suuressa temppelissä. Yksin. Yöllä. Itken. Pyydän vielä kerran apua, eikö asiat voisi mennä toisin. Ei, on vastaus. Minun on hyväksyttävä asia ja säilytettävä tieto. Vietävä pois se, lähdettävä. Ennen kuin viimeisen päivän aurinko nousee.
Näen itseni rukoilemassa
Hanna............
1284
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 12
Vanhimmat
runkkaa kuule ihan omaas vaan
En mä toi hulluhanna oo.
tähän vastaisi.
Olen tuossa muistossa Atlantiksella viimeistä edellisenä päivänä. Olen ylipapitar. Minulla on pitkä kaapu ylläni, nykyisin sitä kutsuttaisiin kokopitkäksi mekoksi. Otsallani minulla on nauha, jossa on tieto. Kuljemme hiljaa kohti vuorenhuippua. Meitä on noin 10 henkilöä yhteensä. Kukaan ei saa tietää, että menemme vuorille. Niin oli suunniteltu.
Otsanauhan lisäksi kannan kaulakorua, joka on suuri kristallisydän ja asetettuna keskelle rintakehää. Yhdessä nämä otsanauha ja kristallisydän muodostivat tiedon. Näen itseni jälleen itkemässä, kun joudun luopumaan kristallisydämestä. Siinä on kaikki. Jumaluus, kauneus, hyvyys. Rakkaus.
aika vakavaa...hyvin epälooginen ja omassa päässä tapahtuvaa harhaa käyt nyt läpi. Temppeli? Ihan kädet ristiin siinä paikkaa, ja silleen se menee. Jumala kuuntelee, mutta häntä harva kykenee kuulemaan.
Jos ajattelee tälläisiä tarunhohtoisia ajatuksia.Alkaa varmaan näkemään kaikenlaisia omituisia näkyjä.Pääasia kun kosketus todellisuuteen säilyy.Ettei ala elämään tälläisissä harhamaailmoissa.Ei elämää sellaisiin voi paeta.
Kyseessä saatta olla aikaisemman elämän muistojälki (inkarnaatio/karmallinen muisto) Muista, näitä asioita ymmärtävät vain henkisesti ja hengellisesti tasokkaat ihmiset. Raha ja materialisti ihmiset eivät näitä ymmärrä. Nähty on.
Kyllä se on muisto, ei vain saata olla vaan on. Jokainen avautuu ymmärtämään näitä asioita ajallaan, jotkut nopeammin jotkut hitaammin. Yleensä tässä elämässä pessimistisimpiä ja materialistisimpia ovat ne, jotka Atlantiksella aiheuttivat rappion. Niin kuin nytkin sama meno, samat itkut...
Rukous toimii aina. Muistakaa koskaan ihmisen ei tarvitse joutua umpikujaan, Meillä on usko Jumalaan, Jeesukseen, Pyhään Henkeen ja Pyhyyden/Valkeuden Enkeleihin jotka auttavat tiukassa tilanteessa. Emme ole koskaan yksin. Jumala tietää hiustemmekin lukumäärän.
Ole ystävällinen ja huomioi, ettei kaikki usko samalla tavalla kuin sinä.Kirjoitat, kuin kaikkien pitäisi uskoa samaan mihin sinä."Meillä on" Sinun pitäisi kirjoittaa, sinulla olevan ja toivoisit muillakin olevan.Ole huomaavainen, ei liene liikaa pyydetty.
En ole materialisti.Mutta uskon, että meillä on vain tämä yksi elämä ja siksi on tärkeää, miten tämän elämme.Kukaan meistä ei synny kuoltuamme mihinkään uudelleen, samana ihmisenä.Kaikki jotka syntyy, niin varmasti syntyy eri ihmisinä ja saa ihan uuden ja ikioman elämän.Eli yksi elämä kullekkin.Eli uskon tavallaan kertakäyttösieluihin.