- Mitä muut minusta ajattelevat?
- Minkä ikäiseltä minä näytän?
Jos ajattelet, kerro miksi.
Ellet ajattele, kerro mikset.
Mitä ikä merkitsee sinulle?
- Minkä ikäiseltä minä näytän?
Jos ajattelet, kerro miksi.
Ellet ajattele, kerro mikset.
Mitä ikä merkitsee sinulle?
Vastaukset 115
Vanhimmat
Siihenhän päivät tahtovat kulua, kaiken aikaa joutuu miettimään, mitä tuo mahtaa minusta ajatella ja minkä ikäiseltä kenenkin mielestä näytän. :)
No joo, mä oon kuusikymppinen, mä oon kuusikymppinen ja se siitä. Merkitsee just sitä, että ikä se vaan lisääntyy, ei maha mittää.
Jospa ensin kertoisit kuinka itse ajattelet kyseisiä asioita.
Miksi ajattelisin?
Minulle on yksi lysti, mitä muut ajattelevet.
En usko olevani niin tärkeä, että he ajattelisivat mitään.
Ikä? Ikä tuo vaivoja, pakottaa luopumaan vähitellen kaikesta.
Juuttunut teini-ikään, jos ainoa ajatus on, mitä muut ajattelevat.
Enpä usko kaikkien miettivän, ainakaan en itse mieti.
Kun täältä mökiltäni lähden ihmisten ilmoille niin laitan yleensä itseni "edustuskuntoon" sen teen enemmän itseni kuin muiden vuoksi.
Ihan ookoo jos oikea ikä näkyy päälle, eipä tässä ole mitään hävettävää.
Jos laittaudut lähinnä itsesi vuoksi, niin miksi et laittaudu myös mökillä omissa oloissasi?
Olen havainnut vieraiden ihmisten suhtautuvan suopeammin, luottavaisemmin ja avoimennin itseäni kohtaan jos olen huoliteltu, eli aivan itsekkäistä syistä laittaudun.
Mökissäni olen ihan itsekseni, joten voin olla oloverkkareissa paljain varpain luonnonlapsena, eikä se vaikuta yhtään omaan itseeni suhtautumiseeni.
Niinpä, itsekkäistä syistä mutta muiden vuoksi. : )
Ihan itseni vuoksi, sillä hyöty tulee vain minulle.
Voit yrittää muuttaa tekemisiäni joksikin muuksi, se on kuitenkin vain omaa kuvitelmaasi ja jankkaustasi johon en tämän enempää viitsi lähteä mukaan.
Kun ne "muut" ovat se tekijä joka saa sinut laittautumaan, niin "muiden" vuoksi silloin toimit niin.
jos puet suojapuvun nokkospuskaan mennessäsi niin teetkö sen nokkosten vai itsesi vuoksi? kummalle siitä on enemmän hyötyä?
Hei pönttö, puetko sen suojapuvun huviksesi vai nokkosten vuoksi?
Ei tässä mistään hyödystä ole puhuttu.
Ympäristö on ko. tekijä, joka saa minut pukeutumaan ja virittäytymään eri tavalla. Erilaisissa ympäristöissä ja erilaisissa tehtävissä esiinnytään eri tavoin. Jotta tuntisi olonsa hyväksi, ulkoinen olemus pitää olla tasapainossa ITSEN ja ympäristön kanssa.
Valitsen kaikki yksityiskohdat oman maun mukaan, ja viis veisaan siitä, mitä muut ajattelevat valinnoistani. Pääasia on, että itse viihdyn ja tunnen oloni hyväksi. Sen jälkeen ei enää tarvitsekaan ajatella itseään, vaan voi keskittyä ihan muihin asioihin.
Oletteko kaksosia bessien kanssa vaiko sama?
Mistä minä sen voisin tietää?
Itsestäni vain.
Joten muotoilehan aloituksesi uudestaan.
Minä olen 60 eli vanha.
H.
Onko tämä gallup? Taas.
Oletko osallistunut joskus ihan oikeaan keskusteluun?
Tämä on keskustelupalsta. Kai täällä voisi keskustella erilaisista aiheista, jos ihmiset haluavat. Hyvä keskustelu koostuu kysymyksistä, vastauksista ja erilaisista pohdinnoista. Hyvä aloitus voisi olla alustus kiinnostavasta aiheesta.
Täällä jokainen voi kirjoittaa sellaisia kuin osaa ja haluaa. Osaisitko sinä.:DDDD
Pelkät kyselyt eivät ole keskustelua ja gallupeille on omat palstat/sivut.
Kun itse teen aloituksen, minulla on vara ja osaaminen kertoa samassa yhteydessä omista tunteistanikin.
Mitä älyä on pelkässä utelemisessa?
Onko kovinkin vaikeaa jättää aloitus vain huomiotta, jos ei kiinnosta?
Heippa vanhukset!
Onks keltään lähtenyt nahka käsistä?
Kun on käyttänyt jotain uutta ainetta.
Laitatteks te sitten jotain rasvaa?
Jos niin miksi?
Tai mitä nahvaa?
Onks teille tärkeetä miltä kädet näyttää?
Niinku toistenki silmissä?
Näätteks te niinku enää tarvetta siihe?
Niinku olis jotain unelmaaki vielä?
Ja muuta voi sun heevettiä.
H.
Vastenmielinen tyyppi.
"8 14"
Ei voi mitään.
Vanhemmiten kädet alkavat näyttää iki-vanhoilta.
Muista siis rasvata ahkerasti.
Minä en muistanut.
H.
Kyllä voi. Päätät ihan itse omasta käytöksestäsi (sairaat ovat tietenkin poikkeus).
Olen aina voidellut käteni pesun jälkeen kevyellä kosteusvoiteella. Totesin jo muutama vuosi sitten, että kasvoni olisivat varmaan sileät, jos olisin hoitanut niitä samalla tapaa.
Jo vain ajattelen miltä näytän ja jos en ajattele niin huomaan kuitenkin ikämuutoksia. Esim. näppäillessäni kämmenselissäni näkyy pari "maksaläiskää". Tietyn värinen vaatei joka korosti jotain piirrettä nuorempana ei tuokaa ryppyjäni kauniisti esille.
Mitä muut minusta ajattelen, sitä ajattelen siinä vaiheessa kun tekisi mieli flirtata jollekulle, ettei vastapuoli vaan ymmärrä väärin ja nolaan itseni. So what, jos ymmärtää väärin sehän on hänen vikansa, ajattelen ja heitän sen flirtin, virnistän ja jatkan matkaani, on kevät ja sydän sykkii vielä.
"posari"
Joo, on se kummallista että vanhemmiten rasva vaan lisääntyy.
Varsinkin naamoissa.
Syytellään aurinkoa ja ahavaa.
Vaikka mentäiskin kapakkaan.
Eiks olekin kiva, että rasva saa unohtamaan paljon kaikenlaista pahan-näköistä.
Taisin saada aloittajan murhe-mielelle, hän kun varmaan halusi jakaa murheensa.
Mutta, säälittävää elämä on.
H.
Kuules hunksz,
Kun toit tuon kapakan esille, niin näiden pashaisten pyhien takia joudun heittämään rasvat naamalle ja hakeutumaan syömään kapakkaan. Onneksi on intialainen lähellä. Sitä se on kun palaa reissusta mämmilään ja jääkaappi on tyhjillään, kaupat kiinni ja valivali.
Keittäisit kaurapuuroa, ja rasvat, voisilmän, siihen.
"posari"
No voi, että elämä on raskastakin.
Aina ei jaksa kantaa edes kauppa-kasseja.
Mutta omat kassit ovat aina keveitä kantaa, kunhan elämänsä oikein oivaltaa.
Valitsehan oikein kuppisi.
H.
Voi kun ei ole voita. Jääkaappi on tyhjä.
Kävisit naapurista lainaamassa nokareen voita?
Eipä tarvitse nyt kasseja kantaa, ei edes naapurin sedän.
Yhdessä kupissa tulee olemaan jättikatkarapuja, yhdessä kingfisheriä kyytipoikana. On pakko mennä fillarilla, koska aurinko paistaa... terassille.
Vois naapuri voivotella, että voisi voita antaa.
Voi, voi, muuten kaurapuuro kuorrutettuna sokerillakin on vasta herkkua.
Vielä kun keittämiseen käytetään maitoa, mutta sitäkäänhän sinulla ei ole, jos ei ole lehmää parvekkeella?
Eipä ole lehmää parvekkeella. Naapurin pihalla näyttää oleva se täti, mutten tohdi lehmäksi kutsua... sen verran iäkäskin että tuskin enää maitoa heruttaa.
Aikani kun pähkäilin, että menen fillarilla etten eksy aurinkoiselle terassille, niin juolahti mieleeni, että jospa siellä terassilla olisikin kingfishermän jonka tarakalla pääsisin. Noh, joku pohtii näinä pyhinä ylösnousemusta minä pohdin maallisempia. Niin tai näin nyt apetta hakemaan.
Kuulostaa hyvältä. Suomalaisetkin ovat jo luultavasti oppineet vastaamaan iloisesti harmittomaan "kevytmieliseen" flirttiin. Sehän on muitten häpeä, jos ymmärtävät väärin. Jatketaan vaan hymyillen matkaa ja iloitaan kaikesta kauniista ja hyvästä.
Kaikki eivät koskaan tee samaa.
Kun olin vielä työelämässä mukana niin käytin enemmän meikkiä ja pukeuduin huolitellummin. Lapset tykkää kun tädeillä on huulipunaa ja tukka kammattu, etenkin jos on vielä helmet kaulassa. Kynnet saa mielellään olla lakatut; lapset huomaa heti tällaset yksityiskohdat, mutta ei mielellään liian pitkät. (Noita! Raapii!!!)
Nyt en enää meikkaa. Hoidan toki muuten ulkonäköäni ja pidän hiukseni puhtaina ja kunnossa ja pukeutumistyylini ei ole muuttunut muuten kuin en enää pidä korkeakorkoisia kenkiä, koska nilkkaani koskee jos on korkokenkä. Pukeudun ja hoidan itseäni itseäni ajatellen ja tietenkin Lutusta, vaikka hän ei kyllä kauheesti huomaa.. Luulen että meni viikkokaupalla tutustumisen jälkeen ennenkuin hän tiesi minkä väriset silmäni on. Oli vissiin katsellut muitta juttuja.
Eli siis: totta hemmetissä minulle on tärkeää mitä muut ajattelevat minusta. En tosin vaivaa ajatuksella päätäni enkä kuluta paljoakaan aikaa oman kuvani tuijottamiseen. Minulla on suhteellisen vahva itsetunto ja ulkonäkö ei sinänänsä ole tärkeä osa siitä. Olen aina elänyt Morgaine Le Fayn kuvauksen mukaan itsestään: "En ole koskaan ollut mikään kaunotar. Siitäkin huolimatta, kaikki miehet jotka ovat minua rakastaneet ovat minussa nähneet Jumalattaren kasvot." (Sillä ei taas ole mitään tekemistä ulkoisen kauneuden tai rumuuden kanssa. Jumalattarella on kolmet kasvot: neito, äiti ja vanha nainen.)
Morgaine Le Fay........Essenbachin Parcival?
Todennäköisesti sama. En ole lukenut Essenbachia. Viittaus on Kuningas Arthurin sisarpuoleen Marganaan, joka Zimmer Bradleyn fantasianovellissa oli käännetty Morgaine Le Fayksi.
Siis Morganaan, sori typo.
Sama Morgan/Morgaine Le Fay on Essenbachin versiossa, siksi huomioni kiinnittyi tuttuun nimeen, olen lukenut Parcivalin.
Minä en viitsi vaivata päätäni sellaisella. Yleensä minulle ilmoitetaan, mitä minusta ajatellaan. Ei se aina mitään kovin imartelevaa ole, mutta ajattelen vain; entä sitten, olen kuin olen ja pääasia, että viihdyn näin.
Ketkä ilmoittavat?
Kun oppii pitämään itsestään juuri itsenään ei muiden mielipiteillä ole enää pahemmin merkitystä.
Ikä lisääntyy. Toisten aivoilla ajattelu vähenee. Eiköhän se noin mene?
Ikäluokkamme lienee jo melko parkkiintunutta.
Yksilölliset erot säilynevät ikääntymisen myötä vaikka ehkä pienenevätkin.
Meille markkinoidaan yli oman, todellisen tarpeen tavaroita ja palveluja vedoten juuri siihen mitä me kuvittelemme toisten ajattelevan meistä.
Yhteen naisihmiseen perustuvan kokemukseni pohjalta väitän heidän olevan turhamaisempia.
