MBA-totuuksia

Esim. suomalainen lähihoitaja-tutkinto 120 ov. on Suomen koulujärjestelmässä ylempi tutkinto kuin esim. HKKK:n täydennyskoulutuksena suoritettava MBA-ohjelma (ei siis mikään tutkinto), joka ei siis ole Suomen laissa määritelty korkeakoulututkinto ( virkatutkinto) esim. pyrittäessä valtion tai kuntien hallinnon virkoihin, tosin HKKK:ssa (Mikkeli) suoritettava B.Sc on alempi suomalainen tiedekorkeakoulututkinto (KTK).

MBA-ohjelma suomalaisessa opinahjossa suoritettuna ei ole Suomen lain mukainen ja Opetusministeriön alainen koulutus, eli se ei myöskään ole korkeakoulututkinto eikä kyseistä nimikettä ole suojattu eli esim. Espoon terveydenhuolto- ja sosiaalialan oppilaitos voisi alkaa järjestämään "ohjelman mukaista" koulutusta.

Toki HBS:ssa (Harward Business School) suoritettu MBA-tutkinto on maailmalla ja varmaan Suomessakin erittäin korkealle noteerattu ja arvostettu, mutta esim. HKKK:n ja HBS:n MBA toisiinsa rinnastettuina samassa lauseessa on vähintääkin epärealistista. Toisin kuin HKKK:n MBA-ohjelma, jota ei tunne suomessa kuin ko. HKKK-MBA:n sidosryhmät (lue: opiskelijat), Harwardin MBA on maailman laajuinen käsite, jonka suorittaminen kestää n. 2 vuotta ja maksaa yht. n 1200000 vanhaa mummon markkaa. Lisäksi pyydän huomioimaan, Pohjakoulutuksena tulee olla vähintään Bachelor's degree -tutkinto. Opetushallituksen Tutkintopalvelut -yksikkö rinnastaa hakemuksesta esim. HBS:n MBA-tutkinnon suomalaiseen KTM-tutkintoon (engl. M.Sc

HKKK:N B.Sc-tutkinto eli Bachelor of Sience in Business Administration on taas Suomen koulujärjestelmässä alempi tiedekorkeakoulututkinto. Eli kannanottoni syvin olemus tässä onkin, että Suomalaisissa opinahjoissa (HAAGA, HELIA, HKKK, MJK-Inst. yms.) MBA-ohjelmalla ei suomessa tee mitään, koska A) työnantajat eivät juurikaan tunne sitä, koska tutkinnon suorittaneita on todella vähän, vs. tradenomi, KTK ja KTM ym. vanha klisee: "merkonomi, ekonomi tai muuten reipas saa paikan" ja B) koska suomen koulutusjärjestelmä ja laki ei tunnusta minkäänlaista MBA-ohjelmaa tutkinnoksi, saati korkeakoulututkinnoksi, joten niihin valtion ja kuntien virkoihin, joihin on vaatimuksena esim. soveltuva korkeakoulututkinto, ei pelkällä ja siis minkäänlaisella MBA-ohjelmalla voi pyrkiä. Esim. jos henkilö on ainoastaan suorittanut MBA-ohjelman, ei -tutkinnon, ei tämä ole kelpoinen pyrkimään esim. Tulli- tai verohallinnon verotarkastajan A 23 -virkaan, johon on kelpoisuusvaatimuksena vakinaiseen virkaan laissa säädetty vähintään suomalainen kaupallisen (ja hallinnollisen) alan korkeakoulututkinto, esim. tradenomi/KTK/KTM/HK/HM, joten jos joku on suorittamassa MBA-ohjelmaa, mikä se sitten onkaan, niin suosittelen vilpittömästi vaihtaamaan HKKK:n B.Sc-tutkintoon, siis mikäli välttämättä haluaa suorittaa kyseisen tutkinnon englannin kielellä, ja valmistuttuaan pienestä tilaamaan ko. B.Sc-tutkinnosta myös suomennetun version, josta kaikille mm. työnantajille ilmenee mm. että ko. tutkinto tosiaankin on KTK-tutkinto Isolla korkeakoulustatuksella, jonka jälkeen ei varmaankaan tarvitse joutua selittelemään.

Kuinka moni yhdysvalloissa tuntee saati antaa arvoa jääkarhu- ja iglumaan MBA:lle?

Jotkut onnettomat perustelevat MBA-ohjelmaa oivallisena kaupallisen alan jatkokoulutuksena. Kaikkihan tietävät mitä oikea kaupallisen alan jatkokoulutus on; esim. KTL= kauppatieteiden lisensiaatti, joka siis on KTM-tutkinnon jatkotutkinto. Suomalaista kaupallisen alan tieteellistä jatkotutkintoa eli KTL/KTT(tutkijakoulutus) ei voi alkaa tekemään, jos pohjakoulutuksena ei ole KTM-tutkintoa, joka siis on vaatimuksena KTM-tutkinnon jatkotutkinnon KTL-suorittamiseen.

Mutta, esim. HKKK:n MBA:n kombinoiminen suomalaiseen KTM-tutkintoon (Master of Sience in Business Administration) on yhtä järkevää kuin esim. Lääk.lis-tutkinnon kombinoiminen SPR:n kursseihin.

On tietysti totta, että ainakin Suomessa kyseessä olevan ei korkeakoulututkinnon statuksen mukainen MBA-ohjelma suoritetaan usein n. likimäärin 40 vuoden ikäisenä, mutta useimmin pohjakoulutuksena on esim. vanhamuotoinen liiketalouden opistotutkinto, merkonomi 80 ov. kuten merkonomi Harri Koposella (ex-Soneralainen)tai restonomi AMK- tai jonkin muun kuin kaupallisen alan korkeakoulu-tutkinto. Tuskin tuosta on olemassa mitään pätevää tilastoa tai tutkimusta.

Onhan tietenkin helpompaa opiskella työ ohessa 1,5 vuotta kestävä, etä- ja viikonloppuopintoina suoritettava MBA-ohjelma (ei siis tutkinto), johon ei edes ole pääsykoetta, sen sijaan, että suorittaisivat kauppatieteiden maisterin tutkinnon 160 ov, joka vie keskimäärin kuusi vuotta kokopäivätoimista, akateemista opiskelua keskivertosuorittajaltaan, ja johon on vielä viiteen eri kirjaan perustuva pääsykoe, jonka ainoastaan n. 18 % hakijoista läpäisee.

Haluan kuitenkin korostaa sitä asiaa, että HKKK:ssa suoritetulla B.Sc (Mikkeli/KTK) on Suomen koulujärjestelmässä korkeakoulututkinnon status ( virkatutkinnon), kun taas saman opinahjon MBA:llä sitä ei ole - mielenkiintoinen seikka ja/tai ainakin kehityksen paikka.

Ulkomailla suoritettava, esim. USA:ssa valtion yliopistoissa suoritettava MBA on korkeakoulututkinto, jonka myös opetushallitus hakemuksesta tunnustaa korkeakoulututkinnoksi. Sen sijaan Suomen opinahjoissa suoritettava MBA-ohjelma vain käyttää virheellisesti tuota titteliä, jotta ko. maksullisista koulutuksista saadaan houkuttelevampia komealta kalskahtavan tittelin avulla. Joten jos mielitte MBA-opintoihin, suorittakaa ne ulkomailla virallisessa tutkintoon johtavassa ko.ohjelmassa ( Degree program etc.).


All glory for the finnish education!