Suomi24 keskustelupalstan kirjoituksia lukiessa huomaa lieksalaisten kirjoitustaidottomuuden. Hyvin monilta lieksalaisilta oikeinkirjoitus ei luonnistu ollenkaan. Muutaman rivin tarinaan saattaa sisältyä kymmeniä kielioppi- ja kirjoitusvirheitä. Yhdyssanojen hallitsemattomuudesta huomaa hyvin helposti henkilön koulutustason. Useimmiten suomen kielen raiskaaminen johtuu siitä, että äidinkielentunnit on käytetty nenän kaivamiseen tai kaupungilla maleksimiseen.
Ehdotan, että ensi syksynä aloitetaan kansalaisopistossa suomen kielen alkeisopetus lieksalaisille. Sitä voi jatkaa seuraavana syksynä jatkokurssilla.
Ehdotan, että ensi syksynä aloitetaan kansalaisopistossa suomen kielen alkeisopetus lieksalaisille. Sitä voi jatkaa seuraavana syksynä jatkokurssilla.
Vastaukset 32
Vanhimmat
Kuulehan toisten arvostelija !
Mitä takoittaa otsikkosi ? Tarvatta löytyy.
Ja Suomi 24:n kuuluu välilyönti iin ja kakkosen väliin.
Kumpaan kategoriaan itse kuulut ? Nenän kaivajiin vai maleksijoihin ?
Ei kuulu välilyöntiä. Katso silmällä, älä otsalla.
Oliskohan syytä aloittaa karaoken laulun perusteet. Kuinka minusta tulee esiintyjä.
Turpakiinni pilkunnussijaviilari.
Ja sellainen kurssi olisi paikallaan, missä koulutettaisiin valmistautumaan kuntavaaleihin.
Periodi yksi. Kuinka pääsen oikealla mainonnalla valtuutetuksi.
Periodi kaksi. Missä vaiheessa älyän lopettaa pyrkimästä valtuutetuksi.
400 vai 500 mamuaastuu tantereelle . Kyää suomi unotuu ..............uglupuguplu
Ensimmäiset kotoutuneet alkavat valmistua suomenkielen maistereiksi. Niinpä saammekin heistä opettajat syksyllä alkaville suomalaisten suomenkielen kursseille.
On muuten jo valmistunut useampiakin ja tämä ei ole vitsi. Muutaman heistä olen tavannut ja aikamoisia "kielioppihirmuja" ovat sattuneet olemaan.
Olen aloittajan kanssa erimieltä yhdyssanojen ja koulutustason suhteesta. Olen itse siitä esimerkkinä. Minulla on hyvä koulutus, mutta teen usein yhdyssanavirheitä. Kyseessä voi olla kapea-alainen luki-vaikeus. Myös kielen eri rekistereissä kirjoitustapa vaihtelee. Tällaisissa yhteyksissä ja tekstareissa kieli lähenee puhuttua muotoa.
Jos yhdyssanojen käyttäminen ei onnistu, on kyseessä alhainen koulutustaso. Hyvin harvoissa tapauksissa voi olla kyseessä mainitsemasi vaikeus. Yhdyssanojen muodostamisen perussäännöt eivät ole vaikeita. Suomen kielikin kehittyy ja uusimpien sääntöjen mukaan yhdyssanojen käyttöön on tullut joidenkin sanojen kohdalla vaihtoehtoja, jolloin on oikein kirjoittaa ne yhteen tai erikseen. Tämä koskee vain joitakin tiettyjä sanoja.
Somalit eivät siis olekaan korkeasti koulutettuja?
Koeta käsittää, että somalien joukossa on paljon koneinssejä. Etkö käsitä? Bonjaatko?
Sitä pidetään taitavana kielen käyttönä, että osaa valita tilanteeseen sopivan rekisterin. Tärkeintä on tekstin ymmärrettävyys, ei nipottaminen.
Mamut oppivat paremmin äidinkielen kuin umpiluuliekalaiset. Sisäsiitt. vaikuttaa monessa polvessa.
Sisäsiittimelliset umpiluuliekalaiset voit unohtaa. Mamut ovat liekalaisia parempia. He ovat oppineet somalinkielenkin eikä se ole helppo kieli. Harva suomalainen siihen pystyy ja sen taitaa.
Liekalaiset voivat olla liekalaisia mutta lieksalaiset ovat sitten ihan eri juttu.
kuinka laajaa sanavarastoa käyttävät
Ei Astrid Thuurrssikaan oppinut suomea kunnolla, kuinka sitten ne jota on tyhmempiä kuin Astriidi?
Itseesi varmaankin viittaat:))
Tuo kirjoituksesi on siitä osoitus. "Ne jota on" pahempaa virhettä subjektin käytössä ei suomen kielessä pysty tekemään. Alkeellinen kongruenssivirhe!
Tais jäädä prillit piironkinlooraan ja kongressissa ei o tullut käytyä.
Setälän kilpi on jo ikävä kyllä -tai oikeammin hyvä niin- himmentynyt. Setälä vaarallisilla vesillä on lukemisen ansaitseva tutkimus.
Tiesittekö, että luokanopettajat opiskelevat äidinkieltä minimaalisen vähän? Suurimmassa osassa heidän "graduistansa" kieli on ihan kammottavaa. Näitä graduja käytetäänkin meidän suomen kielen opiskelijoiden kursseilla huonoina esimerkkeinä.
Luokanopettajat kuitenkin opettavat peruskoulun äidinkielen sisällöistä yli 60 %. Usein yläasteella äidinkielen opettajat tuskissaan korjaavat oppilaiden vääristyneitä käsityksiä kieliopista. Virke opetetaan lauseena tai yhdyslauseena, ja sitten yläasteella oppilaat ovat jo kieliopin kanssa aivan sekaisin. Myös sijamuodot ja pilkut opetetaan jo ala-asteella aivan väärin, koska luokanopettajat ovat hommaan epäpäteviä.
Kieli on suoraan yhteydessä ajatuksen kehittymiseen, joten kielellinen kehitys on tärkeää. Luokanopettajat eivät tätä osaa oikealla tavalla tukea, koska eivät itsekään osaa edes yhdyssanoja.
Eräs opettaja korjaili muka asiantuntijana tyttäreni lopputyön tekstejä, mutta aivan päin mäntyä. Onneksi oikea asiantuntija ehti tarkistaa tekstin ennen julkaisua.
Luonnollisesti tämä opettajien arvostelija tietää parhaiten, mutta Maria Vilkuna kirjassaan "Suomen lauseopin perusteet" määrittelee virkkeen seuraavasti: "Virke on kirjoitetun kielen yksikkö, joka voi koostua yhdestä tai useammasta lauseesta. Lause voi olla yksinäislause tai useamman lauseen syntaktinen kokonaisuus, yhdyslause."
Selventäisitkö minulle, miten virke eroaa lauseesta tai yhdyslauseesta?
On tainnut siinä "kammottavien" tekstien virhekeskeisessä analysoinnissa jäädä arvostelijalta itseltään muutama asia oppimatta.
Virke muodostuu joko yhdestä päälauseesta tai päälauseesta ja useammasta lauseesta. Virke päättyy pisteeseen, huutomerkkiin tai kysymysmerkkiin.
Lause sisältää predikaattimuotoisen verbin (persoonamuotoinen verbi). Virkkeessä on yhtä monta lausetta kuin siinä on predikaattimuotoisia verbejä.
Päälause on sellainen lause, joka voi esiintyä yksin virkkeenä. Päälauseita voi olla samassa virkkeessä myös useita. Tällöin ne erotetaan oisistaan pilkulla tai rinnastuskonjunktiolla.
Sivulause voi olla konjunktiolause, relatiivilause tai epäsuora kysymyslause (alkaa kysymyssanalla).
Yhdyslauseessa on useampi kuin yksi lause.
Niinpä yksittäinen lause tai yhdyslause voi olla virke.