Lähtiessämme yhdessä ulos suorittaa vaimoni aina varustetarkastuksen.
Minä etsin alarajaa joskus siinä jopa onnistuen. Usein menee joku osa vaatetuksestani uusiksi.
Puntti- / kuntosalla näkyy korostetusti ikäluokkien ero.
Suurin osa nuorista tahkoaa vekottimien kanssa ainoana tavoitteenaan 6-bäkki, haba, olkavarret, rintalihakset jne.
Teholla ja suorituskyvyllä on merkitystä ainoastaan niille jotka vetävät punttia tukemaan päälajia. Se myös näkyy harjoitteissa.
Jotakin poikkeusta lukuun ottamatta 50 hepuilla tavoitteena on oma olo ja terveys.
Ikä? Päästyäni 57v putkeen on ikä merkinnyt ainoastaan siihen liittyviä käytännön asioita.
Lieneekö kuvittelua kun olen epäillyt joidenkin terveydenhuollon päätösten olevan "ikäajattelun" leimaamia.
Mm. kielto vuosittaisesta julkisen puolen terveystarkastuksesta.
3:n vuoden kielto julkisen puolen PSA-kokeista.
Aikataulun venytys koskien kaihileikkauksiani.
Nykyään pitkät pintapuolisetkin syöpäkontrollit.
Siinä alkua.
Minustakin voisit myös kertoa itsestäsi samalla kun testaat muita.
Tällä iällä ei juuri mieti mitä mieltä muut minusta ovat, nuorempana joskus noinkin mietiskeli. Minkä ikäiseltä näytän? Olen 60 :)
Tämä on hyvä ikä mikäli pysyy terveenä
Jos lähden miestä metsästämään, niin tietysti mietin mitä miehet minusta ajattelevat ja ilman muuta pyrin näyttämään nuoremmalta kuin olen. En kuitenkaan mieti mitä kaikki MUUT minusta ajattelevat, itse asiassa viis veisaan siitä mitä naiset minusta ajattelevat. Tai no, aina parempi jos vähän syrjäkarein katselevat.
Noin muuten ihan sama, enimmäkseen. Oletan etten herätä kanssaihmisissä sen kummempia ajatuksia tai arviointeja kuin hekään minussa.
Aikuisista puhuttaessa ikä ei merkitse minulle mitään. Suhtaudun ihan samalla tavalla kaikkiin, näyttivät he sitten nuoremmilta tai vanhemmilta. Oma ikä taas karttuu niin tasaisen varmasti että siihen tottuu sitä mukaa, ei merkitse oikeastaan mitään.
Onhan helpotus kun ei tarvi miestä metsästää, enemmin saa hätistellä pois kun tarjontaa tuntuu riittävän.
Kuka tykkää mistäkin, minusta jo metsästysreissulle varustautuminen on kivaa ja itse metsästys mielenkiintoista ja jännittävääkin. Varmaan aika rasittavaa joutua hätistelemään, minä kyllästyisin oitis ja toiste en menisi sellaiseen paikkaan. Kaupoissa ja sen sellaisissa onneksi saankin olla rauhassa, ilmeisesti sekä ikäni että viileähkön pidättyväisen tyylini takia.
Provosoiduin vastaamaan, ja ihan rehellisesti kerroin omat ajatukseni.
Ikinä en ole miestä tarvinnut metsästää missään, mukavia herroja tulee vastaan milloin missäkin.
Ei minunkaan.
Puumat metsästävät ja puutteessa elävät kun alkaa panettamaan.
Minä olen metsästänyt, ja pyydykseen on tarttunut todella hyviä saaliita.
En etsinytkään kuin hetken huvia, olen nainen.
En kadu yhtään ainutta koukkuuni takertunutta, enkä usko että katuvat hekään jotka takertuivat.
Tiedän yhteyden ottojen määrästä.
Haittaako se sinua, ja miksi?
No johan taas maalaiset provosoituvat bessien vastauksesta. Ei niinku millään voi ymmärtää, että "miesten metsästys" on esim. vaan tansseihin tai ravintolaan menemistä. Miksi aina on oltava parempi, kauniimpi, rikkaampi jne.
Ei haittaa.
