Olen reilu parikymppinen mies ja tapasin sattumalta todella kauniin ja viehättävän naisen. Meillä on paljon yhteistä, paljon yhteisiä ajatuksia, asioita, musiikkimakua, ajattelutapaa.
Hän on luonteeltaan aivan todella ihana, parempaa tuskin koskaan löytää mistään...
Kuitenkin kun jatkettiin toisiimme tutustumista niin hän ilmaisi halun saada lapsen parin vuoden sisään johon en itse millään pysty, olen mieleltäni vielä lapsellinen enkä valmis isäksi.
Päätettiin siis jatkaa kavereina, mutta minulla on todella usein aivan suunnattoman kova/kaipaus/ikävä tätä naista kohtaan. Meitä molempia harmittaa että tässä kävi näin.
En vain tiedä mistä tämä ikävöinti johtuu, lieneekö siitä että tämä on elämäni ensimmäinen nainen jota olen tapaillut.
Mikä avuksi? En viitsisi hänelle tästä ikävästäni/kaipauksesta mainita sillä se olisi kuin kääntäisi veistä haavassa kun tämä lapsia-asia on kuitenkin niin iso ettei sitä voi sivuuttaa.
Eli pitääkö vain unohtaa nämä tunteet(helppoahan sen on unohtaa...), no eihän tässä muutakaan vaihtoehtoa ole.
Hän on luonteeltaan aivan todella ihana, parempaa tuskin koskaan löytää mistään...
Kuitenkin kun jatkettiin toisiimme tutustumista niin hän ilmaisi halun saada lapsen parin vuoden sisään johon en itse millään pysty, olen mieleltäni vielä lapsellinen enkä valmis isäksi.
Päätettiin siis jatkaa kavereina, mutta minulla on todella usein aivan suunnattoman kova/kaipaus/ikävä tätä naista kohtaan. Meitä molempia harmittaa että tässä kävi näin.
En vain tiedä mistä tämä ikävöinti johtuu, lieneekö siitä että tämä on elämäni ensimmäinen nainen jota olen tapaillut.
Mikä avuksi? En viitsisi hänelle tästä ikävästäni/kaipauksesta mainita sillä se olisi kuin kääntäisi veistä haavassa kun tämä lapsia-asia on kuitenkin niin iso ettei sitä voi sivuuttaa.
Eli pitääkö vain unohtaa nämä tunteet(helppoahan sen on unohtaa...), no eihän tässä muutakaan vaihtoehtoa ole.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Sullekin se vauva kuume sieltä tarttuu, anna palaa!
tyhjäntoimittajalta?