Tätä mieltä on kolmen vieraan kielen opettaja pakkoruotsista!
Olen Helsingistä käsin entisen kuortanelaisen silmin seurannut Ilkassa käytävää pakkoruotsikeskustelua, mutta vasta Leena Riikilän väitteet saavat minut osallistumaan siihen. Perustuslaki ei edellytä pakkoruotsia. Tämän on todennut mm. entinen oikeusministeri Tuija Brax, eihän Ahvenanmaalla ole enää pakkosuomea. Ruotsin poistaminen peruskoulusta vaatii vain hallituksen yksinkertaisen enemmistöpäätöksen.
Koulu ei ole ruotsinopettajien suojatyöpaikka. Sitä paitsi jo vuosikymmenien ajan kieltenopettajaksi ei ole päässyt opiskelemaan henkilö, jolla ei ole kahta peruskoulussa opetettavaa kieltä. Koulussa on opiskeltava ehdottomasti kahta vierasta kieltä. Ruotsi voisi olla vapaaehtoinen lukiossa. Vain Kekkoslovakiaan jämähtänyt voi kuvitella, että täysin vientituloista riippuvainen Suomi selviäisi heikolla englannilla.
Yle tutki jokin aika sitten talouselämän kielitarpeita. 90 suurimmassa yrityksessä konsernikieli oli englanti. Ulkomaankauppaliiton mukaan ruotsi on Suomen kaupassa kymmenenneksi tärkein kieli. Erityinen ongelma on pkt-yritysten huono kielitaito, minkä takia ne eivät kykene kansainvälistymään. Kun ottaa huomioon, miten tärkeä tämän sektorin merkitys on Etelä-Pohjanmaalla, on käsittämätöntä alueen valtapuolueen pakkoruotsimyönteisyys.
Historialla ei voi perustella yhtään mitään, varsinkaan väärennetyllä. Siitä esimerkkinä on Kari Hokkasen kirjoitukset. Hän väitti kristinuskon tulleen lännestä. Näin ei ole asianlaita. Se tuli Suomeen idästä. Tämän takia peruskäsitteet esimerkiksi raamattu tulevat venäjästä. Snellman oli älykäs mies, joka tajusi suomenkielisten pääsevän niskan päälle, elleivät ruotsinkieliset kykene manipuloimaan heitä. Ja hyvin ovat onnistuneet. Tämä näkyi 4.12. Ylellä esitetyssä 1863-ohjelmassa. Ei muuallakaan ohjata kielipolitiikkaa historiallisin argumentein. Ei Ranskassa ole pakkolatinaa.
On alentavaa meille suomenkielisille, että meitä vaaditaan palvelemaan ruotsinkielisiä, ikään kuin olisimme alempiarvoinen kansa, jonka pitää alistua herransa edessä. Tilanne on ainutlaatuinen maailmassa. Kansainvälisen oikeuden mukaan valtion/osavaltion väestöstä pitää 1/3:n olla tiettyä kieltä puhuvia, jotta sen jäsenet voivat vaatia kansalliskielen asemaa.
Tämä sen takia että muutoin poljetaan enemmistön etuja kohtuuttomasti. Juuri näin on käynyt Suomessa, uusimpana esimerkkinä eteläpohjalaisten poliisien kielitaitovaatimukset. Oli muiden hallituspuolueiden heikkoutta, että he suostuivat RKP:n kiristykseen. Toinen räikeä epäkohta on korkeakoulupaikkajako: 51 prosentille ruotsinkielisistä on varattu paikka, suomenkielisten vastaava luku on 32.
Pakkoruotsille ei ole asiallisia perusteita. Ruotsinkieliset pitävät siitä tiukasti kiinni, koska he joka tapauksessa joutuvat opiskelemaan suomea. Jos suomenkieliset saisivat opiskella vieraita kieliä, he saisivat siitä suuren edun työmarkkinoilla. Näinä leikkausten aikoina pitäisi ehdottomasti laskea, mitä virallinen kaksikielisyys maksaa.
Eila Tuomiaho
ranskan, ruotsin ja espanjan opettaja entinen kuortanelainen Helsinki
http://www.ilkka.fi/mielipide/yleisöltä/perustuslaki-ei-edellyta-pakkoruotsia-1.1520403
Olen Helsingistä käsin entisen kuortanelaisen silmin seurannut Ilkassa käytävää pakkoruotsikeskustelua, mutta vasta Leena Riikilän väitteet saavat minut osallistumaan siihen. Perustuslaki ei edellytä pakkoruotsia. Tämän on todennut mm. entinen oikeusministeri Tuija Brax, eihän Ahvenanmaalla ole enää pakkosuomea. Ruotsin poistaminen peruskoulusta vaatii vain hallituksen yksinkertaisen enemmistöpäätöksen.
