Suomenruotsalaiset alkoivat varsinaisesti korostaa omaa, suomenkielisistä eroavaa identiteettiään 1800-luvun jälkipuolella. Tämä oli reaktiota sille, että suomalaista kansallisuustunnetta oli alettu rakentaa suomen kielen varaan (fennomania). Lisäksi Venäjän keisari halusi edistääkseen Suomen lopullista eroa Ruotsista suomen virallisiksi kieliksi venäjän ja suomen, ei ruotsia. Vastapainona tällaiselle syntyi svekomania, ruotsinmielisyys. Svekomaanit korostivat, että Suomen ruotsinkieliset muodostavat oman ruotsalaisen kansallisuuden Suomessa. Usein käytettiin termiä östsvenskar, itäruotsalaiset. 1900-luvun kuluessa suomenruotsalaisuus alettiin mieltää riikinruotsalaisuudesta eroavaksi ilmiöksi. Nimitystä suomenruotsalaiset (finlandssvenskar) Suomen ruotsinkieliset alkoivat käyttää itsestään vuonna 1912.
Käsitys suomenruotsalaisuudesta!
näin se alkoi
2138
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Kuinkas Kimmo Sasista, Päivi Saharisesta ja monesta muusta tuli Suomen ruotsalaisia?
Folktingets styrelse 2013-2015
Folktingets styrelse ansvarar för verksamheten mellan sessionerna. Styrelsen sammanträder 4-6 gånger per år.
Ordförande
Christina Gestrin, sfp
I vice ordförande
Steven Frostdahl, sdp
II vice ordförande
Kimmo Sasi, saml
Päivi Storgård, sfp
Bodil Lund, sfp
Marie Bergman-Auvinen, sfp
Jan-Erik Eklöf, sfp
Kjell Wennström, sfp
Leif Wikman, sfp
Hans Snellman, sfp
Viveca Bäck, sfp
Patrik Ragnäs, sfp
Camilla Grundström, sdp
Risto Nurmela, vf
Maria Vuorelma, gf
May-Gret Axell, kd
Jan Salmén, c, Åland
Mauri Casimir Elovainio, c
http://www.sfp.fi/sv/content/fullmäktige-styrelser-och-utskott
Ennen svekoilun alkamista 1800-luvun lopulla Suomessa asui vain suomalaisia.
Suurin osa oli suomenkielisiä ja loput ruotsinkielisiä. Ruotsinkieliset suomalaiset eivät pitäneet itseään ruotsalaisina, kuten nykyään surusvekoilla on tapana.