesialueilla vaatii. Siihen todella kykenee pienemmälläkin koulutuksella. Ja tämä koskee siis juuri merenkulkua, jonka taitojen epäilet merisotilailta puuttuvan.

Mitä taas tulee sotimisen taitoon, niin sitähän pienen laivaston upseereilla riittää. Kalustolla ei suomalaiset kovasti voi ylpeillä, tulee osata. Silti tiedän varmasti, että sotataitoja osaava ja sotaa sekä sen olosuhteita tunteva kaikkein viimeksi sotaa toivoo. On se niin hirvittävää toimintaa. Ja jos sotia joku haluaa, niin maailmassa syttyy ja on käynnissä niin paljon kahinoita, että mukaan pääsee halutessaan aivan varmasti. Ja opetetaanhan merikapteeneillekin meriselityksen tekeminen, vaikka tuskin heistä kukaan haluaa sellaista käytännössä koskaan joutua tekemään. Sama koskee esimerkiksi palomiehiä (entisiä palosotilaita), joista tuskin kukaan toivoisi joutuvansa suurpaloa sammuttamaan. Kuitenkin tähän joskus joudutaan ja eihän talvisotaakaan pitänyt poliitikkojemme mukaan koskaan edes syttyä. Älä siis tuudittaudu ikuiseen rauhan tilaan Suomessakaan.

Olen sitäpaitsi aistivinani kirjoituksessasi tietynlaisen upseerivihan. Samanlaista olen usein tavannut monen RAuK:uun pääsemättömän reserviläisen puheissa. Kun upseeri on rajattomassa typeryydessään todennut hänet kelpaamattomaksi edes aliupseerin koulutukseen, alkaa kaunainen läpi elämän kestävä pihanpito ja kiukuttelu.

Lue lisää

on paikallaan. "pihanpito" ei tarkoittanut sitä, että kukaan niin epätoivoiseksi heittäytyisi ja siirtyisi Talotaikureiden hommiin. Tarkoitin tietenkin kirjoittaa "vihanpito".

vanha sköne kirjoitti:

on paikallaan. "pihanpito" ei tarkoittanut sitä, että kukaan niin epätoivoiseksi heittäytyisi ja siirtyisi Talotaikureiden hommiin. Tarkoitin tietenkin kirjoittaa "vihanpito".

Lue lisää

meillä oli aikoinaan entinen laivaston kapteeniluutnantti förstinä. Niinkuin arvata saattaa hommat mitä siltä sai oli jotain tällaisia:
-palotykkien kiillottamista pata-pata villalla
-messinkisten kynnysten kiillottamista pata- patalla
,mutta terävä kaveri se oli, varmaan siksi oli lähtenytkin armeijasta pois.

vanavesiventtiili kirjoitti:

meillä oli aikoinaan entinen laivaston kapteeniluutnantti förstinä. Niinkuin arvata saattaa hommat mitä siltä sai oli jotain tällaisia:
-palotykkien kiillottamista pata-pata villalla
-messinkisten kynnysten kiillottamista pata- patalla
,mutta terävä kaveri se oli, varmaan siksi oli lähtenytkin armeijasta pois.

Lue lisää

(tai pitäisikö sanoa henkilöä myöten) annetaan myös aluksilla, myös alkuperäiselle kysyjälle tiedoksi. Jos olet töpeksivää tyyppiä, voit joutua todellisiin vaaratilanteisiin. Eivät alukset korkeatasoisista työturvallisuusjärjestelmistään huolimatta ole mitään vaarattomia paikkoja, ei täkillä eikä mutterilaaksossakaan. Ja kun fiksu försti sen huomaa, saatat joutuakin pata-pata-hommiin, jos sinusta ei muuhun ole. Todennäköisimmin saat kuitenkin jossakin vaiheessa "kenkää".

Minun aikanani Nesteen tankkerissa oli förstinä, sittemmin päällikkönä, legendaariseksi loppu-urallaan tullut merivoimista lähtenyt kapteeniluutnantti. Siihen aikaan Merisotakoulussa sai merikapteenin tutkintoa vastaavat paperit ja muutaman vuoden praktiikan jälkeen myös pätevyyskirjan. Ei se sen kummosempaa ollut.

Nyttemmin merikapteenin koulutus on kaupallisella alueella jo niin laaja, ettei se mahdu millään meriupseerien suorittaman ylemmän korkeakoulututkinnon oppimääriin. Sitäpaitsi merikapteenin tutkinto on nyt vasta saanut alemman (ammatti)korkeakoulututkinnon statuksen, ylemmästä se voi vain haaveilla. Minun aikanani valtaosa merikapteeneista oli peruskoulutukseltaan kansakoulun käyneitä, vastannee nykyistä ala-astetta peruskoulussa. Ja sen kyllä huomasi silloin, kun yleissivistystä ja yleistietoja kaivattiin.

vanha sköne kirjoitti:

(tai pitäisikö sanoa henkilöä myöten) annetaan myös aluksilla, myös alkuperäiselle kysyjälle tiedoksi. Jos olet töpeksivää tyyppiä, voit joutua todellisiin vaaratilanteisiin. Eivät alukset korkeatasoisista työturvallisuusjärjestelmistään huolimatta ole mitään vaarattomia paikkoja, ei täkillä eikä mutterilaaksossakaan. Ja kun fiksu försti sen huomaa, saatat joutuakin pata-pata-hommiin, jos sinusta ei muuhun ole. Todennäköisimmin saat kuitenkin jossakin vaiheessa "kenkää".

