Onko mitä keinoa?
Miten muut ovat tehneet?
Jos mummo ei saa tavata lastenlastaan?
Ikävä on
52
1368
Vastaukset
- sonvoivoi
Jos olet haukkunut lapsesi perhettä, työntänyt liikaa nenää toisten asioihin, valehdellut selän takana tai olet juoppo mummo, niin luultavasti ei ole mitään tehtävissä. Se on voi voi.
- Ikävä on
Kun en oo.
On se kumma kun aina tullaan ensteks tuollaisella tyylillä, ja ihan ensimmäisenä aamulla on mielessä tuollainen.
Jos sulla ei oo muuta sanomista, niin oo hiljaa mieluummin.- Anonyymi
Sen lapsen toisen vanhemman suku on narsisteja. Ne on vieneet sinun jälkikasvusi uhrikseen ja kieltäneet,että et kuulu sukuun.
- mukelot
ei se näin haukkumalla mene.Syitä on monia,miten miniät vävyt ovat kokeneet aikaan isovanhemmat.Entä omat lapset.Välttämättä iso vanhemmat ei ole tehnyt mitään väärin.Lapset on usein vallan välineitä myös lapsilla kiristetään.Viisaat aikuiset ei riitele lapsista.tämä koskee kaikkia osapuolia.Juopot ei pysty tänne kirjoitteleen,katkerat viestit on hyvä jättää omaan arvosaan.Miten tavata lapsenlapsia,kyllästä mielesi hyvillä asioilla,jos voit lähetä kortteja isomalle lapselle kirjoita kirjeitä.Pidä päiväkirjaa omista tunteista,Lahjoita se lapselle 18-vuotis päivänä.Älä syytä itseäsi,Pyydä anteeksi jos on anteeksi pyydettävää.
- Empaattisesti
Varmaan muut ovat katsoneet peiliin ja yrittäneet ottaa opiksi virheistään. Vanhuus pitäisi olla viisautta, eikä kyselyjä Suomi24:llä.
Ehkä nuorempi polvi ei yksinkertaisesti pidä sinusta? Ihmiset ovat sellaisten ihmisten kanssa joista tykkäävät ja joiden seurassa heillä on mukava olla. Yritä siis tehdä KOTISI ja omat TAPASI sellaisiksi, että sinun seurassasi kaikki viihtyvät.
Voisi tietty ehdittaa, että leivo pääsiäiseksi maukkas täytekakku, graavaa lohta ja tee maistuvat voileivät ja kutsu läheisesi kahville, mutten tiedä oletko taitava tuolla saralla.
Jos läheisesi uurastuksestasi huolimatta ilmoittavat etteivät tule, niin kutsu naapurisi kahvipöytään, mutta älä kippaa huoliasi hänelle, vaan ole kuutelevalla kannalla.- Hyi mitä tekstiä
Voi hyvänenaika sentään" muut ovat katsoneet peiliin" ja yrittäneet ottaa opiksi virheistään!!! " Vanhuus tuo kyllä viisautta" Nyt kysyn kyllä onko tämä aikuisen imisen kirjoitus,totteroimasta/itsekeskeisen ihmisen tekstiä kuitenkin. Huh.huh. Leivo pääsiäiseksi maukas täytekakku,graavaa lohta ja tee maistuvat voileivät ja kutsu läheiset kahville!!!!!!!!! Oletkohan sinä kasvanut vielä tetes aikuiseksi.
- Empaattisesti
Hyi mitä tekstiä kirjoitti:
Voi hyvänenaika sentään" muut ovat katsoneet peiliin" ja yrittäneet ottaa opiksi virheistään!!! " Vanhuus tuo kyllä viisautta" Nyt kysyn kyllä onko tämä aikuisen imisen kirjoitus,totteroimasta/itsekeskeisen ihmisen tekstiä kuitenkin. Huh.huh. Leivo pääsiäiseksi maukas täytekakku,graavaa lohta ja tee maistuvat voileivät ja kutsu läheiset kahville!!!!!!!!! Oletkohan sinä kasvanut vielä tetes aikuiseksi.
Olen kyllä kasvanut "tetes" aikuiseksi, mutta onko sulla peukalo ihan keskellä kämmentä? Osaatko ottaa vastaan vieraita ja oletko hyvää seuraa?
- Anonyymi
Minä tein itselleni mukavan elämän. Olkoon suku oloissaan.
- neljänteen polveen
Isovanhempien vieraanuttaminen lapsenlapsista on rikos ihmisyyttä vastaan.
- Empaattisesti
Ei isovanhemmuus ole mikään itseisarvo. Se on samanlaista sosiaalista käyttäytymistä kuin kaikki muukin kanssakäyminen ihmisten kanssa. Jos isovanhempi on vain omaa napaansa tuijottava minä,minä,minä-tyyppi, hänellä ei ole pitkäaikaisiä ystävyyssuhteita ja lapset lapsineen käyvät vain velvollisuudentunnosta katsomassa.
Ehkä tälläinen minäkeskeinen isovanhempi ei ole onnistunut kasvattamaan lapsistansakaan velvollisuudentuntoisia (kun ei sellainen ole itsekään), vaan lapset toimivat myös minäkeskeisesti eli ovat niiden seurassa, joiden kanssa parhaiten viihtyvät. - minä sinä hän me teh
Empaattisesti kirjoitti:
Ei isovanhemmuus ole mikään itseisarvo. Se on samanlaista sosiaalista käyttäytymistä kuin kaikki muukin kanssakäyminen ihmisten kanssa. Jos isovanhempi on vain omaa napaansa tuijottava minä,minä,minä-tyyppi, hänellä ei ole pitkäaikaisiä ystävyyssuhteita ja lapset lapsineen käyvät vain velvollisuudentunnosta katsomassa.
