Rotujen välinen ÄO-ero

Kaikki ovat yhtä lähellä/kaukana alkuperäiskansoista - meillä on yhteinen alkuperäiskansa. Oli muuten Afrikasta peräisin.

"Valkoiset" eivät ole keksineet mitään - yksi ja toinen on keksinyt sitä sun tätä, ja ja tekniikka (teräs, öljy yms.) on huolehtinut valmistamisesta. Sinä, minä ja eräät miljardit muut eivät ole keksineet näitä asioita. Ihonvärillä ei keksitä asioita.

Perehtyisit muuten tarkemmin Hong Kongin historiaan - se ei ole "saanut vaikutteita" englantilaisilta, vaan oli Britannian omistuksessa ensimmäisestä oopiumisodasta (1839-42) asti. Hong Kong oli kalastajakylä, mutta britit tekivät siitä kansainvälisen sataman.

Ei ole ihme, että hongkongilaisilla on korkea ÄO. Se on maailman poikkeuksellisin maa-alue, joka vetää puoleensa Kiinan älykkäimmät yksilöt (enemmistö asukkaista tulee Guangdongin maakunnasta Kiinassa, joka myös on teollisuuden keskus). Hong Kongin erilaisuudesta:

http://en.wikipedia.org/wiki/Hong_Kong

Jos ei aina sotkettaisi nazeja silloin kun on puhe älykkyyden vertailusta tai valkoisista ihmisistä. Näin vaaleena ihmisenä saa yllättävän paljon rasismia osakseen sen tähden, että joskus joku ihaili "arjalaisia." Ottakaa selvää mitä se sana alunperin tarkoitti. Ei ainakaan valkoisia, vaaleahiuksisia ihmisiä.
Olen huvittuneena miettinyt sitä, että blondeja saa vapaasti haukkua tyhmiksi mutta tulee turpaan, jos joku erehtyy haukkumaan mustia tai juutalaisia tyhmiksi.

Tässä se tulee:
"Kielitieteessä arjalainen merkitsee indoiranilaisia kieliä, joita puhutaan muun muassa nykyisen Intian ja Iranin alueella. Aiemmin niitä puhuttiin myös Euroopassa aroseutujen ratsastajakansojen keskuudessa (esimerkiksi skyytit ja sarmaatit).

Arjalaisiksi sanotaan myös Intiaan noin 1900–1300 eaa. saapuneita indoarjalaisia. Aiemmin arjalaisilla tarkoitettiin eurooppalaisten kuviteltuja esi-isiä."

Vihainen kirjoitti:

Jos ei aina sotkettaisi nazeja silloin kun on puhe älykkyyden vertailusta tai valkoisista ihmisistä. Näin vaaleena ihmisenä saa yllättävän paljon rasismia osakseen sen tähden, että joskus joku ihaili "arjalaisia." Ottakaa selvää mitä se sana alunperin tarkoitti. Ei ainakaan valkoisia, vaaleahiuksisia ihmisiä.
Olen huvittuneena miettinyt sitä, että blondeja saa vapaasti haukkua tyhmiksi mutta tulee turpaan, jos joku erehtyy haukkumaan mustia tai juutalaisia tyhmiksi.

Tässä se tulee:
"Kielitieteessä arjalainen merkitsee indoiranilaisia kieliä, joita puhutaan muun muassa nykyisen Intian ja Iranin alueella. Aiemmin niitä puhuttiin myös Euroopassa aroseutujen ratsastajakansojen keskuudessa (esimerkiksi skyytit ja sarmaatit).

Arjalaisiksi sanotaan myös Intiaan noin 1900–1300 eaa. saapuneita indoarjalaisia. Aiemmin arjalaisilla tarkoitettiin eurooppalaisten kuviteltuja esi-isiä."

Lue lisää

Jos haukkuu mustia, on rasisti. Jos haukkuu juutalaisia, on nazi. Jos haukkuu blondeja, on vitsikäs.

Mustilla miehillä on se ansenne, että muijat saa tehä kaikki työt. Miehet ei likasia putkia ala rassaamaan. Miehet kukkoilee poikalaumoissa ja raiskaa naisia. Se siitä älykkyydestä. Poikkeuksia toki löytyy.