Minun aikanani Nesteen tankkerissa oli förstinä, sittemmin päällikkönä, legendaariseksi loppu-urallaan tullut merivoimista lähtenyt kapteeniluutnantti. Siihen aikaan Merisotakoulussa sai merikapteenin tutkintoa vastaavat paperit ja muutaman vuoden praktiikan jälkeen myös pätevyyskirjan. Ei se sen kummosempaa ollut.

Nyttemmin merikapteenin koulutus on kaupallisella alueella jo niin laaja, ettei se mahdu millään meriupseerien suorittaman ylemmän korkeakoulututkinnon oppimääriin. Sitäpaitsi merikapteenin tutkinto on nyt vasta saanut alemman (ammatti)korkeakoulututkinnon statuksen, ylemmästä se voi vain haaveilla. Minun aikanani valtaosa merikapteeneista oli peruskoulutukseltaan kansakoulun käyneitä, vastannee nykyistä ala-astetta peruskoulussa. Ja sen kyllä huomasi silloin, kun yleissivistystä ja yleistietoja kaivattiin.

Lue lisää

tuolla lähinnä sitä, että tärkeämpiäkin hommia olisi ollut ja varsin kokenut porukka käytettävissä. Mutta upseerin silmään saattaa pistää monasti tuollaiset epäolennaisuudet "ylänappi kiinni jne.".

Legendaarinen kapteeniluutnantti? Hankkiko hän maineensa laivastossa?

vanha sköne kirjoitti:

(tai pitäisikö sanoa henkilöä myöten) annetaan myös aluksilla, myös alkuperäiselle kysyjälle tiedoksi. Jos olet töpeksivää tyyppiä, voit joutua todellisiin vaaratilanteisiin. Eivät alukset korkeatasoisista työturvallisuusjärjestelmistään huolimatta ole mitään vaarattomia paikkoja, ei täkillä eikä mutterilaaksossakaan. Ja kun fiksu försti sen huomaa, saatat joutuakin pata-pata-hommiin, jos sinusta ei muuhun ole. Todennäköisimmin saat kuitenkin jossakin vaiheessa "kenkää".

Minun aikanani Nesteen tankkerissa oli förstinä, sittemmin päällikkönä, legendaariseksi loppu-urallaan tullut merivoimista lähtenyt kapteeniluutnantti. Siihen aikaan Merisotakoulussa sai merikapteenin tutkintoa vastaavat paperit ja muutaman vuoden praktiikan jälkeen myös pätevyyskirjan. Ei se sen kummosempaa ollut.

Nyttemmin merikapteenin koulutus on kaupallisella alueella jo niin laaja, ettei se mahdu millään meriupseerien suorittaman ylemmän korkeakoulututkinnon oppimääriin. Sitäpaitsi merikapteenin tutkinto on nyt vasta saanut alemman (ammatti)korkeakoulututkinnon statuksen, ylemmästä se voi vain haaveilla. Minun aikanani valtaosa merikapteeneista oli peruskoulutukseltaan kansakoulun käyneitä, vastannee nykyistä ala-astetta peruskoulussa. Ja sen kyllä huomasi silloin, kun yleissivistystä ja yleistietoja kaivattiin.

Lue lisää

Ei kannattaisi paljon vouhottaa tuolla meriupseerien ylemmällä korkeakoulututkinnolla. Sitä on aika hankala verrata muihin esim. tekniikan alan korkeakoulututkintoihin. Uskon että käytännössä koulu ei ole yhtään sen vaativampi kuin esim. ammatikorkeassa suoritettu vahtiperämiehen tutkinto, tarkotan siis älyllisesti.Kaikenlaista turhaa hyysäämistä varmaan riittää enempi. Käytännössä ammattikorkeaan tarvitaan myös yo-paperit nykyään.

Tutustuin kyllä itsekin noihin "ylemmän korkeakoulututkinnon" suorittaneisiin upseereihin varusmiespalveluksen yhteydessä, ja kyllä heillä olisi samoin ollut päivittämistä tiedoissa/ sivistyksessä kuin gongolaisilla "kansakoulukippareilla".

Monet noista "kansakoulukippareista" puhuivat kiitettävästi ruotsia, englantia ja saksaa laajan seilauskokemuksen myötä. Varmasti tärkeitä taitoja merellä.

vanavesiventtiili kirjoitti:

Ei kannattaisi paljon vouhottaa tuolla meriupseerien ylemmällä korkeakoulututkinnolla. Sitä on aika hankala verrata muihin esim. tekniikan alan korkeakoulututkintoihin. Uskon että käytännössä koulu ei ole yhtään sen vaativampi kuin esim. ammatikorkeassa suoritettu vahtiperämiehen tutkinto, tarkotan siis älyllisesti.Kaikenlaista turhaa hyysäämistä varmaan riittää enempi. Käytännössä ammattikorkeaan tarvitaan myös yo-paperit nykyään.

Tutustuin kyllä itsekin noihin "ylemmän korkeakoulututkinnon" suorittaneisiin upseereihin varusmiespalveluksen yhteydessä, ja kyllä heillä olisi samoin ollut päivittämistä tiedoissa/ sivistyksessä kuin gongolaisilla "kansakoulukippareilla".

Monet noista "kansakoulukippareista" puhuivat kiitettävästi ruotsia, englantia ja saksaa laajan seilauskokemuksen myötä. Varmasti tärkeitä taitoja merellä.

Lue lisää

näihin "musta tuntuu" ja "uskon että"-tasoisiin juttuihisi vastaisin, sitten anti olla.