Ehkä tälläinen minäkeskeinen isovanhempi ei ole onnistunut kasvattamaan lapsistansakaan velvollisuudentuntoisia (kun ei sellainen ole itsekään), vaan lapset toimivat myös minäkeskeisesti eli ovat niiden seurassa, joiden kanssa parhaiten viihtyvät.Entä sitten,jos onkin toisinpäin.lapsethan nykyään on "minä minä" keskeisiä. Meneppä vanhainkodille,aitiopaikalle katsomaan unohutettuja mummoja ja pappoja! Siis teidän isovanhemmista on kysymys! Eikai ne kaikki ole epäonnistuneet kasvatuksessa!!!! Sotivat ja jälleenrakentivat teille hyvän itsenäisen Suomen,josta joskus on voinut olla jopa ylpeä..Maailma ei ole pahapaikka elää, mutta ihmiset maailmasta pahan tekevät! ! ! Menen äitiäni pyhänä tervehtimään " rakkaudesta" menen,en velvollisuuden tunteesta. Hyvää äitienpäivää....
- Empaattisesti
minä sinä hän me teh kirjoitti:
Entä sitten,jos onkin toisinpäin.lapsethan nykyään on "minä minä" keskeisiä. Meneppä vanhainkodille,aitiopaikalle katsomaan unohutettuja mummoja ja pappoja! Siis teidän isovanhemmista on kysymys! Eikai ne kaikki ole epäonnistuneet kasvatuksessa!!!! Sotivat ja jälleenrakentivat teille hyvän itsenäisen Suomen,josta joskus on voinut olla jopa ylpeä..Maailma ei ole pahapaikka elää, mutta ihmiset maailmasta pahan tekevät! ! ! Menen äitiäni pyhänä tervehtimään " rakkaudesta" menen,en velvollisuuden tunteesta. Hyvää äitienpäivää....
Olen käynyt vanhainkodissa useinki, ei ole lainkaan vieras paikka minulle. Siellä käy todella iäkkäitä ihmisiä heidän jo iäkkäät lapsensakin katsomassa. Mummo 100 vuotta ja poika 78 vuotta tapaavat esimerkiksi joka ikinen päivä. Poika tuskin käy katsomassa äitiään velvollisuudentunnosta.
Hienoa, että rakastat äitiäsi ja toivottavasti käyt häntä tapaamassa muulloinkin kun äitienpäivänä.
- Kurja homma
Etkö haluaisi avata vähän enemmän?
Miksi et voi tavata lastenlastasi?- kokemus..
Tällälinen on vähän ristiriitainen tilanne kun ei tiedetä taustoja. Omasta mielestäsi voit olla mukava ja ihana ihminen, mutta et välttämättä ole sitä muiden mielestä. Toistaalta saatat olla se mukava ja ihana ihminen, mutta sinun lapsesi ei vain halua pitä sinuun sellaista yhteyttä mitä sinä haluaisit hänen pitävän. kenties jotain vanhaa riitaa? Erimielisyyskiä kasvatuksessa? Oletko joskus loukannut lapsesi puolisoa (edes vahingossa?) näitä syitä on monia. Jotkut eivät myöskään vaan välitä olla tekemisissä, ei siihen ole mitään syytä. Valitettavasti tämäkin on aika yleistä, tai ainakin muutama minun työkaverini on joutunut tälläisen "eristämisen" kohteeksi. Kaikki ei vaan arvosta vahvoja perhesiteitä ja se on vlaitettavasti kestettävä. Oletko sinä ollut tekemisissä lapsesi isovanhempien kanssa kun lapsesi oli pieni? Ehkä tämä on opittu juttu ja jatkuu näin polvesta toiseen...
Voin kertoa oman kokemukseni ehkäpä sitten vieroittajana, tai miksi sitä kukaan haluaa kutsuakkaan. Kyse on anopistani.
Alusta asti olen kuullut anopiltani vertailuita ja millon mitäkin. Anopini mielestä ulkonäköni halveeraminen on vitsikäsä aihe, koska en oikeasti ole ruma niin minun pitäisi ymmärtää että se että ruokapöydässä ulkonäköoni arvostellaan. Koulutustani (kätilö) on myöskin arvosteltu erittäin usein, miksi olen vain kätilö eikö älli riittänyt lääkäriksi asti. yms.
Tätä kaikkea tuli kuunneltua usean vuoden ajan. Lapsia on syntynyt kaksi. Myöskin lapset ovat saaneet kohdallaan arvostelua, toinen on ruumiinrakenteeltaan vankka ( ei siis lihava) hän sai kuulla ruokapöydässä kuinka ei pitäisi syödä ettei liho, toinen lapseni on liian lyhyt. Kumpikaan ei ole hyvä, mutta kyllä hänen toisen lapsensa lapset ovatkin niin ihania. Mieheni oli aikanaan tämän anoppini kultapoika ja astuin hänen tontilleen olemalla ensimmäinen nainen mieheni elämässä.