Kallon kokoja ne natsitkin kävivät mittailemassa mm. Tiibetissä. Oletko mitannut oman kallosi kooon? Saitko luokituksen "herra rotuun"? Minun kalloni on jopa kuvattu tietokonetomografialla eikä löydetty vikaa eli ne todelliset asiantuntijat eivät tyydy kalloa mittaamaan vain metrimitalla.

Kenellä "mustilla"? Hyvin epämääräinen määritelmä. Mitkä mittaukset? Minä vuonna? Mikä oli otanta?

Millä tavoin poimuttuneen aivokuoren pinta-ala liittyy pään ympärykseen? Mikä tutkimus? Miten tutkittu?

Miten aivokuoren poimuttuneisuus liittyy ÄO:hon? Aivokuoren paksuudella on vaikutusta, mutta poimuilla? Aina vain epämääräisempää.

kunnossa-oli kirjoitti:

Kallon kokoja ne natsitkin kävivät mittailemassa mm. Tiibetissä. Oletko mitannut oman kallosi kooon? Saitko luokituksen "herra rotuun"? Minun kalloni on jopa kuvattu tietokonetomografialla eikä löydetty vikaa eli ne todelliset asiantuntijat eivät tyydy kalloa mittaamaan vain metrimitalla.

Lue lisää

Tyhmä tyyppi. Toki kallon koolla on väliä älykyyteen. Katseleppa vaikka eläimiä.

zore kirjoitti:

Tyhmä tyyppi. Toki kallon koolla on väliä älykyyteen. Katseleppa vaikka eläimiä.

No katselenpa eläimiä. Tuntuu että isot koirat eivät ole sen viisaampia kuin pienemmät. Eli koolla ei ole väliä?

No ei se ihan noin ole. Älykkyys on aika suurelta osin synnynnäistä. Sen synnynnäisen tason ylittäminen on aika vaikeata, alisuorittaminen on paljon tavallisempaa. Itse kasvoin maalla sotien jälkeen aikamoisen virikkeettömässä ympäristössä. Se varmaan näkyisi kansakoulun alaluokilla sillä niissä keskiarvoni oli kuuden tienoilla. Sitten kun matematiikassa siirryttiin abstraktimpaan algebraan, huomasin että muut tippuivat kyydistä. Lukiossa matematiikka ja fysiikka olivat sitten lapsellisen helppoja ja muut aineetkin sujuivat hyvin. Älykkyystesteissä olen pärjännyt hyvin. Mielestäni en ole "rassannut" aivojani vaan kyseessä on paljolti synnynnäinen lahjakkuus.

http://www.aviisi.fi/artikkeli/?num=09/2011&id=76c8af4

Eläinten kognitiosta kirjoittanut professori Jussi Viitala on sitä mieltä, että valas saattaa todella olla älykkäämpi. Ihmisen poikkeuksellinen menestys lajina ei ehkä perustukaan muita suurempaan älyyn vaan siihen että ihmisellä on älyn lisäksi kädet ja puhekyky.

1+18 kirjoitti:

No ei se ihan noin ole. Älykkyys on aika suurelta osin synnynnäistä. Sen synnynnäisen tason ylittäminen on aika vaikeata, alisuorittaminen on paljon tavallisempaa. Itse kasvoin maalla sotien jälkeen aikamoisen virikkeettömässä ympäristössä. Se varmaan näkyisi kansakoulun alaluokilla sillä niissä keskiarvoni oli kuuden tienoilla. Sitten kun matematiikassa siirryttiin abstraktimpaan algebraan, huomasin että muut tippuivat kyydistä. Lukiossa matematiikka ja fysiikka olivat sitten lapsellisen helppoja ja muut aineetkin sujuivat hyvin. Älykkyystesteissä olen pärjännyt hyvin. Mielestäni en ole "rassannut" aivojani vaan kyseessä on paljolti synnynnäinen lahjakkuus.

