Wahlroos ja Katainen. Kaksi suomalaista mahtimiestä lähtevät. Toinen talouseliittiä ja toinen poliittista eliittiä, pääministeri.
Kaksi on ihmetyksen aihetta suomalaisessa mediassa että "miksi lähtevät".
Joko ovat saaneet kaiken haluamansa vai haluavatko vielä lisää?
Sauli Niinistö on kokoomuslainen presidentti, joka istunee vielä toisen kauden - tai sitten ei. Kokoomus tarvitsee Niinistölle seuraajan, johon epäilemättä Katainen on etusijalla. Katainen menee ensin Brysseliin hakemaan eurooppalaista imagoa ja hyväksyntää. Peruskoulun opettaja ja tiedottaja tarvitsee lisää meriittejä, kunniaa ja mainetta Suomen tulevaksi presidentiksi.
"Nalle" Björn Wahlroos siirtänee kirjansa Ruotsiin, mutta upea aateliskartanonsa ja noin 250 000 euron vuosittaiset maataloustukiaiset jäävät Suomeen, joten miksi ihmeessä kirjoille Ruotsiin?
Ruotsissa ei ole perintöveroa, mutta eihän se niin kovin suuri ole Suomessakaan ja varallisuusvero on Suomessakin poistettu.
Seura-lehdessä oli Jarno Liskin mielenkiintoinen artikkeli "Verokarhu heltyi halinalleksi".
"Verohallinto ei kerro, millaisia rangaistuksia rahojaan veroparatiisiin kätkeneet suomalaismiljonäärit saivat. Ilmeisen pienet rapsut kuitenkin hämmentävät perustuslakivaliokunnan puheenjohtajaa."
"Armoa veronkiertäjille", kirjoitti Ari Korvola.
"Yhden liechtensteiniläispankin tilipaljastukset ovat vain pieni järistys verrattuna siihen vyöryyn, jokasyntyy sveitsiläispankeista. Kansainväliset talouslehdet ovat viime kuukausina raportoineen kirjeistä, joita Sveitsin pankit ovat lähettäneet asiakkailleen; aiomme kertoa tilitietonne maanne verottajalle..."
"Ongelmasta on kaavailtu päästävän "tehokkaalla katumisella". Siinä asianomainen itse ilmoittaa tietyssä määräajasa pimittämänsä miljoonat verottajale ja maksaa jälkiverot mutta välttyy rikossyytteeltä. Katumisohjelmalla saataisiin satoja miljoonia pimeää rahaa palautetuksi kotimaahan, mutta kääntöpuolena on sen veromoraalia rapauttava vaikutus". (Ari Korvola Seura-lehti 10.4.)
Miten on, mitä tapahtuu? Jos siis olisin vienyt miljoonia veroparatiiseihin ja verottaja saisi niistä tiedot, enkä kadu, tuleeko rikossyyte? Jos siirrän kirjat Ruotsiin, saanko rikossyyteen Suomesta, jos maksan verot vastaedes Ruotsiin? Pitäisikö "katua" Suomessa vai Ruotsissa, entäpä kumpaan maahan maksan jälkiverot?
Mitähän sinne veroparatiiseihin on viety? Veroparatiiseihin viedään Suomessa matalasti verotettuja liikevoittoja ja suuria pääomatuloja, joista matala tasavero on maksettu.
Vietäisiinkö veroparatiiseihin vähemmän euroja, jos myyntivoitoista, pääomatuloista ja listaamattomien yritysten osingoista maksettaisiin Suomessa progressiivinen ja veronmaksukykyyn perustuva vero?
Suomessa kestävyysvajetta - kun verokertymä ei riitä - hoidetaan leikkaamalla pieni- ja keskituloisilta ja annetaan verohuojennukset tosirikkaille veroparatiiseihin vietäväksi. Suomessa on valtava köyhyysvaje, kun lähes miljoona köyhää sinnittelevät köyhyysrajalla tai sen alapuolella. Köyhyysvaje kasvaa ja yhä useampi joutuu leipäjonoon, mutta se ei huoleta päättäjiä, jotka verotuksesta päättävät rikkaiden eduksi.
Perustuslakivaliokunta on moittinut verosalaisuuslakia perustuslain vastaiseksi vuonna 2005. Se toisti moitteensa tänä keväänä. Perustuslakivaliokunnan puheenjohtajan Johannes Koskisen mukaan verotussanktioiden julkisuuden pitäisi olla linjassa rikosten julkisuuden kanssa. "Tarvitaan jotain läpinäkyvyyttä, ettei käy niin, että omenavarkaat hirtetään ja miljoonavorot pääsevät pikku rapsuilla", totesi Koskinen Seurassa.
