Yksin Yhdessä

Lonely?

Mulla ei oo ollu kavereita moneen vuoteen. Siis sellaisia, joiden kanssa vois nähä ja tehä vaikka jotain. Tarkotan ihmisiä siis. Aluksi asia oli mulle tosi vaikea, mutta nyt oon löytänyt todellisia ystäviä!! Eläimistä. Ne on mun maailma. Mä en vois vähempää välittää nälkää näkevistä ihmisistä tms. Nälkää näkevä koira taas saa mut itkemään. Emmä oikeestaan osaa olla enää ihmisten kanssa...ainakaan oman ikästeni. On mulla mies ja sen kavereitten kanssa tuun juttuun, mutta tyttöjen en. Ei mua haittaa. Ainakaan kukaan ei oo enää puukottamassa selkään!

10

1368

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • mies

      Hyvähän se on jos sulla on mies. Monilla kun on usein vaikeuksia saada miestä/naista itselleen. Kavereiden saaminen on useimmille paljon helpompaa kuin seurustelukumppanin. Sulla on näköjään päinvastoin.

      • Lonely?

        Joo, ei mulla oo ongelmia miesten iskemisen suhteen...niitähän nyt riittäs vaikka joka sormelle, mut mä oon yksavioinen. Ei se mieskään aina kuulkaa lohduta...eilenki vaan pelaili tietokoneella kaikessa rauhassa kun mä itkin rakas karvapallo sylissäni 2metrin päässä sohvalla, että se siitä syliin käpertymisestä:P


      • mies
        Lonely? kirjoitti:

        Joo, ei mulla oo ongelmia miesten iskemisen suhteen...niitähän nyt riittäs vaikka joka sormelle, mut mä oon yksavioinen. Ei se mieskään aina kuulkaa lohduta...eilenki vaan pelaili tietokoneella kaikessa rauhassa kun mä itkin rakas karvapallo sylissäni 2metrin päässä sohvalla, että se siitä syliin käpertymisestä:P

        Ei se kavereiden saaminen nyt noin vaikeaa ole. Aloita jokin harrastus äläkä istu kotona, ei se sen vaikeampaa ole.


      • Lonely?
        mies kirjoitti:

        Ei se kavereiden saaminen nyt noin vaikeaa ole. Aloita jokin harrastus äläkä istu kotona, ei se sen vaikeampaa ole.

        ...on että maksatkos ne mun harrastukset sit???


    • nuppunen

      moi ole onnellinen että sinulla on mies, jonka syliin voit välillä käpertyä ja saat rakkautta....itse en voi ehkä käsittää miksi seurustelevat valittavat yksinäisyyttä, kun kuitenkin on joku siinä vierellä.
      Minä olen myös aika yksinäinen ja täällä opiskelupaikkakunnalla se vasta korostuu, kun ei edes ole joka päivä ketään kelle jutella..
      Olen myös, jo ehkä kauan sitten, löytänyt eläimistä voimaa ja pyrin aina pitämään eläimiä ympärilläni... rakastan niitä ja kun mieli on maassa on pieni lohtu ottaa kisu syliin ja rutistaa..mutta olen 22 vuotias nainen ja kaipaisin jo miestä rinnalleni ja ns "perhe-elämää" ja haluaisin saada rakkautta vastakkaiselta sukupuolelta...ja kaipaan sitä että olisi joku jonka syliin voisi käpertyä ja tietäisi että olisi joku..mutta en ymmärrä miksi on niin vaikeaa löytää sitä oikeaa. olen ehkä jo liian "vanha" siihen että jaksaisin riekkua yötämyöten baareissa...sydäntä riipii nähdä onnellisia pareja ja kuulla kuinka entiset tutut ja kaverit menevät naimisiin...ulkonäössäni ei ole mitään vikaa ,mutta en vain käsitä...kaikki eivät kai löydä ketään.

      • Admiral Observer

        Kuulostaa tutulta. Ensi kertaa vain vastakkaisen sukupuolen esittämänä. Kamalaa oli tässä hiljattain lukea kolukaverit.com sivuilta entisien koulutoverien elämää. Taisin olla n. 50 hengestä ainoa joka oli yksin. Siis täysin yksin. Ei seurustelua eikä muuta parisuhteen alalta. Ikääkin on jo kertynyt 26 vuotta, joten aika toivotonta miehenä tällä kokemuksella enää mitään saavuttaa. Niin kauan, kun kiistää sen, että jäisi ikuisesti yksin, pärjää. Sitten kun sen tiedostaa, ahdistaa.


      • the lonely rider
        Admiral Observer kirjoitti:

        Kuulostaa tutulta. Ensi kertaa vain vastakkaisen sukupuolen esittämänä. Kamalaa oli tässä hiljattain lukea kolukaverit.com sivuilta entisien koulutoverien elämää. Taisin olla n. 50 hengestä ainoa joka oli yksin. Siis täysin yksin. Ei seurustelua eikä muuta parisuhteen alalta. Ikääkin on jo kertynyt 26 vuotta, joten aika toivotonta miehenä tällä kokemuksella enää mitään saavuttaa. Niin kauan, kun kiistää sen, että jäisi ikuisesti yksin, pärjää. Sitten kun sen tiedostaa, ahdistaa.