Lue lisää

Ja olet ihan satavarma ettei millään ympäristötekijöillä ollut lainkaan merkitystä menestykseesi? Ruokavalio, kasvatus sotien jälkeen maalla->et siis selvästikään ollut mikään hemmoteltu kakara jonka ei koskaan tarvinnut ajatella omilla aivoilla; päättelykykyä vaativien kouluaineiden opiskelun alkaminen juuri sopivana ajankohtana kannaltasi, motivaatio opiskella näitä aineita, motivaation puute ja sen mukana tuoma hälläväliä- asenne ja rentous joka auttoi ylisuorittamaan, sattumalta omaksutut juuri oikeanlaiset opiskelutavat näihin aineisiin jne. Käytät argumenttina väitteesi puolesta "älykkyys on aika suurelta osin synnynnäistä" yksittäistapausta eli itseäsi. Mutta kuitenkin on ihan puhtaalla logiikallakin ymmärrettävä fakta että ainoa keino selvittää ihmisen päättelykyvyn rajat, on selvittää näyttein millaiset geenit hänellä on, ja lisäksi tarvitaan tarkkaa informaatiota näiden geenien toiminnasta, oikeastaan siis kaikkien ihmisen geenien toiminnasta. Geenien toiminta on varsin monimutkaista vaihtoehtoisine silmukointeineen ja lukuisine ympäristötekijävaikutuksineen, ja hyvä on pitää mielessä myös sellainen tieteellinen fakta kuin perhosvaikutus: eli pienikin ympäristötekijän muutos voi olla merkittävä tulevaisuuden kannalta. Älykkyyteen vaikuttavat ympäristötekijät voivat olla myös jotain melko yllättäviä, kuten vaikkapa haiman ja sen kautta insuliinin toiminta, tai kilpirauhasten toiminta yms. ÄO- testit voivat korreloida geneettisen älykkyyden kanssa, mutta niistä ei voi vetää sellaista eksaktia johtopäätöstä ettei kukaan testistä huonot pisteet saanut voi menestyä loogista päättelykykyä vaativissa tehtävissä joskus tulevaisuudessa, jos esimerkiksi alkaa reenata niitä varten, tai sitten jokin muu ympäristötekijä kuin treenimotivaation saaminen laukaisee tiettyjen geenien toiminnan.

Sitten mielipideasioihin. Miksi ylipäänsä pitää aina yrittää hakea jotain jaottelua ihmisten välille älykkyyden perusteella? Itse en voi ymmärtää. Eikö ole parempi jos kaikki vain luottavat itseensä ja suoriutuvat itseluottamuksen turvin kaikesta mahdollisimman hyvin? Älykkyystestejä voi kyllä pitää hyvänä aivojumppana ja jonkinlaisena haasteena, mutta miksi etsiä geneettisiä eroja ihmisen älykkyydessä? Tai jos etsitään, niin eikö silloin kannattaisi luottaa eksakteihin luonnontieteisiin mieluummin kuin psykologiaan (neuropsykologia toki erikseen)?

Jos paljastuisi, että tummaihoiset ovat todella keskimäärin "geeneiltään tyhmempiä" kuin valkoihoiset niin mitä sillä tiedolla tekisi?

voihannyttaas kirjoitti:

Ja olet ihan satavarma ettei millään ympäristötekijöillä ollut lainkaan merkitystä menestykseesi? Ruokavalio, kasvatus sotien jälkeen maalla->et siis selvästikään ollut mikään hemmoteltu kakara jonka ei koskaan tarvinnut ajatella omilla aivoilla; päättelykykyä vaativien kouluaineiden opiskelun alkaminen juuri sopivana ajankohtana kannaltasi, motivaatio opiskella näitä aineita, motivaation puute ja sen mukana tuoma hälläväliä- asenne ja rentous joka auttoi ylisuorittamaan, sattumalta omaksutut juuri oikeanlaiset opiskelutavat näihin aineisiin jne. Käytät argumenttina väitteesi puolesta "älykkyys on aika suurelta osin synnynnäistä" yksittäistapausta eli itseäsi. Mutta kuitenkin on ihan puhtaalla logiikallakin ymmärrettävä fakta että ainoa keino selvittää ihmisen päättelykyvyn rajat, on selvittää näyttein millaiset geenit hänellä on, ja lisäksi tarvitaan tarkkaa informaatiota näiden geenien toiminnasta, oikeastaan siis kaikkien ihmisen geenien toiminnasta. Geenien toiminta on varsin monimutkaista vaihtoehtoisine silmukointeineen ja lukuisine ympäristötekijävaikutuksineen, ja hyvä on pitää mielessä myös sellainen tieteellinen fakta kuin perhosvaikutus: eli pienikin ympäristötekijän muutos voi olla merkittävä tulevaisuuden kannalta. Älykkyyteen vaikuttavat ympäristötekijät voivat olla myös jotain melko yllättäviä, kuten vaikkapa haiman ja sen kautta insuliinin toiminta, tai kilpirauhasten toiminta yms. ÄO- testit voivat korreloida geneettisen älykkyyden kanssa, mutta niistä ei voi vetää sellaista eksaktia johtopäätöstä ettei kukaan testistä huonot pisteet saanut voi menestyä loogista päättelykykyä vaativissa tehtävissä joskus tulevaisuudessa, jos esimerkiksi alkaa reenata niitä varten, tai sitten jokin muu ympäristötekijä kuin treenimotivaation saaminen laukaisee tiettyjen geenien toiminnan.

