"Diabeteksen lisääntyminen on varsinainen pommi Suomessa"
Tällä hetkellä noin joka yhdeksäs suomalainen sairastaa diabetesta, osa tietämättään siitä. Jos ennusteet toteutuvat, reilun kymmenen vuoden päästä sairastuneita ihmisiä on jo miljoona. Tällä hetkellä diabeteksen hoitokulut syövät 15 % koko sairaanhoidon menoista.
Naiselta otetaan verikoetta lääkärissä.
Naiselta otetaan verikoetta lääkärissä. Kuva: Yle
Suomessa yritetään keksiä keinoja vähentää lisääntyvää kakkostyypin diabetesta ja siitä aiheutuvia kuluja.
Suomessa 1. ja 2. tyypin diabetesta sairastaa tällä hetkellä arviolta jo yli 500 000 ihmistä. Heistä noin 200 000 ei vielä tiedä sairastavansa tautia. Arvioiden mukaan seuraavien reilun kymmenen vuoden aikana sairastuneiden määrä kaksinkertaistuu, jos mitään ei tehdä.
– Silloin puhutaan jo varsinaisesti pommista, jos meillä on miljoona diabetesta sairastavaa ihmistä, sanoo kehittämisylilääkäri Päivi Metsäniemi Terveystalosta.
Diabetesliiton projektipäällikkö Sari Koski näkee ennusteen yhtä kauhistuttavana.
– Kyllä siinä kohtaa diabetesta sairastavien kuin myös muiden, jotka käyttävät terveydenhuollon palveluja, hoito saattaa rapautua. Resurssit eivät yksinkertaisesti riitä, Koski miettii.
Diabetesta sairastavien, kuin myös muiden, jotka käyttävät terveydenhuollon palveluja, hoito saattaa rapautua. Resurssit eivät yksinkertaisesti riitä.
- Sari Koski
Diabeteksesta miljardien lasku yhteiskunnalle
THL:n mukaan diabeteksesta aiheutuu tällä hetkellä yli prosentin menetys bruttokansantuotteeseen, mikä vastaa noin kahta miljardia euroa.
– Se jo nyt syö jopa 15 % terveydenhuollon budjetista. Sen lisäksi, että se syö suoria sairaanhoidon kustannuksia, se aiheuttaa ennenaikaista eläköitymistä. Huono diabeteksen hoito aiheuttaa myös työpoissaoloja paljon, Metsäniemi sanoo.
Eri puolilla yritetäänkin nyt keksiä keinoja vähentää diabetesta ja siitä aiheutuvia kuluja. Esimerkiksi Terveystalo on kehittänyt järjestelmän, jonka avulla sekä lääkärit että potilaat itse voivat seurata diabeteshoitojen tehokkuutta. Sähköisellä työkalulla voidaan myös verrata yhden potilaan hoitotuloksia muihin potilaisiin sekä Käypä hoito -suosituksiin.
– Minä pystyn tietämään, että teen oikeita asioita jos olen suunnilleen siinä keskiarvossa, mitä muutkin tekee. Pystyn siis seurata onnistumistani diabetes-potilaiden hoidossa, selittää Metsäniemi.
Mallia julkiseen terveydenhoitoon
Myös julkisella puolella voitaisiin toteuttaa samankaltainen järjestelmä. Diabetesliiton mukaan Suomessa ei ole järjestelmää, jolla voitaisiin seurata diabeteshoitojen laatua.
– Suomessa on ihan valtavan iso ongelma se, että meillä ei ole tällä hetkellä toimivia seurantajärjestelmiä diabeetikoiden, mutta ei myöskään monen muun pitkäaikaissairauden hoitoon. Monille terveydenhoidossa toimiville on täysin mahdotonta selvittää se, että paljonko heidän yksikössään on diabetesta sairastavia, mitkä heidän hoitotasapainot ovat ja onko heillä lisäsairauksia. Tällaista tietoa vaan ei ole saatavilla. Se on iso puute, valittelee Diabetesliiton projektipäällikkö Sari Koski.
Suomessa on ihan valtavan iso ongelma se, että meillä ei ole tällä hetkellä toimivia seurantajärjestelmiä diabeetikoiden hoitoon.
- Sari Koski
Diabetesliiton mukaan suurin osa yhteiskunnalle aiheutuvista kuluista pystyttäisiin välttämään ennakoivalla hoidolla.
– Suurin osa diabeteksen hoitoon käytetyistä rahoista menee "tulipalojen" sammuttamiseen. Diabeteksesta aiheutuneet liitännäissairaudet aiheuttavat eniten kuluja sekä elämänlaadun heikentymistä potilaille. Kannattaisi lisätä rahaa ennaltaehkäisyyn, jotta kallita liitännäissairauksia saataisiin vähennettyä, sanoo Koski.
LUE MYÖS
Testaa diabetes-riskisi Diabetesliiton sivuilla
Anne Pirskanen
Yle Uutiset
Tällä hetkellä noin joka yhdeksäs suomalainen sairastaa diabetesta, osa tietämättään siitä. Jos ennusteet toteutuvat, reilun kymmenen vuoden päästä sairastuneita ihmisiä on jo miljoona. Tällä hetkellä diabeteksen hoitokulut syövät 15 % koko sairaanhoidon menoista.
Naiselta otetaan verikoetta lääkärissä.
Naiselta otetaan verikoetta lääkärissä. Kuva: Yle
Suomessa yritetään keksiä keinoja vähentää lisääntyvää kakkostyypin diabetesta ja siitä aiheutuvia kuluja.