Olen monesti sanonut anopilleni että jos arvostelut eivät lopu, niin käyntimme loppuu. Noh, minähän olen vain pikkumainen kun en ymmärrä vitsejä omista lapsistani ja heidän ulkonäöstään. Anoppini ei näe että hän olisi tehnyt väärin, vaan on mielestään aina käyttäytynyt hienosti. Me ei siellä lasten kanssa enää käydä, koska siellä on ahdistava olla eikä lapsetkaan tykkää kuulla arvosteluita joka kerta. Automatkat on usein mennyt itkiessä kun jompaakumpaa on loukattu.
Voisin kuitenkin hyvin kuvitella että tämä anoppini kyselee ihmeissään että miksi emme käy siellä, miksi olen niin hirveä ihminen että en anna lasten tulla mummulaan. Olen sanonutkin syyn hänelle suoraan ja saanut kuulla että kyllä lasta kuuluu karaistaa.
En sano että sinä olisit tälläinen, toivottavasti et olekkaan. Mutta kuitenkin on hyvä pitää mielessä, että omasta mielestään hauskat jutut eivät välttämättä ole sitä muiden mielestä. Joskus toista onnistuu loukkamaaan niin pahasti että välit katkeaa.
- Mikä keino olisi?
Jos olisin tuo mummo, ottaisin selville, miksi mummo ei saa tavata lapsenlastaan. En kyselisi suom24:llä.
- Älkää tuomitko
Vertaistuki on kaikista parantavaa! ! Kun toisillakin on samantyyppisiä kokemuksia. Jaettu suru on helpompi kantaa,ja jaettu ilo on kaksinkertainen ilo!
- onnea yritykseen
Voihan sitä täälläkin kysellä, ja jossakin voi olla joku joka voi kertoa esimerkin ongelman ratkaisusta. Syiden arvailu ei paljon auta, mutta keinoja tästä eteenpäin voi aina miettiä. En tiedä, onko siitä hyötyä jos kysyy syitä siihen, miksi ei tavata, mutta voisitko kuitenkin kertoa heille (aina silloin tällöin) että haluat tavata. Jos he ovat katkaisseet välit, voisit silti kutsua vaikka lyhyelle kyläilylle tai sopia tapaamisen kahvilaan ja ehdottaa uutta alkua puhtaalta pöydältä. Vanhoja kaunoja on ehkä turha kaivella enää.
Jos lapsen vanhemmat eivät halua pitää yhteyttä, voit silti lähetellä lapselle ensin kuvakortteja, sitten kirjeitä kun hän osaa lukea, soittaa puhelimella, tekstiviestitellä. Ehkä saat vanhemmilta luvan edes sellaiseen. Kouluikäisenä lapsi voi jo tulla itse kylään tai voitte sopia treffit kaupungille.
Täällä joku piti tarpeettomana yhteydenpitoa lapsenlapsiin. Ehkä jollakin on niin, toiset sitävastoin kokevat perhesiteet tärkeiksi ja haluat perheen lähelleen. Ei pitäisi yleistää eikä sanella toiselle käyttäytymisnormeja, jotka eivät hänelle sovi.- sama kohtalo
Meillä samanlainen juttu. Neljä vuotta sitten tämä ikävä juttu sai alkunsa. Miniä uhkaili ja kiristi, että isovanhemmat eivät tule koskaan näkemään lapsenlapsiaan. Tämä on nyt koskenut sitten koko poikamme sukua pojan 88 vuotiasta mummoa myöden. Lapsenlapset 2,5v ja 1,5v. Poika täysin miniän talutusnuorassa. Ovat vaihtaneet sukunimensä, eronneet kirkosta, puhelimeen ei vastata ym. Tämä on rikos ihmisyyttä vastaan - vailla rangaistusta. On suuri suru myös täällä.
- syyttömät lapset
sama kohtalo kirjoitti:
Meillä samanlainen juttu. Neljä vuotta sitten tämä ikävä juttu sai alkunsa. Miniä uhkaili ja kiristi, että isovanhemmat eivät tule koskaan näkemään lapsenlapsiaan. Tämä on nyt koskenut sitten koko poikamme sukua pojan 88 vuotiasta mummoa myöden. Lapsenlapset 2,5v ja 1,5v. Poika täysin miniän talutusnuorassa. Ovat vaihtaneet sukunimensä, eronneet kirkosta, puhelimeen ei vastata ym. Tämä on rikos ihmisyyttä vastaan - vailla rangaistusta. On suuri suru myös täällä.
Ne on tunnevammaisia ihmisiä tuollaset miniät. Pojallasi ei ole helppoa! Noin pienet lapset vielä! Parempi tossun alla kun taivasalla!
- Halleluujaa
sama kohtalo kirjoitti:
Meillä samanlainen juttu. Neljä vuotta sitten tämä ikävä juttu sai alkunsa. Miniä uhkaili ja kiristi, että isovanhemmat eivät tule koskaan näkemään lapsenlapsiaan. Tämä on nyt koskenut sitten koko poikamme sukua pojan 88 vuotiasta mummoa myöden. Lapsenlapset 2,5v ja 1,5v. Poika täysin miniän talutusnuorassa. Ovat vaihtaneet sukunimensä, eronneet kirkosta, puhelimeen ei vastata ym. Tämä on rikos ihmisyyttä vastaan - vailla rangaistusta. On suuri suru myös täällä.
Onko miniä ja poika liittyneet johonkin uskonlahkoon?
Ei olisi ensi kerta, kun välit katkaistaan maailmallisiin sukulaisiin ja seurustellaan vain kirkastettujen lahkolaisten kanssa.