Tuskinpa tässä kukaan on "vouhottanut" ylemmällä korkeakoulututkinnolla - se vain yksinkertaisesti on tosiasia. Ja sinäkin tietänet, että ei Suomessa kovin helpolla siihen kategoriaan pääse.

Kuka tahansa ylipäätään kieltä oppiva sen käytännössä oppii, sitähän merimies työssään joutuu maailman satamissa käyttämään. Menepä kuuntelemaan minkälainen kielitaito on sellaisella suomalaisella meriupseerilla, joka on töikseen esim. EU-tehtävissä. Sieltä kyllä irtoaa edellämainitsemasi kielet ranskalla ja espanjalla höystettynä.

Mitä taas tulee koulujen vaativuuseroihin, niin ei ammattikorkeassa opiskeleva nuori kykene edes kuvittelemaan, mitä Merisotakoulussa aika ajoin sen oppilaalta edellytetään. "Turhaa hyysäämistä", mitähän sekin sitten oikein tarkoittaa, ei kyllä ole edes aikaa harrastaa.

Mutta mitäpä näistä, olethan sinäkin jotain merihommissa oppinut - ainakin olemaan kateellinen. Minusta se paistaa kaikesta sanomisestasi kirkkaasti - ja se on se ainoa kirkkaus, valitettavasti.

vanha sjööbe kirjoitti:

näihin "musta tuntuu" ja "uskon että"-tasoisiin juttuihisi vastaisin, sitten anti olla.

Tuskinpa tässä kukaan on "vouhottanut" ylemmällä korkeakoulututkinnolla - se vain yksinkertaisesti on tosiasia. Ja sinäkin tietänet, että ei Suomessa kovin helpolla siihen kategoriaan pääse.

Kuka tahansa ylipäätään kieltä oppiva sen käytännössä oppii, sitähän merimies työssään joutuu maailman satamissa käyttämään. Menepä kuuntelemaan minkälainen kielitaito on sellaisella suomalaisella meriupseerilla, joka on töikseen esim. EU-tehtävissä. Sieltä kyllä irtoaa edellämainitsemasi kielet ranskalla ja espanjalla höystettynä.

Mitä taas tulee koulujen vaativuuseroihin, niin ei ammattikorkeassa opiskeleva nuori kykene edes kuvittelemaan, mitä Merisotakoulussa aika ajoin sen oppilaalta edellytetään. "Turhaa hyysäämistä", mitähän sekin sitten oikein tarkoittaa, ei kyllä ole edes aikaa harrastaa.

Mutta mitäpä näistä, olethan sinäkin jotain merihommissa oppinut - ainakin olemaan kateellinen. Minusta se paistaa kaikesta sanomisestasi kirkkaasti - ja se on se ainoa kirkkaus, valitettavasti.

Lue lisää

toisen nimimerkkiä selailtuani menneitä tiedostoja, joissa vanha sjööbe käytti niin tehokasta lakikieltä, että omaksuin jopa nimimerkinkin. Ei tule toistumaan!

vanha sjööbe kirjoitti:

näihin "musta tuntuu" ja "uskon että"-tasoisiin juttuihisi vastaisin, sitten anti olla.

Tuskinpa tässä kukaan on "vouhottanut" ylemmällä korkeakoulututkinnolla - se vain yksinkertaisesti on tosiasia. Ja sinäkin tietänet, että ei Suomessa kovin helpolla siihen kategoriaan pääse.

Kuka tahansa ylipäätään kieltä oppiva sen käytännössä oppii, sitähän merimies työssään joutuu maailman satamissa käyttämään. Menepä kuuntelemaan minkälainen kielitaito on sellaisella suomalaisella meriupseerilla, joka on töikseen esim. EU-tehtävissä. Sieltä kyllä irtoaa edellämainitsemasi kielet ranskalla ja espanjalla höystettynä.

Mitä taas tulee koulujen vaativuuseroihin, niin ei ammattikorkeassa opiskeleva nuori kykene edes kuvittelemaan, mitä Merisotakoulussa aika ajoin sen oppilaalta edellytetään. "Turhaa hyysäämistä", mitähän sekin sitten oikein tarkoittaa, ei kyllä ole edes aikaa harrastaa.

Mutta mitäpä näistä, olethan sinäkin jotain merihommissa oppinut - ainakin olemaan kateellinen. Minusta se paistaa kaikesta sanomisestasi kirkkaasti - ja se on se ainoa kirkkaus, valitettavasti.

Lue lisää

Olen nähnyt kadettikoululaisen matikan vihkon, joten ei tarvitse kuvitella mitä se opetus siellä on. Laskeskelivat jotain lentoratoja integroimalla eli vaativuus ei eroa ammattikorkeakoulun tasosta mitenkään esim. matikan osalta.
Ja samoin tiedän henkilöitä jotka ovat valmistuneet upseereiksi ja tiedänpä vielä että nämä tyypit sivät olisi koskaan läpäisseet esim. dippainssin tutkintoa sähköpuolella. Eli se siitä "ylemmästä korekeakoulututkinnosta" joka käytännössä älyllisesti on "alempi korkeakoulututkinto".

Mihin hyvänsä ammattiin täällä suomessa valmistut, niin se on vertailukelpoinen ja kilpailukykyinen ainakin tekniikan ja lääketieteen alalla haettaessa ulkomaille töihin. Aika vaikea lähtä vertailemaan tuota upseerin ammattitaitoa ulkomaisten gollekojen taitoihin, kun nuo rauhanturvaajatkin joutuvat kutsumaan jenkit ja britit apuun aina kun ammuskelu alkaa.