Suomessa 1. ja 2. tyypin diabetesta sairastaa tällä hetkellä arviolta jo yli 500 000 ihmistä. Heistä noin 200 000 ei vielä tiedä sairastavansa tautia. Arvioiden mukaan seuraavien reilun kymmenen vuoden aikana sairastuneiden määrä kaksinkertaistuu, jos mitään ei tehdä.
– Silloin puhutaan jo varsinaisesti pommista, jos meillä on miljoona diabetesta sairastavaa ihmistä, sanoo kehittämisylilääkäri Päivi Metsäniemi Terveystalosta.
Diabetesliiton projektipäällikkö Sari Koski näkee ennusteen yhtä kauhistuttavana.
– Kyllä siinä kohtaa diabetesta sairastavien kuin myös muiden, jotka käyttävät terveydenhuollon palveluja, hoito saattaa rapautua. Resurssit eivät yksinkertaisesti riitä, Koski miettii.
Diabetesta sairastavien, kuin myös muiden, jotka käyttävät terveydenhuollon palveluja, hoito saattaa rapautua. Resurssit eivät yksinkertaisesti riitä.
- Sari Koski
Diabeteksesta miljardien lasku yhteiskunnalle
THL:n mukaan diabeteksesta aiheutuu tällä hetkellä yli prosentin menetys bruttokansantuotteeseen, mikä vastaa noin kahta miljardia euroa.
– Se jo nyt syö jopa 15 % terveydenhuollon budjetista. Sen lisäksi, että se syö suoria sairaanhoidon kustannuksia, se aiheuttaa ennenaikaista eläköitymistä. Huono diabeteksen hoito aiheuttaa myös työpoissaoloja paljon, Metsäniemi sanoo.
Eri puolilla yritetäänkin nyt keksiä keinoja vähentää diabetesta ja siitä aiheutuvia kuluja. Esimerkiksi Terveystalo on kehittänyt järjestelmän, jonka avulla sekä lääkärit että potilaat itse voivat seurata diabeteshoitojen tehokkuutta. Sähköisellä työkalulla voidaan myös verrata yhden potilaan hoitotuloksia muihin potilaisiin sekä Käypä hoito -suosituksiin.
– Minä pystyn tietämään, että teen oikeita asioita jos olen suunnilleen siinä keskiarvossa, mitä muutkin tekee. Pystyn siis seurata onnistumistani diabetes-potilaiden hoidossa, selittää Metsäniemi.
Mallia julkiseen terveydenhoitoon
Myös julkisella puolella voitaisiin toteuttaa samankaltainen järjestelmä. Diabetesliiton mukaan Suomessa ei ole järjestelmää, jolla voitaisiin seurata diabeteshoitojen laatua.
– Suomessa on ihan valtavan iso ongelma se, että meillä ei ole tällä hetkellä toimivia seurantajärjestelmiä diabeetikoiden, mutta ei myöskään monen muun pitkäaikaissairauden hoitoon. Monille terveydenhoidossa toimiville on täysin mahdotonta selvittää se, että paljonko heidän yksikössään on diabetesta sairastavia, mitkä heidän hoitotasapainot ovat ja onko heillä lisäsairauksia. Tällaista tietoa vaan ei ole saatavilla. Se on iso puute, valittelee Diabetesliiton projektipäällikkö Sari Koski.
Suomessa on ihan valtavan iso ongelma se, että meillä ei ole tällä hetkellä toimivia seurantajärjestelmiä diabeetikoiden hoitoon.
- Sari Koski
Diabetesliiton mukaan suurin osa yhteiskunnalle aiheutuvista kuluista pystyttäisiin välttämään ennakoivalla hoidolla.
– Suurin osa diabeteksen hoitoon käytetyistä rahoista menee "tulipalojen" sammuttamiseen. Diabeteksesta aiheutuneet liitännäissairaudet aiheuttavat eniten kuluja sekä elämänlaadun heikentymistä potilaille. Kannattaisi lisätä rahaa ennaltaehkäisyyn, jotta kallita liitännäissairauksia saataisiin vähennettyä, sanoo Koski.
LUE MYÖS
Testaa diabetes-riskisi Diabetesliiton sivuilla
Anne Pirskanen
Yle Uutiset
Vastaukset 2
Vanhimmat
> Et voi syyllistää henkilökohtaisista elämäntapavalinnoista ketään muuta kuin itseäsi.
Kovastippas tuo terveyden, dibeteksen hoito on pienestä kiinni! Mistä tiedät, että diabetes juuri siitä palstalle kirjoittavaa vaivaa?
Jos sinulle on lukutaitoa suotu, niin oletettavasti pystyt selvittämään millaisesta ongelmasta on kyse, vaikka alku näyttääkin kovin vaikealta. Mutta yritä edes!
Tyypillinen skepo, ei yllätyksiä, käytös kaavamaista:
"Internetin keskustelupalstoilla ja sisäpiirien viesteissä näkyy todellinen tyylitaso, alhainen kielenkäyttö, sarjakuvien käyttö, kömpelö ivaaminen, josta puuttuu todellinen huumori jos sellaista yritetään, asioiden trivialisointi, joka noudattaa pikkupoikien ikivanhaa toimintatapaa: vieraan asian päälle ladotaan kirosanoja tai sanakakkia ja henkilökohtaisuuksia. Vähän vanhemmat skeptikot tekevät samaa, mutta käsitteet on nostettu seuraavalle tasolle kakkihuumorista. Epäasiallisuuksien tietoinen etsiminen ja niiden esittäminen pääasiana, puhdas mustamaalaus, halpahintaiset fraasit ja kliseiden helistelyt ja Netin keskusteluryhmissä harjoitettu viestien manipulointi jne. ovat olleet tavallisia."