Sitten mielipideasioihin. Miksi ylipäänsä pitää aina yrittää hakea jotain jaottelua ihmisten välille älykkyyden perusteella? Itse en voi ymmärtää. Eikö ole parempi jos kaikki vain luottavat itseensä ja suoriutuvat itseluottamuksen turvin kaikesta mahdollisimman hyvin? Älykkyystestejä voi kyllä pitää hyvänä aivojumppana ja jonkinlaisena haasteena, mutta miksi etsiä geneettisiä eroja ihmisen älykkyydessä? Tai jos etsitään, niin eikö silloin kannattaisi luottaa eksakteihin luonnontieteisiin mieluummin kuin psykologiaan (neuropsykologia toki erikseen)?

Jos paljastuisi, että tummaihoiset ovat todella keskimäärin "geeneiltään tyhmempiä" kuin valkoihoiset niin mitä sillä tiedolla tekisi?

Lue lisää

Pakko vielä tarkentaa, en siis yritä sanoa että asiaa ei saisi tutkia, kaikki tieteellinen tieto on arvokasta, mutta monissa älykkyystutkimuksissa joista olen lukenut, ovat jo hypoteesitkin melko ylimalkaisia. Lisäksi älykkyystutkimukseen kuuluu ehdottomasti aivokuvaus ja biologiset mittaukset, muuten ei saada eksaktia tietoa tutkittavasta asiasta.

Keskustelun aloittaja sanoi ensimmäisessä lauseessaan "Täytyykö jo alkaa uskomaan mustien ja valkoisten väliseen ÄO-eroon". Kyseessä ei ole mikään uskon asia. En näe mitään syytä spekuloida tällaisia asioita.

voihannyttaas kirjoitti:

Pakko vielä tarkentaa, en siis yritä sanoa että asiaa ei saisi tutkia, kaikki tieteellinen tieto on arvokasta, mutta monissa älykkyystutkimuksissa joista olen lukenut, ovat jo hypoteesitkin melko ylimalkaisia. Lisäksi älykkyystutkimukseen kuuluu ehdottomasti aivokuvaus ja biologiset mittaukset, muuten ei saada eksaktia tietoa tutkittavasta asiasta.

Keskustelun aloittaja sanoi ensimmäisessä lauseessaan "Täytyykö jo alkaa uskomaan mustien ja valkoisten väliseen ÄO-eroon". Kyseessä ei ole mikään uskon asia. En näe mitään syytä spekuloida tällaisia asioita.

Lue lisää

En sanonut ettei ympäristötekijöillä ole mitään vaikutusta ja niiden vaikutus on lähinnä niinpäin että oma maksimitaso jää saavuttamatta. Tutkimusten mukaan älykkyyden synnynnäinen komponentti on kuitenkin aika suuri, 60-80 %. Kyllähän lapsuus silloin runsaat 60 vuotta sitten oli aika virikkeetöntä nykystandardiin nähden. Jos kotona ei ollut muuta luettavaa kuin perheraamattu, ei ollut mitään mahdollisuuksia oppia esim. lukemaan ennen koulua, niin kuin nykyään on tapana. Mitään pelejä ei ollut. Koulussa sen sitten huomasi että toisilla oli parempi ja toisilla huonompi oppimiskyky eikä se johtunut harjoittelun määrästä. Jotkut psykologit kuten Lonka ja Hakkarainen käsittääkseni ylikorostavat tuota aivojen muovautuvuutta, todennäköisesti motivointisyistä. Kyllähän kovalla työllä voi oppia paljon mutta se on hieman eri asia kuin älykkyys.