Eiköhän tuo kadettikoulu Suomessa ole vain jatkoa kokoomus-nuorissa ja partiossa peuhatuille nuoruusvuosille.

vanavesiventtiili kirjoitti:

Olen nähnyt kadettikoululaisen matikan vihkon, joten ei tarvitse kuvitella mitä se opetus siellä on. Laskeskelivat jotain lentoratoja integroimalla eli vaativuus ei eroa ammattikorkeakoulun tasosta mitenkään esim. matikan osalta.
Ja samoin tiedän henkilöitä jotka ovat valmistuneet upseereiksi ja tiedänpä vielä että nämä tyypit sivät olisi koskaan läpäisseet esim. dippainssin tutkintoa sähköpuolella. Eli se siitä "ylemmästä korekeakoulututkinnosta" joka käytännössä älyllisesti on "alempi korkeakoulututkinto".

Mihin hyvänsä ammattiin täällä suomessa valmistut, niin se on vertailukelpoinen ja kilpailukykyinen ainakin tekniikan ja lääketieteen alalla haettaessa ulkomaille töihin. Aika vaikea lähtä vertailemaan tuota upseerin ammattitaitoa ulkomaisten gollekojen taitoihin, kun nuo rauhanturvaajatkin joutuvat kutsumaan jenkit ja britit apuun aina kun ammuskelu alkaa.

Eiköhän tuo kadettikoulu Suomessa ole vain jatkoa kokoomus-nuorissa ja partiossa peuhatuille nuoruusvuosille.

Lue lisää

Täällä näemmä ihmiset haluaa päteä kun kentällä ei pärjää. Halutaan tuoda julki kuinka fiksu on. :)

Kommentteja?!

vanavesiventtiili kirjoitti:

Olen nähnyt kadettikoululaisen matikan vihkon, joten ei tarvitse kuvitella mitä se opetus siellä on. Laskeskelivat jotain lentoratoja integroimalla eli vaativuus ei eroa ammattikorkeakoulun tasosta mitenkään esim. matikan osalta.
Ja samoin tiedän henkilöitä jotka ovat valmistuneet upseereiksi ja tiedänpä vielä että nämä tyypit sivät olisi koskaan läpäisseet esim. dippainssin tutkintoa sähköpuolella. Eli se siitä "ylemmästä korekeakoulututkinnosta" joka käytännössä älyllisesti on "alempi korkeakoulututkinto".

Mihin hyvänsä ammattiin täällä suomessa valmistut, niin se on vertailukelpoinen ja kilpailukykyinen ainakin tekniikan ja lääketieteen alalla haettaessa ulkomaille töihin. Aika vaikea lähtä vertailemaan tuota upseerin ammattitaitoa ulkomaisten gollekojen taitoihin, kun nuo rauhanturvaajatkin joutuvat kutsumaan jenkit ja britit apuun aina kun ammuskelu alkaa.

Eiköhän tuo kadettikoulu Suomessa ole vain jatkoa kokoomus-nuorissa ja partiossa peuhatuille nuoruusvuosille.

Lue lisää

No jopas on myrkyllistä tekstiä. Se mitä matematiikkaa opetetaan, ei tarkoita että mihin oppilaat maksimissaan pystyvät. Heidän työssään ei ehkä tarvita korkeamman tason matematiikkaa. Tutkintojen korkeakoulutasoa ei mitata matematiikalla, vaan oman alan tietojen määrällä. Upseerin ja diplomi-insinöörin tutkintojen käyttäminen älyn mittapuuna ei ole realistista, onhan diplomi-insinöörejäkin jotka eivät pystyisi läpäisemään edes merisotakoulun pääsykokeita, saati sitten upseerin koulutusohjelmaa. Mielestäni vertauksesi on vähän sama asia kuin pitäisi kasvatustieteiden opiskelijaa vähemmän älykkäänä kuin tätä diplomi-insinööriksi opiskelevaa. Ja onhan myös yliopistoissa porukkaa jotka eivät ikinä suorita oman alansa opintoja loppuun. Jos matemaattista älyä haluat käyttää älykkyyden mittapuuna, tutustu mensan jäseniin. Mensan jäsenet ovat leikkaus koko yhteiskunnasta, siellä on kaikenlaisia ihmisiä satamajätkistä professoreihin. Mielestäni erittäin hyvä esimerkki siitä että koulutustaso tai ammatinvalinta ei ole suoraan verrannollinen älykkyyteen.

Upseerien ammattitaidon vertaaminen ulkomaisiin kollegoiden taitoihin tuolla rauhanturvaamisesimerkillä on myös vähän kyseenalainen. Rauhanturvaamistehtävissä toimivat reserviläiset ovat sitoutuneet rauhanturvaamiseen ja auttamistehtäviin, eivät taistelutehtäviin. Upseerit tietävät tämän, lisäksi rauhanturvaoperaatioista sovittaessa on myös sovittu että suomalaisia ei käytetä taustelutehtävissä. Myös valtion puolustuspoliittinen linjaus on että suomalaisia sotilaita ei lähetetä taistelutehtäviin ulkomaille.