Isovanhemmilla ei ole mitään juridisia oikeuksia lapsenlapsiinsa, joten viisainta on etsiä elämään sisältö jostakin muualta. Vanhempien vallassa on kokonaan, sallivatko he isovanhempien tavata lapsenlapsia. - utluö
syyttömät lapset kirjoitti:
Ne on tunnevammaisia ihmisiä tuollaset miniät. Pojallasi ei ole helppoa! Noin pienet lapset vielä! Parempi tossun alla kun taivasalla!
Tjaa... ei kai kukaan yht´äkkä ilman syytä ala ketään kiristämään. Toi nimim. "sama kohtalo", veikkaanpa että nyt jäi kertomuksesta jotain pois...
Tossa on lueteltu miniän viat, ja teot. Mutta ei sanaakaan itsestään, joten suoraan HAISKAHTAA!!!
- vain miksi
Kohtalotoveri täälläkin. Kädet sidottuna. Suru ja ikävä, isomummo mukaan lukien.
- yritä vielä
Jos miniä haluaa katkaista välit, voisiko yhteyttä pitää kuitenkin poikaan ja pojan kautta lapsiin? Surullinen tilanne, riippumatta siitä kenen aiheuttama se on. Riidat pitäisi voida sopia ja virheet unohtaa, ja jos joku on syyllinen, niin se joka ei pysty antamaan anteeksi. Myös anteeksi pyytäminen voi olla vaikeaa, mutta se voi auttaa tilanteessa eteenpäin. Voitko kirjoittaa pojallesi kirjeen?
Vaikka en ole samassa tilanteessa, ymmärrän tätä surua, koska meille useimmille on perhe kuitenkin hyvin tärkeä, Lapsia on hankittu siksi että on haluttu perhe ja on haluttu sukuun jatkuvuutta. Välien katkaisu on kuin koko suvun pettämistä ja kiittämättömyyttä vanhempia kohtaan, jotka ovat aikoinaan paljon panostaneet lapsiensa hyväksi. Täydellisyyttä vanhempina ei voi vaatia keneltäkään, ja viat ja virheet kuuluvat ihmisyyteen. Koko ihmiskunnan historian ajan perheet ja suvut ovat elämän tärkeä kantava voima ja suvun sisällä on osattu hyväksyä ja suvaita vaikeitakin jäseniä.
Täällä tarjotaan moneen pulmaan ratkaisuksi: katkaise välit. Tänä päivänä suvun lähiverkoston arvo tuntuu valitettavasti unohtuneen, ja kaikki osapuolet menettävät jotakin hyvin tärkeää.. - vain miksi
"yritä vielä" niin ihanan viisaasti kirjoitettu.Kiitos. Noin minäkin perheestä ja suvusta ajattelen ja siksi lapsia halunnut.. Kuitenkin olen joutunut kokemaan yhden lähtemisen surun. Ihmettelen miksi yksi suku on kokonaan paha ja puolison suku kokonaan hyvä. Miksi myös ennen niin hyvät uskolliset ystävätkin jätetään selitystä antamatta.
Tällä hetkellä on vain odotus,minkä ymmärtänyt sovinnon saamiseen on jo tehty. Asiat käännetty meitä vastaan.
"Sama kohtalo ja aloittaja", myötätuntoni teille. Niin samanlaista,kuin omaa tarinaani. Jaksamista ja toivoa!Hei.
Ketjusta on luettavissa surullisia tarinoita ihmissuhteiden vaikeudesta. On tosiaan sääli ja ikävää, monien ihmisen kannalta, jos tilanne tulehtuu syystä tai toisesta niin pahaksi, ettei saman perheen jäsenet enää halua olla tekemisissä Sitä tilannetta kannattaisi vältellä, kaikin mahdollisin keinoin. Kun ihmiset elävät keskenään ja ovat tekemisissä toistensa kanssa, tulee erilaisia kahnauksia ja tarvitaan monenlaista joustamista, toisen hyväksymistä ja kärsivällistyyttä. Toisissa ihmissuhteissä vähemmän, toisissa paljon. Sellaista elämä on. On hyvä muistaa, että ihmissuhteissa on kaksi ainakin kaksi osallistujaa. Tarkoitan tällä myös sitä, että sopimisen tai lähentymisen voi aloittaa kumpi tahansa. Keinoja uuteen alkuun kannattaa yrittää löytää. Jos joku tapa ei tepsi, voi yrittää löytää uuden tavan. Syyllisen etsiminen ei vie asioita eteenpäin. Kannattaa keskittyä siihen miten tilanne voitaisiin korjata. On tosi kurjaa lastenkin kannalta, jos isovanhemmat rajataan pois heidän elämästään.
Ystävällisesti,
Pirkko-pappi- tiuhti2
kuunteleva_kirkko kirjoitti:
Hei.
Ketjusta on luettavissa surullisia tarinoita ihmissuhteiden vaikeudesta. On tosiaan sääli ja ikävää, monien ihmisen kannalta, jos tilanne tulehtuu syystä tai toisesta niin pahaksi, ettei saman perheen jäsenet enää halua olla tekemisissä Sitä tilannetta kannattaisi vältellä, kaikin mahdollisin keinoin. Kun ihmiset elävät keskenään ja ovat tekemisissä toistensa kanssa, tulee erilaisia kahnauksia ja tarvitaan monenlaista joustamista, toisen hyväksymistä ja kärsivällistyyttä. Toisissa ihmissuhteissä vähemmän, toisissa paljon. Sellaista elämä on. On hyvä muistaa, että ihmissuhteissa on kaksi ainakin kaksi osallistujaa. Tarkoitan tällä myös sitä, että sopimisen tai lähentymisen voi aloittaa kumpi tahansa. Keinoja uuteen alkuun kannattaa yrittää löytää. Jos joku tapa ei tepsi, voi yrittää löytää uuden tavan. Syyllisen etsiminen ei vie asioita eteenpäin. Kannattaa keskittyä siihen miten tilanne voitaisiin korjata. On tosi kurjaa lastenkin kannalta, jos isovanhemmat rajataan pois heidän elämästään.
