Mikä on suurin pelkosi?
Minun on se, että kuolen tuntematta koskaan miltä tuntuu olla rakastettu.
Minun on se, että kuolen tuntematta koskaan miltä tuntuu olla rakastettu.
Mitä sinä pelkäät?
33,7
21323
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 21
Vanhimmat
Kuolen saamatta rakastaa vapaasti.
Jos joudun onnettomuuteen, enkä kuole, vaan vammaudun sänkypotilaaksi kitumaan.
Pelkään usein myös, että omaisilleni sattuu jotain pahaa.Ahdistavia tälläiset pelot.
sama että kuolen ennen 30v. ja en koe yllämainittua.
ei saa tämmösilla asioilla leikkiä. Se karu totuus on ihan toisenlainen.
Minun suurin pelko on että rakkaille ja läheisille käy huonosti. :( Eniten olen tyttärestäni huolissani.
Minulla ei ole väliä kuinka itselleni käy kunhan rakkailla ja läheisillä on hyvä olla.
Jos sinulle käy huonosti, niin rakkaillasi ja läheisilläsi tuskin on hyvä olla. Etkö ole oman elämäsi päähenkilö?
Eniten viime aikoina olen pelännyt tulevani hulluksi,nyt se on vähän rauhiottunut olen oppinut elämään sen pelon kanssa(siis oikeasti pelännyt sairastuvani skitsofreniaan/muuhun vastaavaan).
Muuten pelkään tasapuolisesti milloin mitäkin en osaa sanoa mitä eniten. Söpöjä naisia. Niitä pelkään aika paljon.
kaikki pelkoni juontaa juurensa siihen että pelkään niiden ajavan mut henkiseen romahdukseen joka suistaa mut itsemurhaan. Pelkään erilaisten mahdollisten elämän tapahtumien ajavan mut siihen jos en pidä varaani ja suojaa itseäni voimakkaasti.
Olen kauan aikaa sitten useita kertoja yrittänyt itseni tappaa ja tiedostan liian hyvin vaaran olemassa olon että vielä jonain päivänä tarpeeksi satutettuna voin ajautua samaan pisteeseen. Tiedostan myös että tietoni ja taitoni ovat kasvaneet niin paljon että jos uudelleen päädyn siihen pisteeseen henkeni lähtee. Mä riistän henkeni sitten jo ammattitaidolla sillä olen jo vanha konkari siinä hommassa, Pelkään ja suojelen itseäni kaikin keinoin ettei mikään tai kukaan tee mulle mitään niin pahaa että tulisin enää ikinä päätymään siihen pisteeseen.
Pelkään kohtaavani rakkauteni saadakseni vain huomata etten kelpaakaan.
Rakkaus pelottaa. Se että hän nauraa vain vedet silmissään jos saisi kuulla tunteeni.
Mutta näin yleisesti pelkään syöpää ja lähimmäisten puolesta.
En oikeastaan etukäteen pelkää mitään.
Mut huolissani olen kyllä tässä elämässä monessakin asiassa.
pelkään joutuvani jonakin päivänä raskaaseen työhön ja joudun elämään ns. liukuhihnatehdaselämää kunnes kuolema minut erottaa.
Toi olisi kun Venäjällä ja paskamainen loppu oman käden kautta. Tolkuttomasti Vodka ja veivin sais heíttää jo 40 ja risat. Vaihtoehtoja on ne on löydettävä ajoissa. Muuta sinne missä on elinehdot kohdillaan.
Se että rakas ei halua mua vaan huoria.
Jos luulee sua yhdeksi tatuoiduksi perseeksi.
Sairaus ja kova kiputila aiemmin elämässä ja silloin pelko kuolemasta opettivat, en pelkää enää. Läheisteni puolesta kait aina pelko.
Pelkään, että elän lopun elämäni parisuhteessani jossa ei ole hellyyttä eikä oikeaa rakkautta. On vain kaksi ihmistä jotka asuvat samassa talossa ja samassa sängyssä. Ja harrastavat satunnaisesti sitä mitä kaksi aikuista nyt tekevät.
Toivottavasti se on totta mitä lauletaan....
https://www.youtube.com/watch?v=UxvNe761z2g
jos olet se tummamies, ei meidän tarvitse odottaa seuraavaa elämää, eihän
nainen
En etukäteen pelkää mitään, siis en kulje ympäriinsä pelkäämässä asioita. Tunnen silti pelon ja mitä se on.
Kauniita sanoja, kauniita visioita, tehdään ne yhdessä todeksi Rakkauden voimalla.Rakkaani! Luotan sinuun ja rakkauteesi.