Koulu ei ole ruotsinopettajien suojatyöpaikka. Sitä paitsi jo vuosikymmenien ajan kieltenopettajaksi ei ole päässyt opiskelemaan henkilö, jolla ei ole kahta peruskoulussa opetettavaa kieltä. Koulussa on opiskeltava ehdottomasti kahta vierasta kieltä. Ruotsi voisi olla vapaaehtoinen lukiossa. Vain Kekkoslovakiaan jämähtänyt voi kuvitella, että täysin vientituloista riippuvainen Suomi selviäisi heikolla englannilla.
Yle tutki jokin aika sitten talouselämän kielitarpeita. 90 suurimmassa yrityksessä konsernikieli oli englanti. Ulkomaankauppaliiton mukaan ruotsi on Suomen kaupassa kymmenenneksi tärkein kieli. Erityinen ongelma on pkt-yritysten huono kielitaito, minkä takia ne eivät kykene kansainvälistymään. Kun ottaa huomioon, miten tärkeä tämän sektorin merkitys on Etelä-Pohjanmaalla, on käsittämätöntä alueen valtapuolueen pakkoruotsimyönteisyys.
Historialla ei voi perustella yhtään mitään, varsinkaan väärennetyllä. Siitä esimerkkinä on Kari Hokkasen kirjoitukset. Hän väitti kristinuskon tulleen lännestä. Näin ei ole asianlaita. Se tuli Suomeen idästä. Tämän takia peruskäsitteet esimerkiksi raamattu tulevat venäjästä. Snellman oli älykäs mies, joka tajusi suomenkielisten pääsevän niskan päälle, elleivät ruotsinkieliset kykene manipuloimaan heitä. Ja hyvin ovat onnistuneet. Tämä näkyi 4.12. Ylellä esitetyssä 1863-ohjelmassa. Ei muuallakaan ohjata kielipolitiikkaa historiallisin argumentein. Ei Ranskassa ole pakkolatinaa.
On alentavaa meille suomenkielisille, että meitä vaaditaan palvelemaan ruotsinkielisiä, ikään kuin olisimme alempiarvoinen kansa, jonka pitää alistua herransa edessä. Tilanne on ainutlaatuinen maailmassa. Kansainvälisen oikeuden mukaan valtion/osavaltion väestöstä pitää 1/3:n olla tiettyä kieltä puhuvia, jotta sen jäsenet voivat vaatia kansalliskielen asemaa.
Tämä sen takia että muutoin poljetaan enemmistön etuja kohtuuttomasti. Juuri näin on käynyt Suomessa, uusimpana esimerkkinä eteläpohjalaisten poliisien kielitaitovaatimukset. Oli muiden hallituspuolueiden heikkoutta, että he suostuivat RKP:n kiristykseen. Toinen räikeä epäkohta on korkeakoulupaikkajako: 51 prosentille ruotsinkielisistä on varattu paikka, suomenkielisten vastaava luku on 32.
Pakkoruotsille ei ole asiallisia perusteita. Ruotsinkieliset pitävät siitä tiukasti kiinni, koska he joka tapauksessa joutuvat opiskelemaan suomea. Jos suomenkieliset saisivat opiskella vieraita kieliä, he saisivat siitä suuren edun työmarkkinoilla. Näinä leikkausten aikoina pitäisi ehdottomasti laskea, mitä virallinen kaksikielisyys maksaa.
Eila Tuomiaho
ranskan, ruotsin ja espanjan opettaja entinen kuortanelainen Helsinki
http://www.ilkka.fi/mielipide/yleisöltä/perustuslaki-ei-edellyta-pakkoruotsia-1.1520403
Vastaukset 5
Vanhimmat
Ei ole perustuslaissa sanottu, että toinen kotimainen on pakollinen oppiaine. Kaikkihan sen tietää. Mutta perustuslaki sanoo sen, että molemmilla kansalliskielillä on yhtenäinen oikeus saada peruspalveluja, omalla äidinkielellään, maassa nimeltä Suomi.
Mutta perustuslaki sanoo sen, että molemmilla kansalliskielillä on yhtenäinen oikeus saada peruspalveluja, omalla äidinkielellään, maassa nimeltä Suomi.
Tulkkaus on oikein hyvä ja edullinen tapa hoitaa asian jos katsotaan yksilön oikeusturvan kannalta!
15 000-30 000 ummikolta puuttuu vain pakkosuomi..
Perustuslaki ei myöskään edellytä pakkovirkaruotsia, ei kielikiintiöitä, ei vähemmistörajoja eikä montaa muutakaan pakkoruotsitusta.
Niitä edellyttävät vain kielilaki ja muiden tavallisten lakien kielipykälät, joita on yksinkertainen muuttaa.
Svekot tietoisesti harhauttavat antaessaan ymmärtää, että perustuslaki edellyttäisi kaiken mahdollisen pakkoruotsituksen. He niin toimiessaan toivovat suomalaisten masentuvan ja lopettavan vaatimukset pakkoruotsituksen lopettamisesta.
Todella kieroa ja halpamaista sakkia nuo svekot....
Pois pakkoruotsi.