Täytyy kai niille vastaan tuleville mukaville herroillekin vähän vaivautua viestiä antamaan, ei kai ne muuten lähesty. En minä vain viitsi, ei niinkään kiinnosta "mukavat herrat", eikä ole jatkuva haku päällä muutenkaan.
;)) mä asun Haagassa.
Toki toki viestiä täytyy antaa, eihän he muuten ;);)
Mikäs vika mukavissa on?
Miten sinä viestität jos et ulkonäölläsi?
Ulkonäöllä, hymyllä ja jos puheisiin aletaan niin juttu on saletti. Mutta en metsästä, se kuulostaa brutaalilta, jos tiedät mitä sana tarkoittaa. Moni stadilainen ei tajua sivistyssanoja.
No kas, nytkö pitäis päteä sivistyssanoilla. Aina maalaiset haluavat jotenkin päteä.
No jos pelkkä 60 elovena habitus riittää niin jo on hauskoilla herroilla alhaalla kynnys.
Ei mitään vikaa, plussaahan se mukavuus on.
Itseasiassa melko usein olen 'kelpuuttanut' juttukaveriksi mukavan tuntuisen miehen, nyt kun tarkemmin tulin ajatelleeksi.
Sitähän minäkin, parempi mukava kuin ikävä.
Noin tyhmän stadilaisen kanssa en viitsi keskustella.
Ja älykkyydelläkö nyt pitäis päteä :))
Sitähän sulla ei näytä olevan ja olen vuosien palstoilla oloni aikana todennut vain yhden stadilaisen halveksivan maalla asuvia. Fiksu ei sellaista tee, friidu vain.
Jaa, vaihdoit sitten nimimerkkiä kun päätit jatkaa keskustelua. Kukas se friidu on?
Haluat riidellä? En vaihtanut nimimerkkiä, en tunne ketään friidua.
En halua riidellä. Kokeilin vaan osaanko provota. Tulokseksi tuli, että aika hyvin :)
Älä välitä, täällä on jatkuva luulon ilmapiiri.
Milloin kuka on mikäkin.
Kai joillakin on kova ikävä Friidua, kun häntä päntiönään kaipailevat.
Hyvä on. ;)
Kukas tämä Friidu on? En minä koska olen böndeltä.
Ihminen.
Ahaa, siis ihminen stadista. Yleensä naispuoleiset ovat stadissa friiduja. Ilmeisesti ikävä ihminen. No meitähän riittää, ihmisiä, ikäviäkin.
Älä luule, äläkä tee omassa päässäsi johtopäätelmiä asioista, joista et mitään tiedä.
täällä ei kaivata muita kun itseään
eli kaipaajat kaipaavat itse itseään
No, enhän minä voi toisten päissä johtopäätöksiä tehdä asioista. Luulen mitä luulen.
Ainakin osaar plussat itseäsi.
Jaa-a, minkälaisia stadilaisia viilee Lady sitten yleensä tapaileekaan? Jokainen puhuu omasta ympäristöstään ja kokemuksistaan.Minä tunnen vain sivistyneitä stadilaisia.
Nyt tuli tenkka poo. Mitä on "osaar plussat itseäsi"?
Saman tekevää mitä ajattelevat.
Yritän olla siedettävän näköinen, puhtaissa vaatteissa, hiukset pestyinä ja omana itsenäni.
Valitettavasti päivät ja vuodet kuluvat, nuoruutta ei saa takaisin, on vaan elettävä.
Mulla on alkanu väri lähtemään mustasta tukasta ja naamaskin näkyy elämän luistimen jäljet.
Ei minua haittaa kun ne on mun arvomerkkejä elämältä, olen elänyt ja taksvärkkini tehny kuin mies.
Kun menen ihmisten ilmoille niin laitan siistit vaatteet sil kuten jo yks kirjottaja sanoi,ne lisää katuuskottavuutta.
Osaan mä kävellä ja ollakkin sen näkösenä et ,tulevaisuus on turvattu.
Edesmennyt puolisoni halusi pukeutua mökillä kuin kerjäläinen, virttyneet housut, minun virkkaamani lippahattu (jostain kummasta syystä hänelle rakas), sellaiset tukkimiehen kumisaappaat jalassa. Oli kai vastapainoa sille, kun työssä piti olla aina puku pykälässä. Kalaan meni sellainen lierillinen kalahattu päässä. Ilmeisesti nautti siitä kaikesta täysin siemauksin.