Muistan kuinka jo kauan sitten suomen kielen laitoksella proffat kertoivat havainnoistaan, että kielipoliiseja eivät ole suomen kielen asiantuntijat. Nyt jo emerita professori Aili Hakulinen todisti meille opintojen aluksi, että ilmaukset: alkaa sataa ja alkaa satamaan ovat yhtä oikeita. Kaksikymmentä vuotta myöhemmin ne otettiin, suuren kohun saattelemina, myös kielitoimiston suosituksiin.
Suomen kieli voi paremmin kuin koskaan. Sen puhujamäärä ja variaatiot ovat suurimmillaan. Kielellinen tietoisuus ja monilukutaito kehittyvät jatkuvasti. Tieteellisten julkaisujen kielestä kannattaa olla hieman huolissaan. Englannin suosiminen kapeuttaa tarkkojen suomenkielisten ilmausten kehittymistä useilla aloilla.
1970-luvulla työpaikalleni Oulun seudulta muuttaneelle henkilölle ilmaus "alkaa satamaan" oli ainoa oikea muoto. Minun korvaani se särähtää edelleen tosi pahasti. Oppikouluni 1960-luvulla käyneenä paremmalta kuulostaa ilamaus "alkaa sataa". Itä-Suomessa ei ole vielä opittu käyttämään muotoa "alkaa satamaan". Uusien sukupolvien myöstä tilanne varmaankin tasoittuu.
Kääntäjien on vaikeaa ellei mahdotonta suomentaa tieteellisiä julkaisuja, koska suomenkielisiä vastineita ilmiöille tai termeille ei ole. On tyydyttävä alkuperäisiin teksteihin
Kyllä Lieksan seudulla on pitkään käytetty muotoa: Ei´köön tuo revennu satammaan jo uamusta.
Kiihkeästi yritti äidinkielen opettaja meitä toppuutella siitä. Vanha homonyymi oli mallina. Kun pääsin satamaan, alkoi satamaan.
Tuon lisäksi toivon, että kaksoispassiivi hyväksyttäisiin kirjoitetun kielen muodoksi. Ei ehkä minun eläissäni, mutta myöhemmin saattaisi myös muoto minun auto olla vaihtoehtona muodolle autoni. Ei me suomalaisetkaan niin pöljiä olla, että omistus pitää ilmaista sekä pronominilla että omistuspäätteellä. Turhaa mielestäni.
Possessiivisuffiksit eli omistusliitteet ovat suomesta katoamassa, mikä on ikävää. Jotenkin töksähtävältä kuulostaa ilmaisu "minun auto". Ihan kuin lapsi opettelisi puhumista. Sujuvammalta kuulostaa ilmaisu "pesen autoani" kuin "pesen minun autoa".
Kaksoispassiivissa "ollaan pesty auto" kuulostaa hieman oudolta.
En minäkään halua poistaa omistusliitettä, mutta kirjoitus voisi mennä siinäkin puheen suuntaan. "Minun auto on taas huollossa." Hyperkorrekti ilmaus, minun autoni on huollossa, on jo puhekielessä erittäin harvinainen.
Kirjoituksessa pelkkä omistusliite riittääkin.
Onhan sieltä jo pudonnut tavaraa. Ennen kirjoitettiin hän puki takin päällensä, nyt päälleen.
Jokaisesta eri asiat kuulostavat oudoilta. Minusta kaksoispassiivi -autoa ei oltu pesty- on täysin jouheva. Lienee myös erittäin frekventti puheilmaisu.
Kieltä on kiintoisaa tarkastella. Minulle termi oikeakielisyys on vastenmielinen. Olen enemmän kiinnostunut variaatioista kuin normitetusta kielestä. Rakastan Isoa suomen kielioppia, jonka deskriptiivisesti esittelee kielen sellaisena, kuin se oikeasti on olemassa.
Suomenkieleen voisi hyväksyä virallisesti sanat ,,etku, ihku,,mutku,,sitku ja niinku, ainakin nuo ovat hyvin yleisiä! Varsinkin nuorten keskuudessa paljon käytettyjä sanoja!
Pohjois-Karjalan Sähkön vänkyttäjän "tuota noin niinku" -ilmaisu pitää myös hyväksyä viralliseksi vänkytykseksi. Se tulee lausua jokaisessa lauseessa ainakin kerran.