Illan totuushetki

Elämäni menee hukkaan täällä harhaillessa. Nuoruus, tunteet, aika, kaikki.

Minun tulisi saada rakastaa ja tulla rakastetuksi. Hyväillyksi. Hellityksi. Ja silti palaan tänne. Minuutit kuluvat, päivät kuluvat... Mikään ei muutu.

Olen kahleella kiinni yhteen mieheen. Sanotaan häntä vaikka Akhilleukseksi, sillä hän on minun heikko kantapääni ja se kahle ei ole muuta kuin kemiaa. Se on tunnetta, se on toivoa. Toivoa siitä että tapaamisella olisi muutakin syytä ja seurausta kuin sattuma ja yhteensattuma.

Mutta ei hän tunne tai ajattele samoin. Ei hän koskaan yritä ottaa yhteyttä minuun kuten minä häneen, mutta silti jonain niinä hetkinä kun näemme sitä tulee katseiden kohdatessa tunne, että tässä on jotain enemmän. Jotain muutakin kuin entiset työtoverit, kaverukset ja yhteiset harrastukset.

Ja illalla palaan tänne. Etsiäkseni vastausta siihen miksi elämäni on niin... Onnettoman onnellista ja traagista.
2159
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 2

Vanhimmat

Jos on tunne, että on jotain enemmän, niin jostain se tunne syntyy. Otatko yhteyttä niin, että hän ymmärtää, mitä yhteydenottosi tarkoittaa.

Jotain yhteistä; työ, harrastukset, eikö niistä voi aasinsillan kautta ehdottaa mitään.

Muista ihmisistä en tiedä, mutta jos minulle joku lähettäisi aloittajan kirjoittaman metaforan, olisin imarreltu.

Äänestä
  • Ehkä joskus vielä. Katsotaan.

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


.Briseis kirjoitti:

Elämäni menee hukkaan täällä harhaillessa. Nuoruus, tunteet, aika, kaikki.

Minun tulisi saada rakastaa ja tulla rakastetuksi. Hyväillyksi. Hellityksi. Ja silti palaan tänne. Minuutit kuluvat, päivät kuluvat... Mikään ei muutu.

Olen kahleella kiinni yhteen mieheen. Sanotaan häntä vaikka Akhilleukseksi, sillä hän on minun heikko kantapääni ja se kahle ei ole muuta kuin kemiaa. Se on tunnetta, se on toivoa. Toivoa siitä että tapaamisella olisi muutakin syytä ja seurausta kuin sattuma ja yhteensattuma.

Mutta ei hän tunne tai ajattele samoin. Ei hän koskaan yritä ottaa yhteyttä minuun kuten minä häneen, mutta silti jonain niinä hetkinä kun näemme sitä tulee katseiden kohdatessa tunne, että tässä on jotain enemmän. Jotain muutakin kuin entiset työtoverit, kaverukset ja yhteiset harrastukset.

Ja illalla palaan tänne. Etsiäkseni vastausta siihen miksi elämäni on niin... Onnettoman onnellista ja traagista.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu