KERJÄÄJÄT

On samantekevää, onko kerjäämässä Romanian mustalainen tai EU:n meppiehdokas, niin saamatta jää ja rahapussini pysyy kiinni.
Mustilaiset voivat kaikin mokomin minun puolestani mennä takaisin Romaniaan ja jatkaa elämäänsä siellä. Täällä heistä on lähinnä haittaa, kun Helsingin keskustassa koko ajan tunkevat kiireisten ihmisten kulkutielle.
Ja meppiehdokkaat puolestaan, voisivat reippaasti hävetä, kun yrittävät kerjuuaikeineen tunkea työssäkäyvien ihmisten reviirirille. Nyt on kuulkaa rahat tiukassa, hinnat ja verot korkeita Suomessa ja monille suoranainen puute keivästä. Ei siinä rahat jouda kaiken maailman hyvinvoiville mepeille.

Kyllä Liisa Jaakonsaari ja muut mepit tienaavat Brysselissä niin kovaa palkkaa, että siitä vallan hyvin voisi säästää 5 vuoden meppikauden aikana nettona tuollaiset 50 - 60 000 euroa vaalirahastoon, jos on aikomuksia jatkaa. Tuollaisella summalla tekisi jo hyvinkin meppikampaajaa - saattaisipa uusia paikankin.
Toinen käytännöllinen vaihtoehto on marssia pankkiin ja ottaa sieltä tarpeeksi suuri kampanjalaina.
Turha tulla kerjuulle pienipalkkaisten suomalaisten rahapussille - ei tipu eikä lirise.
Hyvä, kun näillä palkoilla saa omat laskunsa maksettua.

Suosittelen Liisalle jostain painotuotteesta lukemaani meppi Hannu Takkulan (Kepu) reseptiä.
Hannu tarvitsi rahaa meppikampanjaan ja meni Posion osuuspankkiin pyytämään lainaa, jonka myös sai. Rahaa taisi olla liossa pyöreät 100 000 euroa EU-vaaleja varten.
Hannu tuli valituksi EU-parlamenttiin ja maksoi seuraaavien meppivuosien aikana lainansa takaisin Posion osuuspankille. Joka kuukausi 2500 euroa noin 4 vuoden ajan. Siitä se 100 000 euroa muodostuu.
Tämä malli sopinee hyvin myös sosialidemokraatille. Muistakaa, että mepeillä on mahtitulot suomalaiseen ansiotasoon verrattuna.