työtätekevän kansan on tänä vappuna näytettävä että sen tahto on myös laki tässä maassa . työtätekevän kansan aika on koittanut ja tulemme marssimaan vappuna aatteemme puolesta . jäljellä olevien työpaikkojen ja kotien sekä lasten ja vanhusten puolesta .
mielenilmaisumarssille vappuna
kaikki marssimaan
3<50
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Sehän hienoa että marssitaan. Kerro nyt kuitenkin vielä miten kansan tahto lisää käytettävissä olevan rahan määrää. Lisää velkaa kun kansa tahtoo?
Työtätekevä kansa äänestää EU-vaaleissa
Sampo Terho
Jussi Halla-aho
Ei voida kuvitella, että sosialisti Eetu Salin olisi sosialidemokraattien
1903 Forssan kokouksessa hyväksynyt ilmaisen rahan jakamista elintasosiirtolaisille
ja siten suomalaisen sosiaaliturvan romuttamisen arvoltaan vähäpätöiseksi.
Siksi Perussuomalaiset on moderni SDP
Työtätekevien puolue, jota työväki äänestää EU-vaaleissa
Liittovaltiokehitys pitää pysäyttää tähän päivään
EU:HUN LÄHETELTYSTÄ EUROSTA SAADAAN KAIKKI HAUT HUOMIOONOTTAEN PUOLET TAKAISIN SUOMEEN, VAIKKA MITÄ
TUKIA HAETTAISIIN. Suomi on selkeästi nettomaksaja EU:hun.
Kun lähetämme satasen Brysseliin, kuusi euroa menee hallintoon, muutama kymppi menee muihin maihin, koska olemme nettomaksaja. Jäljelle jäävää rahaa voimme anoa takaisin kankeilla menetelmillä, jotka rajoittavat rahan käyttöä niin pahasti, että takaisin saadunkin euron arvo on jopa vain 50 senttiä euroa kohti.
Liittovaltiokehitys eli poliittinen harmonisointi ei useinkaan vastaa Suomen etua, koska sääntely tehdään keskieurooppalaisesta näkökulmasta. Suomi on nettomaksaja ja eroaa olosuhteiltaan, mm. pitkien etäisyyksien ja harvan asutuksen vuoksi aika oleellisesti keskieurooppalaisesta toimintaympäristöstä.
KATSO SAMPO TERHON JA JUSSI HALLA-AHON HAASTATTELU
http://dreambroker.com/channel/dbiqeuet/iframe/khel3h7l
Perussuomalaisten eurovaaliehdokkaiden kanta EU:hun on selkeä. Sampo Terho ja Jussi Halla-aho totesivat haastattelussa kuin yhdestä suusta, että poliittisen vallan siirtämiselle pois Suomesta on tultava loppu.
EU:n kiihtyvä liittovaltioistuminen on kaikkea muuta kuin hyväksi Suomen taloudelle ja turvallisuudelle. Kehitys pitää pysäyttää tähän päivään, sanoo istuva europarlamentaarikko Sampo Terho.
- Kun lähetämme satasen Brysseliin, kuusi euroa menee hallintoon, muutama kymppi menee muihin maihin, koska olemme nettomaksaja. Jäljelle jäävää rahaa voimme anoa takaisin kankeilla menetelmillä, jotka rajoittavat rahan käyttöä niin pahasti, että takaisin saadunkin euron arvo on jopa vain 50 senttiä euroa kohti, Terho tiiviistää.
Halla-aho: Kauasko integraatio päästetään?
Euroehdokas Jussi Halla-aho pitää kysymystä siitä, tuleeko EU:sta liittovaltio vai ei, jo vanhentuneena. EU:sta on hänen mukaansa jo tullut monella tavalla liittovaltio.
- Oleellisempi kysymys on, kuinka pitkälle poliittisen keskittämisen ja vallan integraation annetaan mennä, hän katsoo.
Liittovaltiokehitys eli poliittinen harmonisointi ei useinkaan vastaa Suomen etua, koska sääntely tehdään keskieurooppalaisesta näkökulmasta. Suomi on nettomaksaja ja eroaa olosuhteiltaan, mm. pitkien etäisyyksien ja harvan asutuksen vuoksi aika oleellisesti keskieurooppalaisesta toimintaympäristöstä.
- Esimerkiksi elintarvikkeiden kuljetusten säätely voi olla järkevää Keski-Euroopassa, mutta tappaa pienyrittäjyyden Suomessa, Halla-aho mainitsee.
EU:ssa on hyviä alakohtaisia työkaluja, jotka tuottavat lisäarvoa jäsenmaille, mutta yleinen poliittinen harmonisointi sopii Suomelle huonosti.
Terho: Raja tähän päivään
Terhon mukaan rajan voi vetää tähän hetkeen: joka haluaa liittovaltioistua ja edistää vahvempaa unionia vielä tästä enemmän, on käytännössä federalisti eli liittovaltion kannattaja.
- Eteenpäin ei enää pääse ilman liittovaltion rakentamista, Terho näkee
"EU:HUN LÄHETELTYSTÄ EUROSTA SAADAAN KAIKKI HAUT HUOMIOONOTTAEN PUOLET TAKAISIN SUOMEEN, VAIKKA MITÄ
TUKIA HAETTAISIIN. Suomi on selkeästi nettomaksaja EU:hun."
Tässähän tämä tyhmyys tiivistyykin. EU:n hyötyjä tarkastellaan vain nettomaksuissa vaikka se todellinen hyöty tuleekin isosta vapaasta sisämarkkina-alueesta ja yhteisestä neuvotteluvoimasta EU:n ulkopuolisiin nähde.
Idiootit tarkastelevat työssäkäynnin hyötyjäkin vain sillä perusteella meneekö työmatkoihin rahaa vai ei.