Kokoomusnuorissa en ole itse ikinä ollut, enkä tule olemaan mutta partiossa kyllä, siksipä suosittelisin sinua tutustumaan kyseiseen järjestöön enemmän ennen kuin kirjoitat siitä. Voin kertoa että partioliikkeen tarkoitus ei ole enää vuosikymmeniin ole ollut tuottaa suoraselkäisiä nuorukaisia Britannian imperiumin siirtomaa-alueita puolustamaan. Koti-uskonto-isänmaa tai köyhät kyykkyyn ei ole partioliikkeen sanoma, vaan partioihanteita ovat mm. rakentaa ystävyyttä yli rajojen, olla uskollinen ja luotettava ja kunnioittaa toisen vakaumusta. Partiosta löytyy kaikenlaisia ihmisiä kaikista tuloluokista, ammattiryhmistä ja aatesuunnista ja uskontokunnista.

kouluun menevä kirjoitti:

No jopas on myrkyllistä tekstiä. Se mitä matematiikkaa opetetaan, ei tarkoita että mihin oppilaat maksimissaan pystyvät. Heidän työssään ei ehkä tarvita korkeamman tason matematiikkaa. Tutkintojen korkeakoulutasoa ei mitata matematiikalla, vaan oman alan tietojen määrällä. Upseerin ja diplomi-insinöörin tutkintojen käyttäminen älyn mittapuuna ei ole realistista, onhan diplomi-insinöörejäkin jotka eivät pystyisi läpäisemään edes merisotakoulun pääsykokeita, saati sitten upseerin koulutusohjelmaa. Mielestäni vertauksesi on vähän sama asia kuin pitäisi kasvatustieteiden opiskelijaa vähemmän älykkäänä kuin tätä diplomi-insinööriksi opiskelevaa. Ja onhan myös yliopistoissa porukkaa jotka eivät ikinä suorita oman alansa opintoja loppuun. Jos matemaattista älyä haluat käyttää älykkyyden mittapuuna, tutustu mensan jäseniin. Mensan jäsenet ovat leikkaus koko yhteiskunnasta, siellä on kaikenlaisia ihmisiä satamajätkistä professoreihin. Mielestäni erittäin hyvä esimerkki siitä että koulutustaso tai ammatinvalinta ei ole suoraan verrannollinen älykkyyteen.

Upseerien ammattitaidon vertaaminen ulkomaisiin kollegoiden taitoihin tuolla rauhanturvaamisesimerkillä on myös vähän kyseenalainen. Rauhanturvaamistehtävissä toimivat reserviläiset ovat sitoutuneet rauhanturvaamiseen ja auttamistehtäviin, eivät taistelutehtäviin. Upseerit tietävät tämän, lisäksi rauhanturvaoperaatioista sovittaessa on myös sovittu että suomalaisia ei käytetä taustelutehtävissä. Myös valtion puolustuspoliittinen linjaus on että suomalaisia sotilaita ei lähetetä taistelutehtäviin ulkomaille.

Kokoomusnuorissa en ole itse ikinä ollut, enkä tule olemaan mutta partiossa kyllä, siksipä suosittelisin sinua tutustumaan kyseiseen järjestöön enemmän ennen kuin kirjoitat siitä. Voin kertoa että partioliikkeen tarkoitus ei ole enää vuosikymmeniin ole ollut tuottaa suoraselkäisiä nuorukaisia Britannian imperiumin siirtomaa-alueita puolustamaan. Koti-uskonto-isänmaa tai köyhät kyykkyyn ei ole partioliikkeen sanoma, vaan partioihanteita ovat mm. rakentaa ystävyyttä yli rajojen, olla uskollinen ja luotettava ja kunnioittaa toisen vakaumusta. Partiosta löytyy kaikenlaisia ihmisiä kaikista tuloluokista, ammattiryhmistä ja aatesuunnista ja uskontokunnista.

Lue lisää

ei suinkaan ollut tarkotus haukkua partiolaisia, suosittelisin itsekin omille lapsille partiota playstayssonien ja MTV: sijaan. Kuitenkin, jos saan väittää, moni muukin mieltää varusmiespalveluajan partioleikkeihin.

Tuon virallisen ulkopolitiikan liturgian olen kyllä kuullut monesti ennenkin. Olen samaa mieltä, suomalainen upseeri on juuri parhaimmillaan auttamistehtävissä ulkomailla.

Juuri se, että valitsee upseerin uran kertoo älykkyydestä ts. eli sitä ei ole tarpeeksi. Ei ole tarpeeksi älyä tehdä sitä oikeaa valintaa.

vanavesiventtiili kirjoitti:

ei suinkaan ollut tarkotus haukkua partiolaisia, suosittelisin itsekin omille lapsille partiota playstayssonien ja MTV: sijaan. Kuitenkin, jos saan väittää, moni muukin mieltää varusmiespalveluajan partioleikkeihin.

Tuon virallisen ulkopolitiikan liturgian olen kyllä kuullut monesti ennenkin. Olen samaa mieltä, suomalainen upseeri on juuri parhaimmillaan auttamistehtävissä ulkomailla.

Juuri se, että valitsee upseerin uran kertoo älykkyydestä ts. eli sitä ei ole tarpeeksi. Ei ole tarpeeksi älyä tehdä sitä oikeaa valintaa.

Lue lisää

En tiedä voiko sitä nyt älykkyyteen liittää, että haluaa armeijan palvelukseen. Minun mielestäni kysymys on ennemmin jonkinlaisesta tunnaälyyn perustuvasta valinnasta, jolla haetaan turvallisuutta ja vastuu vapautta elämään. Armeijaan vakituisiksi pyrkivillä on pakko olla jonkinlainen vietti alistamiseen ja muualta tulevaan ohjaukseen sekä lähes perverssi pienen pojan leikkiajatusmaailma.