Kotona oli joitain sellaisia vaatteita, joilla olin kieltänyt menemästä postilaatikkoa
pidemmälle. :-))
meneessä on turha piehtaroida, on vain " huominen päivä " ja huta siellä,
yli kuusikympiset ei mieti alottajan esittämiä kysymyksiä, eikä niitten merkitystä elämään,
maailma menköön menojaan
me vanhat poistumme elämän- näyttämöltä tuotapikaa, ite kukanenki vuorollaan,
en oo kuuttakymmentä
mutten kaukanakaan siitä
mutta ilokseni oon jo tässä iässä
oppinut katsomaan itseäni peilistä sillä silmällä
etten ole enää nuori
ei oo sileä iho eikä niin kirkkaat silmät kun muutama vuosi sitten
oon tottunu kuvaani
ja oon ihan tyytyväinen näkemääni
eikä mulla oo tarvetta olla muunlainen kun olen
uskon sen että kun kelpaan itselleni sellaisena kun olen
kelpaan sellaisena myös muille
ja jos en kelpaa se ei oo mun ongelma.
Ei saa olla luonnollinen vaan metsästäjän naamioon sonnustautunut.
;)
Ei tässä iässä tuommosia ajattele on tärkeämpääkin ajattelemista.
Olen mikä olen, ulkoisesti ihan normaali ja itseni kanssa tullut toimeen vaihtelevasti.
Paljon on kehitystä sitten nuoruuden ajoista tapahtunut. Minulla on voimakas ja
värikäs tunne-elämä ja pohdiskelen paljon maailmanmenoa. Luonto on minulle
suuri ihme ja ihailunaihe. Eläimistä olen aina pitänyt ja nyt yhä enemmän, arvostan
niitä suuresti. Koirat ja kissat ihania jok' ikinen. Muut ajattelevat minusta ja minä muista aina jotain, ei ole väliä, eihän ihminen osaa ajattelematta olla. Ihminenkin on
mielenkiintoinen muttei niin paljon kun luonto. Olen visuaalinen ja minulla on
kaunis lauluääni.
Ompas vaikeaa jos pitää ajatella mitä toiset ajattelee,sulla on omat aivot sitä varten,
Halloota vuan. Mitä jää yrittää sanoa?
Onko hänellä aivot sitä varten, että voi ajatella mitä muut hänestä ajattelevat?
Nyt minua on alkanut askarruttamaan, että miten kannan leuan alla olevan kaulahelttani ylväästi. Ai, ollapa pelikaani, kaikki katsoisivat kunnioittaen nokkavuuttani eikä muuta huomaisikaan.
Kulmakarvojen alainen iho on kiinni silmäripsissä. Haluan leikkauttaa,vaikka olenkin jo 61 vuotias. Laitetaan vuoden 2014 matkarahat leikkausrahastoon.
Kuka haluaa sahata itseään silmään sanomalla että "ikä on pelkkiä numeroita"
kukahan pöhkö senkin on keksinyt.
Ketjussa pisti silmään sana "metsästäminen" kumppanin haussa. Olen itse aina metsästänyt miehiä ja valinnut saaliin. Ikään en ole tykännyt tyrkyttäjistä, liian helppoa ei mitään mielenkiintoista. Jos haluaa parasta saalista silloin on viritettävä metsästysvietti äärirajoille.
En toki hyökkää mielelläni lähimarkettiin suoraan punkasta, sen verran ajattelen muita ihmisiä - joo joo, kyllä ymmärsin mitä kysyit :)
Minulle ikä merkitsee sitä että ainakin olen elänyt 65 vuotta, -" pikkasen" eletyt vuodet näkyy ja tuntuukin, iän karttuminen merkitsee myös luopumista.
Jo on teillä pienet murheet.
Mitä väliä sillä on, mitä muut ajattelevat minusta? Todennäköisesti eivät yhtään mitään.
Ja ulkonäkö: se on mikä on, siihen voi kohtuullisessa määrin itse vaikuttaa.
Ikä on numero eikä yhtään sen enempää. Yksi ihmisen ominaisuus siinä kuin sukupuolikin.