14+20 kirjoitti:

En sanonut ettei ympäristötekijöillä ole mitään vaikutusta ja niiden vaikutus on lähinnä niinpäin että oma maksimitaso jää saavuttamatta. Tutkimusten mukaan älykkyyden synnynnäinen komponentti on kuitenkin aika suuri, 60-80 %. Kyllähän lapsuus silloin runsaat 60 vuotta sitten oli aika virikkeetöntä nykystandardiin nähden. Jos kotona ei ollut muuta luettavaa kuin perheraamattu, ei ollut mitään mahdollisuuksia oppia esim. lukemaan ennen koulua, niin kuin nykyään on tapana. Mitään pelejä ei ollut. Koulussa sen sitten huomasi että toisilla oli parempi ja toisilla huonompi oppimiskyky eikä se johtunut harjoittelun määrästä. Jotkut psykologit kuten Lonka ja Hakkarainen käsittääkseni ylikorostavat tuota aivojen muovautuvuutta, todennäköisesti motivointisyistä. Kyllähän kovalla työllä voi oppia paljon mutta se on hieman eri asia kuin älykkyys.

Lue lisää

"Valtavirran" äo- mittauksia voisi verrata ihmisen fyysisen suorituskyvyn mittaamiseen leposykkeen perusteella, oletuksella mitä alhaisempi leposyke, sen parempi suorituskyky: suurissa otoksissa korrelaatio tulee olemaan selvä, mutta kun valitaan kaksi ihmistä ja verrataan heitä, ei leposykkeen perusteella voi päätellä hirveästi heidän suorituskyvystään. Joillakin maratoonareilla saattaa leposyke olla 70 ja vastaavasti sohvaperunoilla 30.

Korrelaatio on siis selvä ja ymmärrettävä, mutta kun asiaa tutkitaan tarkemmin, huomataan, ettei se ole niin yksinkertainen.

Kaksostutkimukset ovat vahva argumentti älykkyyden geneettisyyden puolesta, enkä todellakaan yritä kiistää sitä etteikö "lähtöviivoissa" olisi ihmisten välillä eroja, sehän on ihan selvä asia että on. Onhan treenaamattomien ihmistenkin välillä geneettisiä eroja voimatasossa.

Sen sijaan yksilön älykkyyden potentiaaliset rajat ovat se asia jota ei mielestäni nykyisillä älykkyystutkimuksilla voida selvittää. Ihmisaivojen tutkimus ja mallintaminenhan on muutenkin osoittautunut valtavaksi haasteeksi tieteelle. Tämä on ensisijainen argumenttini, jos ei tunneta aivojen toimintaa, ei ole toivoakaan tietää mitä on älykkyys, siis ei sitä miten se määritellään vaan mitä se ihan konkreettisesti on ihmisen aivoissa. Aikaisemmin puhuin geenien toiminnasta, jota ei sitäkään tunneta ihmisen kohdalla täysin, kuitenkin paremmin kuin aivojen toiminta.

Mitä tulee kovalla työllä oppimiseen ja siihen että se on eri asia kuin älykkyys, en nyt tarkoittanutkaan ihan mitä tahansa taitoja, mutta jos ihminen esimerkiksi laskee paljon matematiikkaa, niin kyllähän se parantaa ihan yleisestikin hänen syy-ja seuraussuhteiden tajuamiskykyään. Viimeisen väitteen puolesta minulla ei tosin ole argumenttina kuin oma kokemus ja havainnot sekä logiikka.

voihannyttaas kirjoitti:

"Valtavirran" äo- mittauksia voisi verrata ihmisen fyysisen suorituskyvyn mittaamiseen leposykkeen perusteella, oletuksella mitä alhaisempi leposyke, sen parempi suorituskyky: suurissa otoksissa korrelaatio tulee olemaan selvä, mutta kun valitaan kaksi ihmistä ja verrataan heitä, ei leposykkeen perusteella voi päätellä hirveästi heidän suorituskyvystään. Joillakin maratoonareilla saattaa leposyke olla 70 ja vastaavasti sohvaperunoilla 30.

Korrelaatio on siis selvä ja ymmärrettävä, mutta kun asiaa tutkitaan tarkemmin, huomataan, ettei se ole niin yksinkertainen.

Kaksostutkimukset ovat vahva argumentti älykkyyden geneettisyyden puolesta, enkä todellakaan yritä kiistää sitä etteikö "lähtöviivoissa" olisi ihmisten välillä eroja, sehän on ihan selvä asia että on. Onhan treenaamattomien ihmistenkin välillä geneettisiä eroja voimatasossa.