Ystävällisesti,
Pirkko-pappiAina ei voi tilannetta korjata ja todella ikävää että kirkkokin on sitä mieltä että kaikki pahantahtoisetkin ihmiset vaan piinaamaan että saadaan välit kuntoon, koska olen vuosien piinan ja henkisen väkivallan uhri.
- kivaks luulet
Se johtuu siitä ettei ne haluu tavata että olet täysin läpimätä kaksinaamainen katkeroitunut vanha harppu
- hän tietää
Täysin "läpimätä kaksinaamainen katkeroitunut vanha harppu". Hän tietää,miten asian laita on,mistähän on kuullut mummon tarinan?
- Minttu.
Katkaisimme välimme väkivaltaiseen ja juoppoon narsistiin ja muihinkin jotka painostivat eroamaan tai eivät muuten hyväksyneet valintojamme sekä puhuivat perättömiä asioita, tekivät ilkeyksissään lastensuojelu ilmoituksen ym. Paljon helpompi olla kun saa elää omaa elämää poissa muiden ikäviltä kommenteilta. Emme halunneet lastemme näkevän väkivaltaa ja juopottelua tai muita yhtä ikäviä asioita. Mieheni on lapsesta asti joutunut katsomaan väkivaltaa ja äitinsä ja sisarustensa hakkaamista joten emme halunneet omien lastemme näkevän sellaista elämää. Onneksi suvuistamme löytyy myös hyvät ja rakastavat ihmiset joiden kanssa on hyvä olla. On ikävää että tällaisiä ihmisiä on ja he eivät edes huomaa omia virheitään..saati niitä jotka usuttavat tällaisia ihmisiä olemaan tekemisissä vaikka väkisin.
Pikaviestiketjun loppu- Anonyymi
Mukavaa viikonloppua Namu 😋😋😋😋
- Vakaumukset ristissä
Lehdissä on nyt paljonkin keskustelua Jehovantodistajien käytännöistä. Mm. isovanhemmat eivät saa tavata lapsenlapsiaan.
Onko aloittajallakin jokin uskonnollinen tausta eron syynä? - kepe
Sama kohtalolla näkyi ainakin olleen kova paikka kun kirjoittanu että eronneet kirkosta. Sekin on jokaisen oma asia joten varmaan näitä pahoja uskovaisia mitä eivät halua tavata.
- 13+3
Tai jos olette suvun ainoa uskonnollinen perhe. Karsaasti katsovia riittää ja porukasta eristetään vaikka et puoltaa sanaa uskonnosta sanoisi.Niin suvaitsevia ollaan.
- Tunnustaa
13+3 kirjoitti:
Tai jos olette suvun ainoa uskonnollinen perhe. Karsaasti katsovia riittää ja porukasta eristetään vaikka et puoltaa sanaa uskonnosta sanoisi.Niin suvaitsevia ollaan.
Harvoin se todella on noin. Harvoin ketään ilman syytä eristetään.
Ja jos haluat olla tekemisissä niin useimmiten se kyllä onnistuu, mutta ei sinun ehdoillasi, vaan heidän. Miten saat heidät vakuuttuneeksi, että mennään heidän ehdoilla? Todennäköisesti he ensin testaavat sinua, ehkä hulluillakinnpyynnöillä, että oletko tosissasi. Eli oletko oikeasti?
- vaari matkailee
Onhan sitä meillä vanhuksilla muutakin tässä elämässä, kuin miettiä miksi emme saa tavata lapsenlapsia. Ei kannata tehdä tuosta asiasta liian suurta numeroa.
- mummi matkailee
Vaari makailee, täällä mummi matkailee. Olen kanssasi samaa mieltä lapsen lasten tapaamisista. Jos lapsemmme on sitä mieltä" isovanhemmat" ei kuulu ydinperheeseen, meidänhän isovanhempien pitää kunnioittaa lastemme päätöksiä. Hyvää äitienpäivää......
- 59-mummo
Olen mummi/vaari matkailee teidän kanssa samaa mieltä. Anteeksi olen pyytänyt monia monia monia kertoja lapsiltani " kysynyt suoraan "mitä pahaa olen tehnyt teille" vastauksesi olen aina saanut, "et mitään". Tuntuu jo siltä minua halutaankin ns. nöyryyttää.....
- valkeustulimaailmaan
Onko siitä todisteita,
että lapset olisivat jossain
määrätty vanhempiensa orjiksi.
Ei siitä ole.
Eikä ne ole koskaan orjiksi
määrätty.
Vapaiksi Jeesuksessa
ne on tehty.
Voisi joskus huvikseen,
vaikka miettiä,
että miltä yhteiskunta
näyttäisi, jos ihmiset
ajattelisivat totuudessa,
että lapset ovat Jeesuksen
omaisuutta.
Pahuushan on sitä,
että kuvittelee merkitykselliset
asiat vähämerkitykselliseksi ja
päin vastoin.
Ääretön Jeesus on muka olematon,
ja todellisuudessa hyvyydessä
olematon ihmisyhteisö on muka
kaikkivaltias.