Täytyy vaan sanoa, että pääkoppa pelaa samalla tavalla ellei paremmin kuin nuorena. Henkisesti on elämänsä parhaassa terässä. Kiva ei oo vanheta. Muutama ryppy ei haittaa, kasvoista näkyy kuitenkin koko eletty elmä, asenteet ja mielentila.Vanha ihminen voi olla paljon kauniimpi kuin nuori jos on tyytyväinen Vanheneminen on vain siksi kurjaa, että elämä paranee tavallaan koko ajan ja jos on perustyytyväinen ei millään haluasi kuolla tai sairastua kun elämä vaan yksinkertaisesti on niin kivaa. Ja oppimista piisaisi seuraavalle 100 vuodelle vaikka kuinka paljon.
Olen täysin tyytyväinen kaikkeen eikä muiden mielipiteistä kannata välittää nuorena eikä iäkkäänä, menee vaan elämä pilalle.
Mutta siis todellakaan 60 v ei ole vanha oikein millään kriteerillä, ehkä sitten 80-90 v kun ei muista mittään ja sekin on aika armeliasta.
"Olen täysin tyytyväinen kaikkeen eikä muiden mielipiteistä kannata välittää nuorena eikä iäkkäänä, menee vaan elämä pilalle".
Vielä varmemmin menee elämä pilalle, jos ei välitä muiden mielipiteistä.
Tuo sinun tyytyväisyytesikään ei tunnu oikein uskottavalta, kun kuitenkin vanheneminen on sinusta kurjaa koska et millään haluaisi kuolla tai sairastua, ja kun vielä "oppimista piisaisi seuraavalle sadalle vuodelle vaikka kuinka paljon." !
Tuosta ettei 60 v ole vanha olen samaa mieltä. Suhteellistahan se tietenkin on, mutta noin yleensä kun tänä päivänä ja tässä kulttuurissa puhumme vanhoista ihmisistä niin emme kai tarkoita 60 vuotiaita.
Voi vain kysyä haluaako kukaan vapaaehtoisesti kuolla ja vanheta. Kyllä siihen on pakko alistua ja se tosiasia , mutta elämäniloa piisasi kyllä seuraavalle 100 lle vuodelle. Ei se ikä vaan asenne.
Eikä kukaan ole aivan kaikkeen tyytyväinen tyhmäähän se olisi. Mutta oma tyytymättömyyden aihe liittyy lähinnä maailmanpolitiikkaan ja maapallon lämpenemiseen ei niinkään omaaan elämääni joka on yes monella tapaa. Olen aina ollut niitä ihmisiä jotka näkevät kaikessa jotain kiinnostavaa. Ja sitähän elämä on, seikkailua.
Toivosi vain, että maapallon kaikki ihmiset voisivat sanoa näin. :)
Voi myös kysyä, että lisääkö sellaisen itsestäänselvyyden kuin elämän päättymisen kuolemaan ajatteleminen tyytyväisyyttä, ja varsinkaan jos niinkin luonnollinen asia kuin kuolema tuntuu pakolta johon on alistuttava.
Ilmeisesti se tulee aikanaan tuntumaan 'kurjalta', mutta ei välttämättä.
Kyl mie oon joka ainoa päivä onneton ja aattelen mitä nuo muut ihmiset miusta ajatteloo. Miltä mie näytän sitä kans. Kulen perunasäkki päässä. Säkkiin olen tehnyt silmäreijät sellaaset kuin burgassakin harsittu kurttuun, että rumat pienet, tihrusilmäni ei näy kellee. Kyllä ikä merkittöö täytin viikolla 59-vuotta. Ei oo kehumista. Oon saanut lahjaksi kaikki suomalaisten perustaudit ja keripukki vei hampaat nuorna ollessain. Ukkoa en ole kyenny saamaan kun en uskalla naamaani näyttää. Kyllä se merkitsee niin merkitsee se.
Miksi et kirjoita luonnollisesti?
Et siis vieläkään uskalla olla oma itsesi. Tuntuu pinnistelyn hauskalta ja tekoreippaalta tuommoinen kirjoittelutyyli.
Haittaako se, ja miksi, sinua, jos joku vähän yrittää vitsiä vääntää.