Jokainen upseeriksi pyrkivähän tietää, ettei työurallaan tule tekemään mitään yleisesti järkeväksi luokilteltavaa. Sotaa ei heidän uransa aikana tule, eikä armeijan leivissä varsinaisesti mihinkään tuottavaan toimintaankaan pääse mukaan. Heille koko ura on yhtä suurta leikkiä, jossa päästään vaan käyttämään hieman isompia leikkikaluja.

Kyllä minäkin muistan, kun ensimmäisen kerran pääsin itse ajamaan isoa laivaa; pienen pojan haave toteutui ja tunne jonkin suuren hallitsemisesta oli todella kiihottava. Tuo vaihe meni ohitse nopeasti ja kaikesta siitä tuli vain työtä.

Miksei se voisi upseerillakin muuttua leikki työksi, mutta sitten pitää kysyä, että kuinka sellaista tyhjänpäiväistä työtä jaksaa ylipäätänsä tehdä.

Jotenkin armeijan kapiaisista tulee, tuli jo oman varusmies aikana, sellainen häviäjä olo. He elävät varuskunnan suljetussa yhteisössä ja jakavat vaimonsa aina nuorempien skappareiden kanssa. Vaimot kun eivät omaa samaa intohimoa miestensä leikkikaluja kohtaan...

Chief mate kirjoitti:

En tiedä voiko sitä nyt älykkyyteen liittää, että haluaa armeijan palvelukseen. Minun mielestäni kysymys on ennemmin jonkinlaisesta tunnaälyyn perustuvasta valinnasta, jolla haetaan turvallisuutta ja vastuu vapautta elämään. Armeijaan vakituisiksi pyrkivillä on pakko olla jonkinlainen vietti alistamiseen ja muualta tulevaan ohjaukseen sekä lähes perverssi pienen pojan leikkiajatusmaailma.

Jokainen upseeriksi pyrkivähän tietää, ettei työurallaan tule tekemään mitään yleisesti järkeväksi luokilteltavaa. Sotaa ei heidän uransa aikana tule, eikä armeijan leivissä varsinaisesti mihinkään tuottavaan toimintaankaan pääse mukaan. Heille koko ura on yhtä suurta leikkiä, jossa päästään vaan käyttämään hieman isompia leikkikaluja.

Kyllä minäkin muistan, kun ensimmäisen kerran pääsin itse ajamaan isoa laivaa; pienen pojan haave toteutui ja tunne jonkin suuren hallitsemisesta oli todella kiihottava. Tuo vaihe meni ohitse nopeasti ja kaikesta siitä tuli vain työtä.

Miksei se voisi upseerillakin muuttua leikki työksi, mutta sitten pitää kysyä, että kuinka sellaista tyhjänpäiväistä työtä jaksaa ylipäätänsä tehdä.

Jotenkin armeijan kapiaisista tulee, tuli jo oman varusmies aikana, sellainen häviäjä olo. He elävät varuskunnan suljetussa yhteisössä ja jakavat vaimonsa aina nuorempien skappareiden kanssa. Vaimot kun eivät omaa samaa intohimoa miestensä leikkikaluja kohtaan...

Lue lisää

että joku voi sanoa näin henkilöistä, jotka ovat omistautuneet isänmaansa puolustamiselle.

keskustelua seurannut kirjoitti:

että joku voi sanoa näin henkilöistä, jotka ovat omistautuneet isänmaansa puolustamiselle.

reserviläinen on velvollinen puolustamaan isänmaataan. Ei ole mitenkään näytetty toteen että nämä ns. skapparit (varusmiesten kouluttajat) olisivat jotenkin omistautuneet asialle enemmän.

Päinvastoin, surkea ja epämääräinen koulutus armeijassa on varmasti syynä näihinkin kirjoituksiin.

keskustelua seurannut kirjoitti:

että joku voi sanoa näin henkilöistä, jotka ovat omistautuneet isänmaansa puolustamiselle.

Eiköhän Isänmaan puolustajat ole nykyaikana hieman jossain muualla kuin armeijan leivissä. Ketkä pitävät Suomen kunniaa ja Imagoa nykyään yllä, ketkä tekevät hyvää ja tuottavaa työtä Suomen ja suomalaisten eteen.

Väkivaltainen puolustaminen on nykyään niin kaukana todellisesta tilanteesta, ettei sitä oikein voi kutsua hyväski työksi.

Ketä/mitä vastaan Suomen pitäisi juuri nyt puolustautua?

Chief Mate kirjoitti:

Eiköhän Isänmaan puolustajat ole nykyaikana hieman jossain muualla kuin armeijan leivissä. Ketkä pitävät Suomen kunniaa ja Imagoa nykyään yllä, ketkä tekevät hyvää ja tuottavaa työtä Suomen ja suomalaisten eteen.

Väkivaltainen puolustaminen on nykyään niin kaukana todellisesta tilanteesta, ettei sitä oikein voi kutsua hyväski työksi.

Ketä/mitä vastaan Suomen pitäisi juuri nyt puolustautua?

Lue lisää

Veikkaisin, että suurimmalla osalla näistä tyypeistä jotka ovat Suomessa tekemässä "kiina-ilmiötä" eli potkimassa ihmiset työpaikoilta ja siirtämässä koneet muualle, on res.upseerin koulutus. Nämä "upseerit" ovat uskollisia lähinnä noille globaaleille suuryrityksille.

Chief Mate kirjoitti:

Eiköhän Isänmaan puolustajat ole nykyaikana hieman jossain muualla kuin armeijan leivissä. Ketkä pitävät Suomen kunniaa ja Imagoa nykyään yllä, ketkä tekevät hyvää ja tuottavaa työtä Suomen ja suomalaisten eteen.

