Vuosi toisensa perään astelen aina vain samassa kuopassa, samoissa pohjamudissa. Mikään ei muutu miksikään. Mulla on ollu masennus kauan. Viimeisen puolen vuoden aikana tilanne on muuttunu tosi pahaksi. Nykyään illat ja yöt menee miettiessä kaikkea, en vaan osaa olla miettimättä. Ei pientäkään toivoa enää minkään asian suhteen. Joka yö mietin että oman käden kautta nukahdan ikuiseen uneen, eikä tarvitse enää miettiä mitään.. Ei kärsimystä, ei tuskaa.. Pieni osa minua toivoo pelastusta. Mitä apua minä tarvin ja mistä sen saan kun en ite saa mihinkää soitettua? Elän jossain ihan toisessa maailmassa, välillä kaikki on niin epärealistista.... En vain osaa auttaa itteä. Onko tämä nyt tässä?
Mitä teen?
Lyöpynyt
5101
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Saatko edes nukuttua?
En saa nukuttua.. Unettomuus on ollut teini ajoista asti suuri ongelma
Univajeessa ongelmat tuntuvat vielä moninkertaisilta.Melatoniinia saa nykyisin ilman reseptiä, päivystävä apteekki on auki pääsiäisenäkin.Pari-kolme hyvin nukuttua yötä helpottaa oloa kummasti.
Hyvä juttu, että kirjoittaa jaksat. Tietenkään heti ei saa toiselta vastausta niin kuin puhelimessa, mutta ainakin näinkin omia tuntemuksiaan saa sanoin konkretisoida. Sinulla on tallella toivonsäde pysyä elämässä kiinni ja se riittääkin.
Saatko sitten päivällä yhtään nukuttua?
Unettomuuden suhteen painin pikkusen eri sarjassa. Melatoniinit on minulle hyödyttömiä. Lääkärin määräyksestä kokeiltu lukuisia eri lääkkeitä ja kuureja, mutten nuku siltikään. Aamuyöllä nukahdan mutten nuku kuin muutaman tunnin. 10 vuoden kokemus löytyy unettomuudesta, ja sen kans pärjään kyllä. Mutta minkään muun asian kans en sitte pärjääkkää....