Parempi sekin, kuin ainainen pilkka ja ylenkatse.
jos sie oot onneton, oo, ja ku ei sääliä kerjää voi sitä valittaakkii...
luin jutun yli 90v miehestä, jossa hän kerto et päälle 60v se vasta elämä alkoikin :)
Eipä kiinnosta tippaakaan, mitä muut minusta ajattelevat. Kuulun joka tapauksessa aina siihen parhaiten pukeutuneeseen kymmenykseen. Se on verenperintöä ja hyvää kasvatusta. Elän ihan ikiomaa elämääni, muita kunnioittaen, ja itsestäni ylpeänä.
Olen mielelläni juuri tämän ikäinen. Kaikki ikäkaudet ovat olleet hyviä omalla tavallaan, olen nauttinut niistä kaikista. Aika aikansa kutakin. Nyt on ihanaa olla suloisten lastenlasten mummo, ja naisenakin vielä rakastettu ja haluttu. Elää vapaana työhuolista ja suuresta vastuusta, nauttia kaikesta ansaitsemastaan.
Ainut mitä saatan toivoa, on terveyden säilyminen, muutoin on kaikki hyvin.
Ensimmäisen kappaleesi ensimmäinen lause ja sen jälkeinen jatko ovat keskenään vahvassa ristiriidassa!
Syntyy kuva henkilöstä jolle on tärkeää ylimielisesti erottua rahvaasta = kuvittelemasi rahvaan mielipide ohjaa toimintaasi hyvin pitkälle.
Omassa eriomaisuudessa piehtarointi antanee syvällisen tyydytyksen!
Voi hyvänen aika, että näin sitä tehään etäarviointeja ihmisestä ja muutaman lauseen pohjalta, ihan tuosta vaan...:/
Mietinkö sitä, mitä muut minusta ajattelevat ?
Olen vasta ruvennut miettimään..)) Ennen tiesi kelpaavansa, nyt täytyy jo vähän haistella ilmaa.,))
Eli katson, että kuuskymppisen, seitsekymppisestä puhumattakaan, täytyy olla aika itsevarma kohdatakseen ja sietääkseen ne syrjivät asenteet, mitä ikääntyneisiin kohdistetaan ja sietääkseen myös sen tosiasian, ettei ole nuorempien silmissä kovin kiinnostava.
Aikaisemmin en ole kiinnittänyt kovin paljon huomiota ulkonäköön, nyt sekin on alkanut rassata, eikä se enää siitä kohene, käy päinvastoin.
Mitä ikä merkitsee minulle ? Itseriittoisuuden ja tyytyväisyyden kasvua nyt ainakin.
Angstia tulee maailmasta ja sen tilasta, se ei lopu, mutta angstinkin on oppinut hyväksymään, elämään sen kanssa. Mikäs tässä, valmiissa maailmassa...
Ikääntyvä ihminen voi olla halutessaan kaunis ja viehättävä. Ulkoiselle olemukselleen voi paljonkin pukeutumalla nätisti, pitää hiukset siistinä ja olemuksensa huoliteltuna.
Hyväksymällä itsensä sen ikäseksi kuin on, tekee kauniiksi. Olkoon se sitten vaikka itseriittoisuutta :).
Tosin on joskus vaikeaa muistaa minkä ikäinen itse on. Jos kokee itsensä kolmikymppiseksi ja todellisuudessa onkin kuusikymmentä, voi olla yllättävää kohdata omanikäisiään kolmikymppisten sijaan noin niin kuin ukomuodollisesti. Tarkoitan tällä sitä että kun näkee ihmisen, joka näyttää "vanhalta" yllättäen huomaakin että itse on sanaikäinen vuosissa. Tuolloin havahtuu omaan oikeaan ikäänsä myös.
Uskon tuon, että "vaikka mitään ei ole tehtävissä, on vielä paljon tehtävissä" kuten tässäkin ketjussa monet ovat todistaneet. (ikäisensä ihminen).
Ja tuokin on totta, että kaveri näyttää ikäiseiltään, itse ei niinkään - ennen kuin katsoo peiliin..))
Olin tänään senioriseminaarissa ja kun katselin osallistujia, oli helppo todeta, että avoimet, reippaat ihmiset olivat nuoremman näköisiä kuin varautuneemmat, niin että kai se luonne määrää aika paljon tässäkin...
Toivomme siis olevamme avoimia ja reippaita :).
NO
EI MIETI
mitä tuota vielä kyselee !