Narsistit ovat kykenemättömiä aitoihin riitoihin

Tuo on niin nähty... 3.5 vuotta "seurustelua" (miksi tätä on/offailua narsistin kanssa nyt kutsuisi) takana. Joka ainoa erimielisyys, eli minä erehdyn arvostelemaan miehen käytöstä, päättyy miehen poistumiseen välittömästi luotani. Tekstarein yritän saada jutulle, joka siinä vaiheessa on jo paisunut riidaksi kun itsekin poltan päreeni, jonkinlaista päätöstä. Mies ei vastaa minkäänlaiseen yhteydenottoyritykseeni.

Vasta sitten kun lopetan kaikki yritykset ja aikaa kuluu viikon verran, mies alkaa ottaa yhteyttä ihan muista asioista ja palaa takaisin. Riidasta ei puhuta mitään, on haudattu aivan kokonaan ja kaikki on taas entisellään. Näitä selvittämättömiä konflikteja riittää...

Kyllä narsisti voi olla melkoinen koleerikko, joka ei kuitenkaan kuuntele, kuule eikä ymmärrä kuin itseään.

Minun kokemus on että narsisti nauttii riidasta. vihaa täynnä. ei pakene riitoja vaan aloittaa riidat ihan itse ja rakastaa sitä kun saa toista nimitellä ja lytätä. Hänen elämänsä suola josta saa paremmuuden tunteen. lyttäämällä ja nimittelemällä lyttää toista ja samalla saa tunteen että on parempi ja oma itsetunto kohoaa.

"Ja sellaiselle on erityisen turhauttavaa sekä turhaa antaa "vastusta", vaikka siihen pystyisikin. "

No juu. En myöskään sellaiseen älyttömyyteen lähde narsistin kanssakaan. Tarkoitan "vastuksella" nimenomaan sellaista todellista tilannetta, kun narsisti on esim. alkanut suhteen jälkeen näyttämään todellisia karvojaan. Kun uhri herää siihen, mitä on saanut vastaansa.

Joten edelleen, missä riita narsistin KANSSA? Johtui se sitten mistä tahansa, niin narsisti ei osaa riidellä. Se oli siis pointtini aloituksessa. En tarkoita riidalla mitään lapsellista nokkimista, vaan ihan kunnon riitaa, missä on asia, mistä ollaan eri mieltä ja siitä sitten käytäisiin kunnon vääntö, jossa otetaan vastaan ja mietitään vastapuolen kommentit ja argumentit ja sitten taas kiivaasti esitettäisiin omat.

Niin tuollaista en ole narsistini kanssa kokenut. Ei ota oikein mitään haastetta vastaan.

Samaa mieltä kun olen vierestä kuunnellut. Todellisuudessa riidassa on kyse ainoastaan oman paremmuuden ylläpitämisestä, joka ikisessä riidassa, vitut siitä asiasta mihin pitäisi saada ratkaisu.. Ja se kumpi saa ratkaisun, on älykkäämpi koska sai koko sopan muka selvitettyä.. Ridiculous.

He yrittävät riidan aikana jojottaa toinen toistaan ja yleensä se pahempi narsisti on niin hyökkäävä että jos uhrin kanssa esim olisi riita niin uhrin on etsittävä valttikortti jostakin hihastaan ja sekin on -toiset ihmiset- koska narsisti pyrkii tuhoamaan kahdenkesken neljän seinän sisällä jotta kukaan ei uskoisi yhtään mitään ja jotta hän voisi kävellä henkisen väärinkäytön jälkeen pois talosta niin ylväänä ja rehevänä ryhti suorassa ja mennä kertomaan kaikille kenenkään kysymättä että miten ne asiat olivat ja että mitä kumppani hänelle _teki_ ja sanoi.

"välttämättä se raivoaja ei ole se narsisti vaan se narskun uhri, jota narsisti on ovelasti manipuloimalla, projisoimalla ja kaksoissidoksillaan sekä valheillaan provosoinut käyttäytymään raivolla, kun narsku on tahallaan polttanut uhrinsa pinnan. "

Tuota on meillä ollut todella paljon. Mutta juuri tuohon se ei vastannut mitenkään, vaan meni karkuun minkä pääsi ja sitten perästä päin soitteli, kun arveli minun rauhoittuneen. Yleensä olinkin rauhoittunut ja sitten halusi sovitella. Kun se ei keksinyt riittäviä sanoja, niin siinä sitten tapailtiin useimmiten seksin merkeissä. Hänelle se oli tietenkin keino saada minut rauhoittumaan.

Kyllähän se omien sanojensakin kuten myös minun havaintojeni mukaan siitä nautti, mutta ihan tyhmyyttään se niitä minun hihan palamisiani aiheutti. Ei hänellä minun mielestäni ole sellaisia henkisiä eväitä, että hän ne olisi oikein suunnitellut. Hänhän kuvitteli esim. minut joksikin kovapintaiseksi paljon helpommaksi naiseksi, kuin oikeasti olen. Hän kuvitteli, että olen samanlainen tunteeton pahanen saalistaja, kun hän oli tottunut, että jotkut naiset ovat.

