Olen ollut masentunut lähes koko ikäni, lisäksi kärsin ihmispelosta, en voi liikkua ihmisten ilmoilla muuta kuin päihteiden avulla. Masennuslääkkeitä en enää halua, ne eivät tehoa niistä on vain haittaa. Neuroleptit muuttavat zombieksi. En tiedä auttaako kukaan tai mikään, hoitoonkaan en ole päässyt, muuta kuin avopuolelle. En pitää asunnostani huolta tai maksaa laskuja, en jaksa tehdä ruokaa, istuin usein vain koneella, jotta saan ajatukseni siirrettyä muihin asioihin. Haluan kuolla, maailma on julma paikka, jossa vain raha merkitsee ja vahvimmat pärjää. Olen harkinnut matkustavani maahan jossa saisin eutanasian, rahaa tähän ei ole. Hirttäytyminen lienee oikein tehtynä kivuton vaihtoehto. En jaksa tätä yksin olemista ja paskana makaamista vuodesta toiseen. Alan kai olemaan siinä iässä missä yleensä epäonnistujat itsemurhan tekevät tai alkoholisoituvat. Ainoastaan huumeilla olen saanut hetken helpotuksen, sekin on katoavaista ja väliaikaista. Kyllä elämä on ihanaa.. Katson vielä muutaman kuukauden, ensivuonna en ole enää elävien kirjoissa. Rakkauden löytäminen aikoinaan olisi voinut ehkä pelastaa tästä loputtomasta suosta, enää kukaan ei halua miehekseen masentunutta luuseria. Pitäisiköhän alkaa lahjoittaa tavaroitaan pois niitä tarvitseville ja itse lähteä vehreämmille niityille.. ajatus antaa lohtua ja mielenrauhaa. Miksi en tappanut itseäni jo aikoja sitten, on järkeä vain kärsiä elämä läpi? Olen käynyt terapeutilla, saanut lääkehoitoa, vertaistukea, mikään ei nosta mielialaa, ainoastaan ekstaasi. Luonteenikin on muuttunut katkeraksi, vihamieliseksi ja epämiellyttäväksi.
Kukaan tai mikään ei voi auttaa..
Tule jo kuolema
469
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Oleto koskaan kääntynyt tosissasi Jumalan puoleen? Onko vielä se ratkaisevin oljenkorsi käyttämättä?
Käänny pois katkeruudesta ja itsesäälistä.
Miten sinulla on vielä katto pään päällä jos et laskuja maksa? Kärsit ihmispelosta mutta et pelkää huumekauppiaita? Kirjoituksesi on hieman ristiriitainen.
No ainakin minun kohdallani se, etten jaksa maksaa laskuja, tarkoittaa sitä, että niitä roikottaa niin pitkälle kuin voi ilman että siitä on vakavia seuraamuksia.
Taidat olla niitä ihmisiä, jotka kyseenalaistavat masennuksen oireet sanomalla, että jos pystyt maksamaan pakon edessä, mikset sitten pysty maksamaan vaikka heti kun ne saapuvat.
Äärimmäinen pakko on masentuneen ainoa motivaattori ja juju onkin siinä, ettei sellainen ole mitään elämää. Selviytymisvietti pitää ihmistä väkisin hengissä, mutta ihmisellä ei ole unelmia, ei ilonaiheita, ei yhteyttä toisiin ihmisiin.
Ap, laita yksityisviestiä, jos tuntuu että jaksaisit vaikka meilailla.
Feikkitarinat ne vaan jatkuvat ja jatkuvat. Tietääköhän feikkipersoona enää
itsekään, mikä versio on milloinkin meneillään?
Suosittelen vahvasti vapaaehtoista lobotomiaa.