Ei perkele,
pimeys helveteissä
on aivan täydellistä.
Jos Jeesus tulisi
heitä vastaan kadulla,
he eivät häntä huomaisi,
tai jos huomaisivat niin
vihaisivat perkeleellisellä
vihalla.
Itsekin olen kyllä
paha pitää myöntää.
Homman nimi on se,
että kun vastaanottaa
Jeesuksen niin voi
olla hyvä ja
silloinkin vain täydellisesti
Jeesuksesta.
Mitä voi tehdä?
Sinäkö pakotat
muka hyvyydessä
lapsesi johonkin?
Pakottaminen on
perkeleen teko.
Ettäkö se,
että olet muka
isovanhempi
olisi tekosyy tehdä
perkeleen tekoja.- lääkäriin mars!
Sulla on päässyt mielialalääkkeet loppumaan. Hopi hopi reseptin uusintaan!
- JeesusoneläväJumala
lääkäriin mars! kirjoitti:
Sulla on päässyt mielialalääkkeet loppumaan. Hopi hopi reseptin uusintaan!
Niin ja argumenttisi oli...
- kaipuu
En ole viiteen vuoteen nähnyt kahta lastenlastani ja silloinkin eräässä juhlatilaisuudessa, joten vieraita ovat. He ovat jo lähes murrosikäisiä.
Lapseni on valinnut tämän asetelman ja meidän on siihen tyytyminen.
Ikävä vain, että lapseni on hyvin onneton ja kärsii mielialaongelmista
vaikean kumppaninsa käskyvallan alla.
Meillä jokaisella on oma elämämme ja yrittäkäämme elää se jokaisen parhaaksi ketään loukkaamatta. - rakastava mummi
Niinpä-niin. Kun näitä kirjoituksia lukee, tulee omatkin asiat mieleeni. Kuinka välit katkesi ex-miniään tai hän katkaisi. Tuli uusi mies hänelle kuvioon kohta eron jälkeen pojastani. Tätä miestä arvosteltiin molempien isovanhempien puolelta. Luulen kyll, että syyt arvosteluun olivat oikeita, mitä jälkeenpäin tuli tietoomme tästä miehestä. Narsisti sanan varsinaisessa mielessä. Lasten äiti oli oli hyvä saalis rahoineen ja muutenkin vasta eronneena altis kaunopuheisuudelle, jota mies osasi.
Lapset olivat vielä varsin pieniä. Nuorempi vielä melkein vauva. Hän liehitteli 5-vuotiasta tyttöä ja oli mielinkielin. Kieltämättä meilläkin oli mustasukkaisuutta poikamme takia, kun vieras mies valloitti hänen paikkansa.
Ajan kuluessa alkoi toinenkin isomummu puhua uuden vävynsä "kummallisuudesta" ja oli vastaan heidän vihillemenoakin. Siitä kohta alkoi meillä isovanhemmilla "helvetti". Siinä oli kaikenlaista episodia, joita tässä en nyt ala kertomaan.
Ex-miniä pisti välit poikki äitiinsä, kun ei hyväksynyt tyttönsä uutta. Samoin meille kävi, ettei saatu lapsia hakea päiväkodista eikä tavata. Tuli jopa lähestymiskieltouhkaus. Se olisi pitänyt kyllä toimittaa poliisille - uhkailuna. Se mies sääteli lasten äidin sanomisia ja yllytti kaikkeen meitä vastaan. Ex-miniä pisti välit poikki äitiinsäkin ja lastensa mummoon.
Näimme sitten lapsia isänsä viikonloppuina. Heidän suusta tuli "sammakoita" isovanhemmille, jotka eivät olleet pienten lasten tyylinä puhua. "Olette vanhoja pieruja", "Te haisette" ym. ym. halventavaa meistä. Kotona kuultuja sanoja, meitä oli paneteltu heille, ymmärtämättömille lapsille. Sitä jatkui jopa vuosia.
Vanhempi tyttö muuttui meitä kohtaan kyräileväksi ja epäillevän näköiseksi. Häntä oli aivopesty ja epäilynä tämä uusi mies äidillä (isäpuoleksi en voi häntä millään ilveellä sanoa, vaikka tämä pieni tyttö KERRAN käytti sitä nimeä. Oli hänelle varmaan iskostettu päähän sana).
Joka tapauksessa muuttivat satojen kilometrien päähän suvusta. Nähdään lapsia harvoin. Vieraantuneet täysin. On niin surullista.- Kyllästynyt itsekkäisiin
Ei kukaan jätä mukavan mummon luo menemättä. Pitää peiliin katsoa. Ja mitä siihen kyläilyyn tulee, niin voisihan se mummo/mamma/pappa/kukanytonkaan mennä itse kylään, eikä odottaa marttyyrina sielä kotona, että sinne mennään!!!!!
- itsekkäisiin kylläst
Kyllästynyt itsekkäisiin kirjoitti:
Ei kukaan jätä mukavan mummon luo menemättä. Pitää peiliin katsoa. Ja mitä siihen kyläilyyn tulee, niin voisihan se mummo/mamma/pappa/kukanytonkaan mennä itse kylään, eikä odottaa marttyyrina sielä kotona, että sinne mennään!!!!!