Eli ei hän minua tuntenut koskaan syvällisemmin. Ei hän olisi osannut minua tieten tahtoen suututtaa, vaan ihan tyhmyyksissään ja sitten vasta tyhmältä vaikuttikin, kun oli niin äärettömän hämmästynyt ja ällistynyt, että mistä minä olen suuttunut. Ei ymmärtänyt ollenkaan.

Mikäli kysymys olisi yhtäänkään normaalimmasta tyypistä, niin tuohon voisi helposti lisätä: ei ollut t i e t ä v i n ä ä n... mutta narsistilta kun puuttuu se empatia, niin juuri sitä toisen rakastamista se ei tajua. Mielestäni loukkaa juuri siksi, kun ei ymmärrä omien tekojensa seurauksia tuossa asiassa.

Narsistit myös tekevät yhä uudelleen ja sitten pyytävät anteeksi, sitten taas luovat fiktiivisen ilmapiirin ympärilleen kun se edellinen tapaus jossa teki vittumaisia asioita antaa hänelle nautintoa, kun nautinnontunne loppuu, tehdään uusiksi ja koetetaan pyytää anteeksi ja jatketaan samaa rataa. Kun pitäisi riidellä, hämmennetään vastapuoli kaksoissidoksilla ja muulla psykopatialla niin että hänessä oli vika ja todellisuudessa vastapuoli ei sitä kykene ymmärtämään ennen kuin sama on toistunut monta kertaa, etenkään sellainen ihminen kenelle anteeksipyyntö merkitsee paljon ja ketä on kokenut paljon asioita elämässään, hän on niin paljon kokenut ja vahva että antaa olla ja että narsisti saa uudelleen ja uudelleen istuttaa hänen kasvimaalleen omaa hedelmäänsä kuihduttaen kasvimaansa todellisen omistajan. Loppupeleissä tämä kasvimaa ei kuulu enään uhrille, eikä narsistille. Se on heidän jälkeenjättämä palanut raunio jonka uhri tuntee nahoissaan turhautumisena sekä loppupeleissä kuolleena henkiseltä tasoltaan.

Voi olla reksinä vain vuoden ja paeta ulkomaille.Valehtelu kuuluu asiaan.

Kuulostaa niin tutulta, että aloin ajatella olenko jakanut saman miehen muiden kanssa. "kihlattuni" jolla nimellä hän kutsui ja kutsuu edelleen minua, teki jatkuvasti juuri näin. Herra Hoo, jolla nyt voin kutsua häntä sai minut, joka en todellakaan tuollaisella intensiteetillä ole reagoinut koskaan ketään kohtaan sai minut turbovaihteella järkyttävän suuttumuksen tilaan. Kunnes pikkuhiljaa, siis pikkuhiljaa olen alkanut tajuamaan, että hän on vain "hahmo" - ei ihminen joka olisi pystynyt todellakaan tulemaan vastaan tai kestämään yhtään pientäkään kritiikkiä . Tai kertomaan mistään entisestä elämästä vaikka kysyin ihan haluaikseni tietää ymmärtääkseni entistä. Yhtäkkiä seurauksena oli parin sekunnin aikana tapahtuva peloittava muutos käyttäytymisessä. Jäin kuin nalli kalliolle ja sitten suutuin, todella. Syyllinen olin aina minä, joka "rettelöi" . Off-tilassa nyt, vaikka seireenien kutsu tuntuu vahvana. Hoviin, puutarhaan, imartelulla. Kauniilla sanoilla. Samalla tässä taitaa olla tarjolla jo seuraava lähde, kun minusta ei saa enää irti myöskään fyysistä puolta, ellen halua. Enkä enää halua. Aluksi ajattelin, että onpa hyvä asia kun eilistä riitaa ei enää aamulla muisteta. Voi tsiisus sentään...

Herääminen siihen, että olikin patologinen valehtelija ja petti ainakin virtuaalisesti suhteen ns vakiintumisen jälkeen on h...n vaikeaa, vaikka nimenomaan useasti sanoi, ettei ole pettänyt minua kenenkään kanssa. . Miksi sellaista pitää ylipäätänsä sanoa? Kyllä, olen edelleen liisterissä, mutta en en enää halua samaan. Onneksi on ystäviä, jotka jaksavat olla peilinä ja sanoa, että sinä et ole koskaan oikeasti ollut rettelöijä ja tappelija, päin vastoin. Joo grilli kuuman kuulemma nytkin, mutten lähde kodistani. Samaan peliin joutuisin taas. Peliin jonka häviäisin verbaalisesti hetimiten. Riipumatta siitä, että ymmärrän jo jutun juonen.

Mieheni on narsisti, asun kahden lapsen kanssa vantaalla. Mieheni on isännöitsijä ja aina poissa. Harrastaa irtosuhteita ja käsittelee minua kun esinettä lasten ja kavereiden nähden. Pelkään häntä. Mitä teen?