Väkivaltainen puolustaminen on nykyään niin kaukana todellisesta tilanteesta, ettei sitä oikein voi kutsua hyväski työksi.

Ketä/mitä vastaan Suomen pitäisi juuri nyt puolustautua?

Lue lisää

Juuri tällä hetkellä Suomeen ei kohdistu härnäystä suurempia sotilaallisia uhkia, joten armeijan olemassaolo voi tuntua tarpeettomalta. Resurssit poikkeusoloista selviämiseen kuitenkin luodaan rauhan aikana, joten siihen armeijaa tarvitaan.

kouluun menevä kirjoitti:

Juuri tällä hetkellä Suomeen ei kohdistu härnäystä suurempia sotilaallisia uhkia, joten armeijan olemassaolo voi tuntua tarpeettomalta. Resurssit poikkeusoloista selviämiseen kuitenkin luodaan rauhan aikana, joten siihen armeijaa tarvitaan.

Lue lisää

Mutta millaisiin poikkeusoloihin sitä pitää valmistautua? Onko odotettavissa sellaisia kriisejä tai poikkeutiloja, joissa tarvittaisiin suurimittaista aseistautunutta joukkoa? Minusta tuntuu, että liian monet ovat omaksuneet ajatuksen nykymittaisten sotavoimien tarpeellisuudesta ajattelematta asiaa sen tarkemmin. Realistisesti ajateltuna sota on niin etäinen mahdollisuus, että yksikään nykynuorison edustaja esimerkiksi ei tule sitä kokemaan.

Minun mielestäni Suomen Armeija toimii huonoilla periaatteilla ja tehottomasti sen todelliseen tarpeellisuuteen nähden. Palveluspakkoa ei enää pystytä perustelemaan pelkästään suuren reservin tarpeella ja todellisella uhalla. Miksei siis siirryttäisi vapaaehtoiseen palvelukseen? Sillä tavalla voitaisiin koko hommaa tehostaa ja karsia sieltä pois muun muassa lusmuajien ja kroonisten vemppamiesten(ja -naisten) aiheuttamat ylimääräiset terveydenhuolto- ja ylläpitokulut. Minä olisin suorittanut asepalveluksen vaikka se olisi ollut vapaaehtoinen.

Merimies kirjoitti:

Arvasinhan minä että tällainen sieltä sitten tulee... *naurua* ...ja KIITOS kysymästä, tiedän aluksen käsittelystä todennäköisesti huomattavasti enemmän kuin sinä. *virne*

Anyway, sitten asiaan... Silja Serenadeen ja sen automatiikkaan on tullut tutustuttua sen verran, että uskallan väittää koulutetun apinankin osaavan ajaa kyseisen kanootin Helsingistä-Tukholmaan ja vice versa mikäli vain tekniikka pelaa. Poikittaisten ohjailupotkureiden uskoisin pärjäävän ainakin 15 m/s tuulikuormalle (tämä on puhdas arvio, kerro jos on parempaa tietoa) ja niitä löytyy sekä edestä että takaa, joten aluksen käsittely satamassa ei ole ainakaan sen vaativampaa kuin muillakaan aluksilla.

Kysymys tosin oli alunperin päällikön työn vaativuudesta ja toistan vielä että päällikön vastuu ja velvollisuudet ovat samat kaikilla aluksilla. Kuljetettavan "tavaran" aiheuttama henkinen paine on sitten ihan oma asiansa, mutta maailmasta löytyy kyllä myös miehiä / naisia joilla on ns. "lehmän hermot". *virne*

Nyt olisi kiva kuulla millä pohjalla sinä täällä lauot elämän totuuksia? Ettet vain sattuisi olemaan sataman kuppilassa töissä, sillä noilla kommenteilla et linjaluotsia ole nähnytkään? *naurua*

Lue lisää

Älä poika uhoa.

Iskä kirjoitti:

Älä poika uhoa.

Poika?? ...aika suuri suu sinulla isukki! *virne*

Merimies kirjoitti:

Poika?? ...aika suuri suu sinulla isukki! *virne*

Sinähän ihme hihittelijä/virnistelijä poika olet.

Iskä kirjoitti:

Sinähän ihme hihittelijä/virnistelijä poika olet.

Voivoi... eikö taatolle ole kukaan koskaan opettanut, että se on suorastaan epäterveellistä omata hartioita leveämpi suu? *naurua* Eli toisin sanoen millä lihaksilla kaltaisesi maalaisjuntti täällä toisia pojittelee?

Merimies kirjoitti:

Voivoi... eikö taatolle ole kukaan koskaan opettanut, että se on suorastaan epäterveellistä omata hartioita leveämpi suu? *naurua* Eli toisin sanoen millä lihaksilla kaltaisesi maalaisjuntti täällä toisia pojittelee?

Lue lisää

Poika, virnuilevaan, Sinä varsinainen hymypoika.

Iskä kirjoitti:

Poika, virnuilevaan, Sinä varsinainen hymypoika.

Sinulle on niin helppo virnuilla taatto! *virne* Olet huvittavan yksinkertainen! *naurua*

Merimies kirjoitti:

Sinulle on niin helppo virnuilla taatto! *virne* Olet huvittavan yksinkertainen! *naurua*

Poika, virnuile vaan, Sinä varsinainen hymypoika.

Iskä kirjoitti:

Poika, virnuile vaan, Sinä varsinainen hymypoika.