Mutta jos asiat on niinpäin,ettei lapset ole koskaan etes pyytäneet kylään,kenen silloin pitää katsoa peiliin? Voin vain omastapuolesta puhua,pelkään omia lapsiani. Pankaapa käsi omalle sydämmelle,mieluummin olen menemättä,kun kuuntelen lasteni nekatiivista arvostelua. Nykylapset ei anna arvoa,etes itselleen,saatikka sitten toisielle? Mielluummin olen sellaisten kanssa,jotka hyväksyy minut sellasena kun olen. Eläköön kukin tavallaan.
- eletäänitselle
Jos ei tykätä,niin ei tupata.
- itkuja
Omalla kohdallani kohtasin tilanteen, jossa lapsenlapseni eristettiin meistä isovanhemmista. Aikaisemmin olimme olleet hyvin tiivisti yhteydessä heihin, olleet heitä hoitamassa. Mutta kun tuli avioero, joka myös salattiin viimeiseen hetkeen, emme osanneet aavistaa yhtään mitään, mutta samalla kun entinen vävy lähti, tuli uusi salasuhde esiin, mies joka on hyvin paljon vanhempi eronnut moneen kertaan, lapsia useita ja jo lapsenlapsiakin, ei heistä välitä tippaakaan.
Eli tuo eristäminen johtui lähinnä siitä häpeästä ja siitä, että emme olisi saaneet tietää asioista.
Asiat menivät todella pahasti vinoon, lapset saavat tulla meille olla kanssamme puhelinyhteydessä. Äiti tuo lapset meille hoitoon jopa pariksi viikoksi, jos joutuu lähtemään työmatkalle. Hyvä näin, sillä tuo uusi mies on paha.
Tilanne on siedettävä, mutta olen kuullut kuinka tuo mies aivopesee jokaisena päivänä lastemme meitä vastaan, vielä hän ei ole voittoa saanut ja toivottavasti ei tule koskaan saamaankaan, sillä lapsellamme ei pitäisi olla mitään meitä vastaan, olemme tukeneet ja olleet läheisiä ennen tätä tilannetta.
No tilannehan tietysti johtuu entisen liiton asioista, joista olemme nyt saaneet pientä tietoa, ex-miehellä on useita naisia, kotiin ei aikaa jäänyt, eikä enää läheisyyttä vaimolle eikä aikaa lapsillekaan, lisäksi ex-vävyn isä varsinkin lietsoi asioita, mies ei saanut tukea vaimonsa korkeampaa opiskelua, vaan vaimon olisi pitänyt hoitaa kotia ja lapsia. en ymmärrä häntä tässä, sillä lapsemme on hyvin korkeasti oppinut ja ihan kovalla omalla työllään kaiken, ei se mieheltä olisi pois ollut.
Nyt sitten tapaa lapsiaan joka toinen viikonloppu, kun ei voinut edes jäädä lasten paikkakunnalle, kun se salasuhde asui tietenkin pääkaupungissa.
Olemme joutuneet sellaiseen pyöritykseen ja julmuuteen mukaan, ilman että meillä on ollut. siihen osaa tai arpaa.
Nyt olemme yrittäneet noita pieniä viedä eteenpäin, luoda heille lapsuutta, joka erotilanteessa ja uusperheen kanssa näyttää olevan varsin hankalaa omille vanhemmille, kun ne uudet ihmiset sortavat niin lapsia kuin isovanhempia.
Meitä pelottaa ja meitä sattuu aivan hirvittävästi ja pelko on suuri miten tässä edetään.
Joten jos suinkin voitte isovanhemmat pyytäkää saada pitää vaikka puhelinyhteyttä lapsenlapsiinne ja jospa joskus koittaisi se päivä, että saatte heidät vieraaksi. Mutta keskustelkaa lapsen tason mukaan ja lapsen jutuista, älkää udelko uusperheen elämästä.
Lapset kertovat kysymättäkin kun saavat luottamuksenne, ei niitä juttuja ole kiva kuulla, mutta ompahan lapsella edes jokin kanava purkaa omaa pahaa oloaan.
Me pelaamme paljon erilaisia pelejä, leikimme ulkona , kesäisin uimaretkiä mökille.
Olen surullinen lapseni ja lastenlasteni kohtalosta, mutta asialle en voi mitään, joten yritän vain olla tuki ja turva jos se sallitaan.
Rakastan heitä kaikkia todella paljon.- Tunnustaa
Onpa hankala ja ikävä tilanne. Todella raskas, uskoisin.
Ja vaikeahan tuohon on sanoa sivusta, että mitä tekee tai mistä aloittaa. Tämäkin voi mennä pieleen, nimittäin minulle jäi päälimmäisenä mieleen välittäminen omasta lapsesta, ei lapsenlapsesta. Minua ainakin rohkaisi ja auttoi aikanaan ongelmissa, kun äiti tokaisi ikävän asian jälkeen " olet silti lapseni ja tulet aina olemaan, joten vaikka teit xxx, niin pidän silti puoliasi ja rakastan sinua".
Sillä hän osoitti hyväksyvänsä minut vaikkei teostani pitänytkään. Lisäksi hän osoitti ponnistelevansa meidän suhteen eteen, vaikka hänelle ikävä asia olikin tapahtunut minun aloitteestani. Myöhemmin hän ymmärsi, että kirkkoon kuuluminen on tosiaan minun asiani, eikä se enää häntä juurinvaivaa. Etenkään kun suhteemme on parantunutkin. Nykyisin annan hänen pitää lastenlapsianikin, kun voinnluottaa ettei hän jyrää heidänkin tarpeitaan. Kuten minulle aikanaan vähän kävi.
