Onko kenelläkään tietoa. Alla olevaan liittyen:
"Konkurssissa lahja voi peruuntua kolmannen henkilön hyväksi, jos velallinen on
lahjoittamalla hukannut omaisuuttaan ja aiheuttanut näin huomattavaa vahinkoa velkojille." Eli, jos henkilö X, joka asuu avoliitossa puolisonsa kanssa, on lahjoittanut asunnon lapselleen. Pari vuotta lahjan antamisen jälkeen X:n avopuoliso (ei lapsen isä) on tilanteessa, että saattaa joutua ulosottoon lainoista, jotka ovat hänen nimissään. X:llä ja avopuolisolla on myös yhteistä asuntolainaa. Kysymys 1: joutuuko X tilille antamastaan lahjasta, voidaanko lahja joutua perumaan? Ja mitäpä jos lahjansaaja on mennyt asunnon jo myymään ja hankkimaan rahoilla uuden asunnon puolisonsa kanssa puoliksi. Kysymys 2: Jos X itse joutuu ulosottoon, onko edellä mainittu omaisuuden hukkaamis -asia kuinka pitkään framilla, yli kaksi vuotta, ikuisesti? Kuinka pitkän ajan takaa Käräjäoikeus asiat tonkii? Ja kuinka käy maksetun lahjaveron, jos lahja perutaan?
"Konkurssissa lahja voi peruuntua kolmannen henkilön hyväksi, jos velallinen on
lahjoittamalla hukannut omaisuuttaan ja aiheuttanut näin huomattavaa vahinkoa velkojille." Eli, jos henkilö X, joka asuu avoliitossa puolisonsa kanssa, on lahjoittanut asunnon lapselleen. Pari vuotta lahjan antamisen jälkeen X:n avopuoliso (ei lapsen isä) on tilanteessa, että saattaa joutua ulosottoon lainoista, jotka ovat hänen nimissään. X:llä ja avopuolisolla on myös yhteistä asuntolainaa. Kysymys 1: joutuuko X tilille antamastaan lahjasta, voidaanko lahja joutua perumaan? Ja mitäpä jos lahjansaaja on mennyt asunnon jo myymään ja hankkimaan rahoilla uuden asunnon puolisonsa kanssa puoliksi. Kysymys 2: Jos X itse joutuu ulosottoon, onko edellä mainittu omaisuuden hukkaamis -asia kuinka pitkään framilla, yli kaksi vuotta, ikuisesti? Kuinka pitkän ajan takaa Käräjäoikeus asiat tonkii? Ja kuinka käy maksetun lahjaveron, jos lahja perutaan?
Vastaukset 4
Vanhimmat
X ei vastaa millään lailla avopuolisonsa henkilökohtaisista veloista. Yhteisestä asuntolainasta hän vastaa kanssavelallisen asemassa koko lyhennyserästä yksin, jos toinen ei kykene omaa osuuttaan maksamaan.
Jos X on tällä hetkellä hyvässä taloudellisessa asemassa, voi hän tehdä lahjoituksia vapaasti. Viittaamasi lakipykälä koskee taloudellisissa vaikeuksissa olevaa ihmisiä, joiden velat ovat liukumassa ulosottoon: lahjoituksia tehdään suunnitelmallisesti konkurssia silmällä pitäen, jotta pesä olisi tyhjä, kun korttitalo kaatuu. Ulosottomiehen tavoittamattomiin 'tahallaan hukattu' omaisuus voidaan siis saada tämän pykälän avulla takaisin velkojen katteeksi, eli teossa pitää olla näyttöä tahallisuudesta, ennen kuin lahjaa lähdetään purkamaan.
Kiitos Velkavelho! X ei ole hyvässä taloudellisessa asemassa. Velat ovat yhdessä tehneet ja X:n puolison nimiin velkataakka on siirtynyt sitten jossakin kohtaa, kun he ovat pikavippinsä ja muut lukuisat luotot kuitanneet ottamalla tämän puolison nimiin isomman lainan, jolla siis maksettu pienet pois. Eli tilanne on ollut jo kiikun kaakun siinä vaiheessa kun on tehnyt lahjoituksen. Lahjan saaja vain ei ole tiennyt velkakuviosta mitään.
Eli moraalisesti tilanne on syvältä. Lahjan saaja on sittemmin auttanut vanhempaansa ja tämän puolisoa taoudellisesti, ja ollut siinä uskossa, että homma pysyy kasassa ja selviävät eteenpäin. Mutta ei, selän takana on lähdetty ottamaan uusia lainoja. Onneksi mitään takauskuvioita ei ole.
Tämä ulosottoprosessi vain kiinnosti lähinnä, että kun lainat nyt suurimmaksi osaksi puolison nimissä, onko perusteita perua avopuolison, eli X:n antamaa lahjoitusta, mutta ilmeisesti ei, jos vastuuta avopuolison veloista ei voi olla. Mietin vain, miten tilannetta tulkitaan. Onko tulkinnanvaraa.
Ei ole mitään tulkinnanvaraa. Eivät edes aviopuolisot ole millään lailla vastuussa toistensa veloista niin miten sitten avopuolisot olisivat? Jokainen hallitsee omaa omaisuuttaan ja omia raha-asioitaan.
Jos nuo lainat ovat puolison nimissä niin sitten ne ovat hänen nimissään ja piste.
Kiitos! Näinhän se taitaa olla joo.