...mutta tätihän rupeaa jo toistamaan itseään! *virne*

Merimies kirjoitti:

...mutta tätihän rupeaa jo toistamaan itseään! *virne*

Virnuilija Poika, eikö isäsi koskaan suostunut ostamaan Sinulle, Poika Busteria.

Iskä kirjoitti:

Virnuilija Poika, eikö isäsi koskaan suostunut ostamaan Sinulle, Poika Busteria.

...jos kaikki tietosi merenkulusta on peräisin Bustereista ja veneistä, niin suosittelen vilpittömästi siirtymään tieto-taitosi tasoiselle palstalle. Eiköhän täältäkin löydy jokin yhdistetty lapset ja veneily palsta? *naurua*

Merimies kirjoitti:

...jos kaikki tietosi merenkulusta on peräisin Bustereista ja veneistä, niin suosittelen vilpittömästi siirtymään tieto-taitosi tasoiselle palstalle. Eiköhän täältäkin löydy jokin yhdistetty lapset ja veneily palsta? *naurua*

Lue lisää

Oletpa Sinä, Poika, hidas oppimaan, Sinunlaisesi Poika on nähtävästi erittäin helposti kiusattavissa, mutta on se ihan ymmärrettävää, herkkä poika kun olet.

Iskä kirjoitti:

Oletpa Sinä, Poika, hidas oppimaan, Sinunlaisesi Poika on nähtävästi erittäin helposti kiusattavissa, mutta on se ihan ymmärrettävää, herkkä poika kun olet.

...on sitten vaan hyvä ja kertoo mitä pitäisi oppia ja missä kaltaisesi munaton setä voisi minua opettaa? Virkkaamisessa kenties? *virne*

Merimies kirjoitti:

...on sitten vaan hyvä ja kertoo mitä pitäisi oppia ja missä kaltaisesi munaton setä voisi minua opettaa? Virkkaamisessa kenties? *virne*

No, älä nyt Sinä herkkä Poika suutu, olet Sinä Poika epästabiili, jopa ailahtelevainen. Onko Sinulla Poika isää oleenkaan, vai oletko naisporukan kasvattama, kun vaikutat noin herkältä Pojalta.

Merimies kirjoitti:

...on sitten vaan hyvä ja kertoo mitä pitäisi oppia ja missä kaltaisesi munaton setä voisi minua opettaa? Virkkaamisessa kenties? *virne*

http://members.surfeu.fi/arvaakakskertaa/

Oletko Sinä Poika vielä kaiken lisäksi homo, enpä sentään olisi Sitä arvannut. (mielenkiintoista, mitä IP-tekniikalla voikaan selvittää)

Iskä kirjoitti:

Oletpa Sinä, Poika, hidas oppimaan, Sinunlaisesi Poika on nähtävästi erittäin helposti kiusattavissa, mutta on se ihan ymmärrettävää, herkkä poika kun olet.

Ei se sinun seksuaalinen suuntautumisesi mitenkään kuulu tähän keskusteluun, mutta onneksi olkoon jos satut pitämään miehistä! *naurua*

Tosin tietämyksesi merenkulusta yms. tuntuu olevan hieman rajoittunut, joten eiköhän olisi ihan oikeasti parempi sinunkin siirtyä tekemään sitä minkä parhaiten osaat? ...mitä se sitten on niin en tiedä, mutta onnea vain siihen!

Iskä kirjoitti:

Oletpa Sinä, Poika, hidas oppimaan, Sinunlaisesi Poika on nähtävästi erittäin helposti kiusattavissa, mutta on se ihan ymmärrettävää, herkkä poika kun olet.

... että olen alentunut v..tuilemaan jollekin koulupojalle! *voihan-v..tu* Pahoittelen jos aiheutin sinulle kasvavalle lapselle jonkinlaisia traumoja ja poistun tältä hiekkalaatikolta. Kaikkea hyvää sinne ala-asteelle, toivottavasti ne jo kohta opettavat sinutkin kirjoittamaan... *virne*

Merimies kirjoitti:

... että olen alentunut v..tuilemaan jollekin koulupojalle! *voihan-v..tu* Pahoittelen jos aiheutin sinulle kasvavalle lapselle jonkinlaisia traumoja ja poistun tältä hiekkalaatikolta. Kaikkea hyvää sinne ala-asteelle, toivottavasti ne jo kohta opettavat sinutkin kirjoittamaan... *virne*

Lue lisää

Älä nyt Sinä, Poika, oikeasti suutu, olet varmasti ihan mukava Poika, jos jätät tuon kukkoilun pois. Ja muista, ei se Sinun vikasi ole, että olet syntynyt homoksi.

Merimies kirjoitti:

... että olen alentunut v..tuilemaan jollekin koulupojalle! *voihan-v..tu* Pahoittelen jos aiheutin sinulle kasvavalle lapselle jonkinlaisia traumoja ja poistun tältä hiekkalaatikolta. Kaikkea hyvää sinne ala-asteelle, toivottavasti ne jo kohta opettavat sinutkin kirjoittamaan... *virne*

Lue lisää

77/97
Milla Magia(75): Vastauksesta ystävällisesti kiittää hän! *hymy*

Merimies 23.10.2004 9:41:58

HymyPoika mikä hymypoika

no eiköhän merikadiksellakin ole opinto-opas kuten muilla oppilaitoksilla. Siitä vaan selaamaan. Rauman ja turun koulujen nettisivuilta löytyy ainakin kauppalaivastopuolelta mitä oppimäärä sisältää...