Kaksi on ihmetyksen aihetta suomalaisessa mediassa että "miksi lähtevät".
Joko ovat saaneet kaiken haluamansa vai haluavatko vielä lisää?
Sauli Niinistö on kokoomuslainen presidentti, joka istunee vielä toisen kauden - tai sitten ei. Kokoomus tarvitsee Niinistölle seuraajan, johon epäilemättä Katainen on etusijalla. Katainen menee ensin Brysseliin hakemaan eurooppalaista imagoa ja hyväksyntää. Peruskoulun opettaja ja tiedottaja tarvitsee lisää meriittejä, kunniaa ja mainetta Suomen tulevaksi presidentiksi.
"Nalle" Björn Wahlroos siirtänee kirjansa Ruotsiin, mutta upea aateliskartanonsa ja noin 250 000 euron vuosittaiset maataloustukiaiset jäävät Suomeen, joten miksi ihmeessä kirjoille Ruotsiin?
Ruotsissa ei ole perintöveroa, mutta eihän se niin kovin suuri ole Suomessakaan ja varallisuusvero on Suomessakin poistettu.
Seura-lehdessä oli Jarno Liskin mielenkiintoinen artikkeli "Verokarhu heltyi halinalleksi".
"Verohallinto ei kerro, millaisia rangaistuksia rahojaan veroparatiisiin kätkeneet suomalaismiljonäärit saivat. Ilmeisen pienet rapsut kuitenkin hämmentävät perustuslakivaliokunnan puheenjohtajaa."
"Armoa veronkiertäjille", kirjoitti Ari Korvola.
"Yhden liechtensteiniläispankin tilipaljastukset ovat vain pieni järistys verrattuna siihen vyöryyn, jokasyntyy sveitsiläispankeista. Kansainväliset talouslehdet ovat viime kuukausina raportoineen kirjeistä, joita Sveitsin pankit ovat lähettäneet asiakkailleen; aiomme kertoa tilitietonne maanne verottajalle..."
"Ongelmasta on kaavailtu päästävän "tehokkaalla katumisella". Siinä asianomainen itse ilmoittaa tietyssä määräajasa pimittämänsä miljoonat verottajale ja maksaa jälkiverot mutta välttyy rikossyytteeltä. Katumisohjelmalla saataisiin satoja miljoonia pimeää rahaa palautetuksi kotimaahan, mutta kääntöpuolena on sen veromoraalia rapauttava vaikutus". (Ari Korvola Seura-lehti 10.4.)
Miten on, mitä tapahtuu? Jos siis olisin vienyt miljoonia veroparatiiseihin ja verottaja saisi niistä tiedot, enkä kadu, tuleeko rikossyyte? Jos siirrän kirjat Ruotsiin, saanko rikossyyteen Suomesta, jos maksan verot vastaedes Ruotsiin? Pitäisikö "katua" Suomessa vai Ruotsissa, entäpä kumpaan maahan maksan jälkiverot?
Mitähän sinne veroparatiiseihin on viety? Veroparatiiseihin viedään Suomessa matalasti verotettuja liikevoittoja ja suuria pääomatuloja, joista matala tasavero on maksettu.
Vietäisiinkö veroparatiiseihin vähemmän euroja, jos myyntivoitoista, pääomatuloista ja listaamattomien yritysten osingoista maksettaisiin Suomessa progressiivinen ja veronmaksukykyyn perustuva vero?
Suomessa kestävyysvajetta - kun verokertymä ei riitä - hoidetaan leikkaamalla pieni- ja keskituloisilta ja annetaan verohuojennukset tosirikkaille veroparatiiseihin vietäväksi. Suomessa on valtava köyhyysvaje, kun lähes miljoona köyhää sinnittelevät köyhyysrajalla tai sen alapuolella. Köyhyysvaje kasvaa ja yhä useampi joutuu leipäjonoon, mutta se ei huoleta päättäjiä, jotka verotuksesta päättävät rikkaiden eduksi.
Perustuslakivaliokunta on moittinut verosalaisuuslakia perustuslain vastaiseksi vuonna 2005. Se toisti moitteensa tänä keväänä. Perustuslakivaliokunnan puheenjohtajan Johannes Koskisen mukaan verotussanktioiden julkisuuden pitäisi olla linjassa rikosten julkisuuden kanssa. "Tarvitaan jotain läpinäkyvyyttä, ettei käy niin, että omenavarkaat hirtetään ja miljoonavorot pääsevät pikku rapsuilla", totesi Koskinen Seurassa.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.