Sen sijaan yksilön älykkyyden potentiaaliset rajat ovat se asia jota ei mielestäni nykyisillä älykkyystutkimuksilla voida selvittää. Ihmisaivojen tutkimus ja mallintaminenhan on muutenkin osoittautunut valtavaksi haasteeksi tieteelle. Tämä on ensisijainen argumenttini, jos ei tunneta aivojen toimintaa, ei ole toivoakaan tietää mitä on älykkyys, siis ei sitä miten se määritellään vaan mitä se ihan konkreettisesti on ihmisen aivoissa. Aikaisemmin puhuin geenien toiminnasta, jota ei sitäkään tunneta ihmisen kohdalla täysin, kuitenkin paremmin kuin aivojen toiminta.

Mitä tulee kovalla työllä oppimiseen ja siihen että se on eri asia kuin älykkyys, en nyt tarkoittanutkaan ihan mitä tahansa taitoja, mutta jos ihminen esimerkiksi laskee paljon matematiikkaa, niin kyllähän se parantaa ihan yleisestikin hänen syy-ja seuraussuhteiden tajuamiskykyään. Viimeisen väitteen puolesta minulla ei tosin ole argumenttina kuin oma kokemus ja havainnot sekä logiikka.

Lue lisää

Pakko todeta vielä, että 20-30% on aika paljon. Jos ympäristötekijöiden vaikutus on se, että maksimitaso jää saavuttamatta, olisi järkevää satsata tutkimuksiin jotka selvittävät mitä nämä ympäristötekijät ovat ja miten ne voi optimoida niin että ihmisten älyllinen suorituskyky saataisiin mahdollisimman suureksi.

. . . .. kirjoitti:

http://www.aviisi.fi/artikkeli/?num=09/2011&id=76c8af4

Eläinten kognitiosta kirjoittanut professori Jussi Viitala on sitä mieltä, että valas saattaa todella olla älykkäämpi. Ihmisen poikkeuksellinen menestys lajina ei ehkä perustukaan muita suurempaan älyyn vaan siihen että ihmisellä on älyn lisäksi kädet ja puhekyky.

Lue lisää

"Ihmisen poikkeuksellinen menestys lajina..."

Ilmakehä tärvelty, eläinlajeja tapettu sukupuuttoon miljoonittain, valtameret täynnä roskia ja jätteitä, maapallon ruokavarat eivät riitä ruokkimaan "ihmiskuntaa" enää 10 vuoden päästä, jne jne

Tätäkö sinä kutsut poikkeukselliseksi "menestykseksi"?

Eikä mustien ja valkoisten fyysisessä suorituskyvyssä ole ero; kuinka voisikaan koska geenit ovat samanlaiset. On pelkkää sattumaa että sadan metrin juoksussa kymmenen sekunnin haamurajan alittaneet, kaikkiaan 71 juoksijaa, ovat kahta lukuun ottamatta syntyperältään mustaihoisia.

14+9 kirjoitti:

Eikä mustien ja valkoisten fyysisessä suorituskyvyssä ole ero; kuinka voisikaan koska geenit ovat samanlaiset. On pelkkää sattumaa että sadan metrin juoksussa kymmenen sekunnin haamurajan alittaneet, kaikkiaan 71 juoksijaa, ovat kahta lukuun ottamatta syntyperältään mustaihoisia.

Lue lisää

Ja sekin on puhdasta sattumaa että juutalaisille, joita on runsas promille maailman väestöstä, on myönnetty 173 tieteen nobelpalkintoa ja 22 % kaikista nobelpalkinnoista. Geenithän ovat kaikilla samanlaisia.

6+1 kirjoitti:

Ja sekin on puhdasta sattumaa että juutalaisille, joita on runsas promille maailman väestöstä, on myönnetty 173 tieteen nobelpalkintoa ja 22 % kaikista nobelpalkinnoista. Geenithän ovat kaikilla samanlaisia.

Lue lisää

Ihmisillä toimii rodunjalostus siinä kuin eläimilläkin. Katolilaisten suuri virhe olin siinä että varsinkin keskiajalla hyvin suuri määrä älykkäitä ja oppineita ihmisiä anto selibaattilupauksen ja ryhtyi papiksi, munkiksi tai nunnaksi. Juutalaisilla päinvastoin oppineisuus oli kunniassa sellaisilla henkilöillä oli varaa kasvattaa suuri perhe. Samoin Kaukoidässä. Voidaan pohtia, mitkä ominaisuudet olivat voittoisimman afrikkalaisheimoissa.