        Mäkin luin tässä kesällä ensi kertaa Koulukaverit.comia ja tuntu pahalta. Tosi monella tutulla oli jo elämänkumppanit löytyneet ja olipa siellä muutama lapsiakin saanut. Ei siinä mitään, ihan hieno homma. Sitä vaan rupee miettimään, että miksi itsellä mennee huonosti parisuhteen saralla. En ole ikinä seurustellut enkä tällä menolla ehkä tulekaan. Tiedän, että se on aika paljon itsestä kiinni, mutta ei se ole niin helppoa. Ei todellakaan. Kun on ujo ja muutenkin ulkonäöllisesti ei ole tyttöjen ihanne, niin on se kuule vaikeaa löytää seuraa.
        Ikää on 22 vuotta, joten vielä on aikaa. Mutta sitä en tiedä kuinka kauan tätä perhanan yksinäisyyttä jaksaa. Ei ehkä kovinkaan kauan. Joskus sitä tosiaan toivoo, että saisi olla joku toinen ihminen aivan toisessa ajassa.


      • Lukamisa
        Admiral Observer kirjoitti:

        Kuulostaa tutulta. Ensi kertaa vain vastakkaisen sukupuolen esittämänä. Kamalaa oli tässä hiljattain lukea kolukaverit.com sivuilta entisien koulutoverien elämää. Taisin olla n. 50 hengestä ainoa joka oli yksin. Siis täysin yksin. Ei seurustelua eikä muuta parisuhteen alalta. Ikääkin on jo kertynyt 26 vuotta, joten aika toivotonta miehenä tällä kokemuksella enää mitään saavuttaa. Niin kauan, kun kiistää sen, että jäisi ikuisesti yksin, pärjää. Sitten kun sen tiedostaa, ahdistaa.

        Eipä kannata sun menettää toivoasi. Minä aloin seurustella äijäni kanssa viime kesänä, ja hän oli peräti 28 eikä ollut aiemmin seurustellut kenenkään kanssa. Aivan ihana, kiltti, älykäs ja loistava tyyppi, mutta silti ollut yksin melkein kolmikymppiseksi. Mietipäs sitä. Ei siinä entisiä kokemuksia katsota, kun törmää oikeanlaiseen ihmiseen. Äijäni on aika erikoinen persoona, ja luulen että tämän vuoksi hän ei ollut aiemmin löytänyt sopivaa naista, jonka kanssa olisi halunnut suhdetta rakentaa.

        Itse olin myös nelisen vuotta sinkkuna ennen tätä nykyistä suhdetta ja surin sitä kovasti. Minä myös ajattelin, etten ikinä löydä ketään, jota voisin rakastaa. Kävin treffeillä, iskin miehiä baarista, laitoin deitti-ilmoituksia nettiin. Olin hiton turhautunut ja yksinäinen. Yritin väkisin löytää rakkautta, mutta ei se sillä tavalla tule. Rakkaus tulee kuin salaa, nurkan takaa. Astuu yllättäen sisään ja alkaa kasvattaa versojaan. Kärsivällistä ja rauhallista odotusta!


      • Lukamisa kirjoitti:

        Eipä kannata sun menettää toivoasi. Minä aloin seurustella äijäni kanssa viime kesänä, ja hän oli peräti 28 eikä ollut aiemmin seurustellut kenenkään kanssa. Aivan ihana, kiltti, älykäs ja loistava tyyppi, mutta silti ollut yksin melkein kolmikymppiseksi. Mietipäs sitä. Ei siinä entisiä kokemuksia katsota, kun törmää oikeanlaiseen ihmiseen. Äijäni on aika erikoinen persoona, ja luulen että tämän vuoksi hän ei ollut aiemmin löytänyt sopivaa naista, jonka kanssa olisi halunnut suhdetta rakentaa.

        Itse olin myös nelisen vuotta sinkkuna ennen tätä nykyistä suhdetta ja surin sitä kovasti. Minä myös ajattelin, etten ikinä löydä ketään, jota voisin rakastaa. Kävin treffeillä, iskin miehiä baarista, laitoin deitti-ilmoituksia nettiin. Olin hiton turhautunut ja yksinäinen. Yritin väkisin löytää rakkautta, mutta ei se sillä tavalla tule. Rakkaus tulee kuin salaa, nurkan takaa. Astuu yllättäen sisään ja alkaa kasvattaa versojaan. Kärsivällistä ja rauhallista odotusta!

