Jumalanhylkäämä olo

voin luvata että saat väsyneen olon

Hylkiö olen minäkin. Eipä ole onnistumisia sattunut minunkaan kohdalle, kaikki asiat menee aina pieleen, ihan sama mitä tein ja yritin, kaikki on mennyt häneksi. Kaikki on mennyt vaikeimman kaavan mukaan, mikään asia ei ole mennyt helposti. Aina saanut taistella joka paikassa omien oikeuksieni puolesta, eikä pahemmin apuja ole keneltäkään herunut. Itsekin pettynyt taas kerran ihmisiin, yhdestä tuttavasta en olis uskonut, ett oikeasti oli niin pinnallinen. Kun eniten olisin ystävää tarvinnut, niin pisti välit poiki, kun löysi mukavampaa ja hienompaa seuraa mun tilalle. Tunsin itseni hölmöksi, kun joskus kuvittelin meidän olevan muka ystäviä. Olinkin vain hätävara, joka kelpas vaan silloin kun ei ollut parempaa seuraa tarjolla. Sitten, kun sai omalle tasolleen paremmin sopivia ystäviä, lopetti mun kans tekemisissä olemisen. Ei se sitten hänen puoleltaan mitään ystävyyttä ollutkaan. Se siitä sitten, ei kenenkään ole mun kans pakko olla ja siksi en enää välitä edes tutustua uusiin ihmisiin. Pettyisin kuitenkin. Joten parempi mun jatkossa olla ihan yksikseni, on mennyt usko ja luotto ihmisiin. Mä en vaan ikinä kelvannut kellekään ystäväksi.

tiedän fiiliksen,,

järjestyy jotenkin. Mä toivon kaikille ihmisille hyvää, en pahaa. En ole kyllä uskovainen, mutta jokainen ansaitsee onnen :).

Noin mäkin joskus ( muka yltiöpositiivinen ihminen) ajattelen.

Ja, kyllä siinä heti perään, että nyt nukun, huomenna on kaikki paremmin.

On tai ei, mua ottaa nyt jokin päähän ja mietin, että pitäisikö mennä nukkumaan uudelleen ( sataa vettä)..

..ja kun herään, aurinko paistaa. Saahan sitä toivoa hetken..

Älä välitä, kaikil on tollast joskus.

Hyvin sanottu tuo, kaikilla on aina omat ongelmansa elämässä, aivan samanlaista on kaikilla ihmisillä.

Mutta jos tuijottelee välillä telkkaria, tänään tuleekin peräkkäin mcgyver ja ritari ässä, ja sitten tulee farmi-ohjelma jossa on kilpailu kuka tipahtaa.. ne on katsottava, ilahduttavan hauskoja ohjelmia.

Kanava 5 ja neljä tulevat nuo ohjelmat.

Mietin, kumpiakohan on suomessa enemmän.Niitä joilla tämä epäonnistujan onneton olo, vai niitä onnistuneita ja onnellisia?Itse kuulun lähinnä epäonnistujiin.

Hyvin kuvattu! Mulla myös sama, pohjaton suru ja pettymys, kun tietää miten asiat on ja on pettynyt, vaikka toinen yrittää selittää ja sepustaa miten sitä ja tätä haluaa olla mutta kaikki tuntuu valheelta ja menetetyltä, ehkä syytän itseäni tästä etten täysin katkeroidu (taas). Totuus aina jää jonnekin välille...