Mitä mieltä aurinkokeräin harrastajat olette että jos uusiin taloihin rakennettaisiin vakiona eteläiseen seinään suurehko keräin (musta säiliöseinä kasvihuonelasitusta muistuttaen), joka kierrättää sisällään nestettä ja se neste johdetaan automatiikan avulla sisätilan lämmitykseen ja lämminvesivaraajaan? Ideana olisi toimiva AVUSTAVANA lämmittimenä varsinaisen lämmitysmuodon rinnalla. Kesällä ehkä pitäisi tämä eteläinen julkisivu ainakin osittain peittää vaikka pressulla ettei järjestelmä ala "kiuhumaan". Syksyllä ja keväällä saadaan varmasti mukavasti avustusta lämmityskuluissa vaikka tuskin täysin omin avuin se riittää ellei halua pitää lämpöjä maksimina kämpän kuumuuteen saakka kuin kesällä ja antaa pilvisinä päivinä kämpän viilentyä alle 20c hiljakseen. Talveksi kenties kannattaa suosiolla laittaa "putket poikki" ja jokin eristys taloon seinään missä tavallisesti putket menee säiliöstä taloon sisään. Ideana on katkaista säiliön putkisto ettei turhaan pakkasilla kylmennä pientä osaa taloa kun kylmissä putkissa neste pyrkii kylmentämään taloa.
Kuinka realistista olisi toteuttaa "aurinkolämpöjulkisivu"? Samoin katoillekkin voitaisiin aurinkokeräimiä rakentaa suurena määrinä, mutta niiden puhdistus, lumikuorma ja ylipäätänsä katon kantavuus voi olla ongelmallisempaa kuin seinäversiona? Voiko joku virasto puuttua julkisivusääntöjen takia koko hankkeeseen?
Aurinkopaneeleilla (sähkön tuottaminen) toki sama voitaisiin toteuttaa, mutta uskon suoraan lämmön keräämiseen enemmän, jolloin on vähemmän kuluvia ja huollettavia osia. Kuulemma salama (voimakas välähdys tai pulssi) voi rikkoa paneeleja vuosien varrella ja myös aurinkopaneelien sähköntuotto on pienempää 20v jälkeen? Julkisivuna ehkä tarvitsee joskus vain maalata mustaksi ja säännöllistä lasiseinän puhdistamista (esim. kerran kuussa) lämmityskautena lämmitystehon maksimoimiseksi.
Kuinka realistista olisi toteuttaa "aurinkolämpöjulkisivu"? Samoin katoillekkin voitaisiin aurinkokeräimiä rakentaa suurena määrinä, mutta niiden puhdistus, lumikuorma ja ylipäätänsä katon kantavuus voi olla ongelmallisempaa kuin seinäversiona? Voiko joku virasto puuttua julkisivusääntöjen takia koko hankkeeseen?
Aurinkopaneeleilla (sähkön tuottaminen) toki sama voitaisiin toteuttaa, mutta uskon suoraan lämmön keräämiseen enemmän, jolloin on vähemmän kuluvia ja huollettavia osia. Kuulemma salama (voimakas välähdys tai pulssi) voi rikkoa paneeleja vuosien varrella ja myös aurinkopaneelien sähköntuotto on pienempää 20v jälkeen? Julkisivuna ehkä tarvitsee joskus vain maalata mustaksi ja säännöllistä lasiseinän puhdistamista (esim. kerran kuussa) lämmityskautena lämmitystehon maksimoimiseksi.
Vastaukset 10
Vanhimmat
Katoilla ja seinillä on ollut varaajia jo kymmeniä vuosia, eli ei mikään uusi keksintö.
Turkissa kaikkien talojen katot on täynnä varaajia, myös hotellien.
Mutta esim meidän talossa 80% lämmityskuluista tulee loka-marras-joulu-tammi-helmi-maaliskuissa, ja silloin varaajista ei juurikaan tule apuja. Käyttövettä varaajat lämmittää tehokkaasti kevät-kesä-syksy ajalla, josta kyllä tulee säästöjä.
Seinälle voi laittaa ilmakeräimen joka on paljon yksinkertaisempi eikä myöskään vaadi kuin läpiviennin. Nykyään osa jo lämmittää ilmanvaihtokoneen tuloilmaa ilmakeräimellä.
Tarkennetaan aloitusta:
- Suomessa
- Riittääkö teho suhteessa investointiin (kun ei asuta välimeren tuntumassa)
- Jos jo vanha keksintö maailmassa, niin miksei suomessa ole yleistynyt?
Tohon tarttis liittää mukaan lämpö akku. 10 kuutiota vettä astiassa jonka painetta voidaan säätää.
Systeemin energianvarastointi kyky olisi
270GigaJ ->75000 kwH,
Että tuolta pohjaltahan se toimisi
Tässä on kyllä jokin tosi-iso laskuvirhe jos tarkoituksena on varata kesällä ja käyttää talvella. Muu varaaminen on lillukanvarsia.
Näitä lämpöakkuja on tehty pitkin Suomea erilaisissa kokeilutaloissa ja kokeilualueilla, eikä mikään näistä ole ollut sellainen menestys että se olisi sekä kannattava että toimiva.
Porin uimahallissa on lämpöä keräävä seinä.
http://www.solarforum.fi/solarforum/data/view/hall
jaa,a. ehkei tuota kannata nesteeksi muuttaa? tai jos laittaa putkiin glygolin, niin miksei anturavaiheessa asenna pexiä anturaan ja lämmitä suoraan koko talon runkoa eristeen sisäpuolelta, kesät talvet?
Olomuodon muuttoksissa varstoituu/vapautuu 100 -kertasia energia määriä, verratuna pelkkkään aineen lämpötilan vaihteluun, siksi se mahdollistaa paremman varastoinnin.
Litran veden höyrystämiseen kuluu 0,627 kWh sähköä, saman verran saadaan teoriassa talteen kun höyry tiivistyy. 10 kuution systeemissöä varastoimis kyky olisi 10 000*.627 = 62700kwH.
Ei muuten onnistu käytännössä.
Eli jos on 10 kuution säiliö täynnä vettä ja sitten aletaan muuttaa sen
olomuotoa kuumentamalla niin mitäpä saadaan ?
Aineen olomuodon muutoksia hyödyntäviä systeemejä on toki muitakin,
mutta hinta estää käytön.
Ymmärsinkö oikein että edes AVUSTAVANA lämmittimenä julkisivuseinä ei riitä kattamaan riittävästi lämmityskustannuksia keväällä/syksyllä, joten sen takia niitä ei kannata tehdä SUOMESSA? Luulis ettei sellainen seinä hirmuisesti maksaisi, joten luulis että esim. 10v päästä saisi jo ilmaista energiaa kuoletuksen jälkeen ja huoltokulut olisivat vuosittain aika vähäiset?