Voimia sinulle ja toivon ettet sorru uhriksi tyyliin " mitään tälle ei voi". Se lisää taakkaasi ja silloin helposti syyttää myös muita, osin turhaan. Aina voi jotain tehdä, esim. osoittaa välittämisensä omalle lapselleen. Ja mikä olisikaan oikeastaan sen suurempaa? Siinä menee moninaikuinenkin tolaltaan kun välittämistä saa.
- mummu3
Ainakin tyttäreni käyttää lasta vallan välineenä. Kiristää ja vaatii eri asioita joka kerta ehtona lapsenlapsen tapaamiselle. Asumme eri paikkakunnilla ja olen vuokrannut pikku asunnon lapsenlapsen tapaamisia varten. En siten tuppaudu nuorten elämään ja kotiin liiaksi. Olen luopunut paljosta tämän hyväksi. Nyt taas jouluna uhkailua kun ei saanut rahaa ja vaatimuksia läpi. En saa enää tavata lastenlastani 5v.
Narsistivanhempi voi toimia ihan mielivaltaisesti eikä isovanhemmat mahda mitään. Sydämeni särkyi ja on raskas mieli, kun lapsenlapseni ihmettelee, mihin mummi on hävinnyt. Olen ajatellut tehdä vihkosen, mihin talletan yhteiset hetkemme ja kerron kuinka lastenlastani rakastin. Saa sitten tallelokerosta sen aikanaan kun minua ei enää ole. - Yksi elämä
On monia eri syitä välien katkeamiseen, mutta yksi asia on aivan varma: syy ei ole vain yhdessä ihmisessä (psykopaatit erikseen). Ei miniässä, isoäidissä, isoisässä, vävyssä, pojassa tai tyttäressä. Riitaan tarvitaan aina kaksi.
Ei ole mummolla muuta keinoa, kuin että pyytää saada tavata lapsenlapsiaan. Jos pyyntö evätään, niin kysyy että miksi näin. Vaatii vastausta ja jos/kun sellaisen saa toimii sitten sen mukaan.
En voi vastata miten muut ovat tehneet, kun itselleni ei ole koskaan tullut vastaan tuollaista tilannetta kenenkään ihmisen kohdalla.
(Korjaan yksi ihminen ei halua olla tekemisissä kanssani, mutta ne syyt ovat hänessä itsessään. Alkoholisoituneena ja perheensä menettäneenä naisena hän on katkaissut välit kaikkiin "normaaleihin" ihmisiin ja pyörii vain samanhenkisten joukossa. Se olkoon hänen oikeutensa, eikä se minua haittaa, päinvastoin.) - Anonyymi
Jättänyt suosiolla rauhaan koko suvun 🙏🙏🙏 Onneksi on ihana koti ja mukava työ.
- Anonyymi
luulitko oikeasti että suomi24 antaa mitään järkeviä neuvoja
- Anonyymi
Meitä vanhempia on monenmoisia. Aina syy ei löydy meistä kun aikuinen lapsi ei halua olla tekemisissä. Joskus on aika antaa olla,oman mielenterveyden kannalta. Toiset ei vaan kykene tuntemaan empatiaa että miten raastavaa tuskaa me mummot koetaan. Aika tekee tehtävänsä myös,kun löydät rauhan. Tokkopa tämä tuska koskaan kokonaan helpottaa. Täällä saa myös järjenvastaisia kommentteja,sivuuta ne
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Istuva kansanedustaja epäiltynä pahoinpitelystä ja ampuma-aserikoksesta
Seiskan tietojen mukaan Timo Vornanen on epäiltynä pahoinpitelystä ja ampuma-aserikoksesta eikä kenellekään taatusti tul4613391Tollokin tajuaa että Timo Vornanen
oli joutunut äärimmäiseen tilanteeseen ampuessaa yhden laukauksen katuun. Ei poliisi tee tuollaista hetken mielijohteest4563324Timo Vornanen kilahti
Mikähän sille kansanedustajalle polisiisi miehelle on noin pahasti mennyt hermot , että tulevaisuudensa pilasi totaalise1362931Pullonpalautusjärjestelmä muuttuu - paluu menneisyyteen
EU suuressa viisaudessaan on päättänyt, että pulloja pitää kierrättää. Jos oikein ymmärsin, nykyisen järjestelmänmme ti1642262Sininen farmari - Ford Focus- YFB-842 on poliisilta kadoksissa Kauhajärvellä
https://alibi.fi/uutiset/poliisilta-poikkeuksellinen-vihjepyynto-autossa-oleva-henkilo-on-avuntarpeessa/?shared=29255-2d82130- 1921487
Onko oikeudenmukaista? Yhdellä taholla yllättävä valta-asema Tähdet, tähdet -voittajan valinnassa!
Näinpä, onko sinusta tämä oikein? Viime jaksossakin voittaja selvisi vain yhden äänen erolla ja tänä sunnuntaina ensimm231377No kerros nyt nainen
Kumpi mielestäsi oli se joka väärinkäsitti kaiken? Nyt voi olla jo rehellinen kun koko tilanne on jo lähes haihtunut.971246Persukansanedustaja Timo Vornanen ammuskellut Helsingissä
Poliisi siviiliammatiltaan, luvallinen ase mukana baarissa tällä hemmetin valopääpersulla. Meni eduskunnasta suoraan baa861242Nainen, mietit miten minä jaksan
En voi hyvin. Nykyään elämäni on lähinnä selviytymistä tunnista ja päivästä toiseen. Usein tulee epävarma olo, että mite891070