        Hyvä, että olet menestynyt ja tuonut onnea jonkun muunkin elämään. Tiedän, että pahin vihollinenhan löytyy oman pään sisältä. Tiedän, että "väkisin" hakee rakkautta, mutta silti se näyttää olevan ainoa keino hakea sitä. Ne kaksi kertaa, kun "onni" on tullut käymään, ovat molemmat päättyneet katastrofiin. Mielenkiintoista on myös tämän nyky-yhteiskunnan keskittyminen rakkauden jakamiseen henkiseen ja fyysiseen. Ja varsinkin mitä neuvoja annetaan fyysisen rakkauden hakemisen suhteen. Moni nainen on kehottanut suoraan käymään maksullisilla, ja tunnepuolen jatkuvan kuolemisen (ei enää tunteita) jälkeen en pidä sitä vaihtoehtoa mahdottomana toteuttaa, jos vain uskaltaisin. Tiedän monen tekijän aiheuttavan sen, ettei minulla ole jakoa elämän onnellisuusakselilla. Välillä sitä miettii miten tätä jaksaa. Ja kun kerran nyt tuli asia mieleen, täytyy ottaakin lääkkeet. Valitettavasti. Lopullinen tappio häämöttää, kun täytyy myöntää ettei pärjää muille normaalista elämän vastoinkäymisistä ilman psyykelääkkeitä. Taas yksi naula arkkuun. Mutta, älkää murehtiko, kun en ole aiemmin pystynyt itselleni mitään tekemään, tämäkin on suurimmaksi osaksi vain ns. sanahelinää, jolla alitajuntainen psyyke yrittää kutsua apua. Apua, jota ei voi näin saada ja olisiko se silloin "oikeaa" apua? No, lähdempä äänestämään.


      • SynkMaster
        Lukamisa kirjoitti:

        Eipä kannata sun menettää toivoasi. Minä aloin seurustella äijäni kanssa viime kesänä, ja hän oli peräti 28 eikä ollut aiemmin seurustellut kenenkään kanssa. Aivan ihana, kiltti, älykäs ja loistava tyyppi, mutta silti ollut yksin melkein kolmikymppiseksi. Mietipäs sitä. Ei siinä entisiä kokemuksia katsota, kun törmää oikeanlaiseen ihmiseen. Äijäni on aika erikoinen persoona, ja luulen että tämän vuoksi hän ei ollut aiemmin löytänyt sopivaa naista, jonka kanssa olisi halunnut suhdetta rakentaa.

        Itse olin myös nelisen vuotta sinkkuna ennen tätä nykyistä suhdetta ja surin sitä kovasti. Minä myös ajattelin, etten ikinä löydä ketään, jota voisin rakastaa. Kävin treffeillä, iskin miehiä baarista, laitoin deitti-ilmoituksia nettiin. Olin hiton turhautunut ja yksinäinen. Yritin väkisin löytää rakkautta, mutta ei se sillä tavalla tule. Rakkaus tulee kuin salaa, nurkan takaa. Astuu yllättäen sisään ja alkaa kasvattaa versojaan. Kärsivällistä ja rauhallista odotusta!

        Pelkästä uteliaisuudesta: millaisia asioita tarkoitat tuolla kuvauksella: "erikoinen persoona"? Siis jos ne ovat jotenkin tässä ilmaistavissa. Sivulauseena: itse olen 33v, eikä seuraa todellakaan näy. Syitä tälle löytyy mm. näistä foorumeista.


    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Räppäri kuoli vankilassa

      Ei kuulemma ole tapahtunut rikosta. Sama vahinkohan kävi Epsteinille. https://www.hs.fi/suomi/art-2000011840869.html "
      Maailman menoa
      87
      4108
    2. Välillä kyllä tuntuu, että jaat vihjeitä

      Mutta miten niistä voi olla ollenkaan varma? Ja minä saan niistä kimmokkeen luulemaan yhtä sun toista. Eli mitä ajatella
      Ikävä
      24
      2911
    3. No kyllä te luuserit voitte tehdä mitä vaan keskenänne, sitä en ymmärrä miksi pelaat,nainen

      Pisteesi silmissäni, edes ystävätasolla tippui jo tuhannella, kun sain selville pelailusi, olet toisen kanssa, vaikka ol
      Ikävä
      45
      2320
    4. Missä näitte viimeksi?

      Missä näit kaivattua viimeksi ja oliko sähköä ilmassa?
      Ikävä
      34
      1321
    5. Puukotus yöllä

      Oli kaveri hermostunut ja antanut puukosta.
      Sotkamo
      10
      909
    6. 131
      885
    7. rakas J siellä jossain

      Niin ikävä sua. -P. Nainen
      Ikävä
      6
      874
    8. Masan touhut etenee

      Punatiilitalon tietotoimiston mukaan Masa on saanut viimein myytyä kämppänsä ja kaavoittaa uudelle lukaalille tonttia pa
      Äänekoski
      12
      822
    9. Naisten ja miesten tasoeroista

      Oletteko huomanneet, että naisissa ylemmän tason naiset ovat sinkkuja, ja miehissä alemman tason incelit? Toimivat paris
      Ikävä
      124
      766
    10. You've been running and

      so has your mind, I'm thinking of you all the time... 💘
      Ikävä
      11
      760
    Aihe