Ajatustakaan en saata tehdä ilman sinua. Kaipaan sinua. Kaipaan selvyyttä asioihin. Olen löytänyt hienoja asioita elämääni tämän kaipauksen myötä, mutta en käsitä miten olet aina matkassa mukana. Oikeastikin haluaisin jakaa tämän kanssasi. Haluan vain tietää, mitä sinä tiedät? Kuka sinä olet?
Kuka sinä oikein olet?
Haluan kysyä häneltä
14410
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 14
Vanhimmat
Nainen joka sai vauvan.
Vauvat ei saa olla este asioiden selville saamiselle. Jos vauvat ylipäätänsä kuvioon liittyy. Asiat voi ratkaista myös vauvojen kanssa. Kuhan ei itse vauvaksi muutu.
Mikä estää kysymästä? Kysy jos haluat tietää täällä voit vaan arvuutella ja et tule koskaan tietämään. Siirrä kysymyksesi
jos kysyisit tuon ( tai hän kysyisi) naamakkain, en ehkä haluaisi vastata. Silmiin pitkään katsoisin, kysyisin. haluatko oikeasti tietää? Tai...Sanoisin vain, että en ihan itsekään aina ymmärrä. Tai vihjaisin, että olen se ikuinen mysteeri. Jos alan kertomaan mitä olen, et uskoisi. Riittää, että luotat. Paha en ole.
Jos silmiin katsoisit ja kertoisit, uskoisin minä.
en tiennyt mitä vastaisin.. Mutta intuitiolla mennään tässäkin asiassa. Ajatukseni kuitenkin on positiivinen.
mielestä olisin? Keneksi minä muutun, tai oletko vain hakemassa jotain elämää suurempaa?
kenelle tämä kysymys?
Entä jos mainitsisin, että edes äitini tai entiset kumppanini eivät ole oppineet tuntemaan minua? Minulle on mainittu siitä monta kertaa.
En salaa mitään. Tarvitsen vaan ihmisen, joka ymmärtää. Eräälle tunnun olevan avoin kirja, vaikkakin tuntematon. Hän huomaa asioita, joita muut eivät. Ehkä olemmekin samankaltaisia.
ap, minulla aikaisemmin sama tilanne erään miehen kanssa. päätin karkoittaa hänet, mutta mietin häntä vieläkin silloin tällöin.
Minä tunnen.. Minä olen.. Mutta tavallaan vajavainen ilman paria..
Samoja kysymyksiä voisin kysyä eräältä mieheltä.
Kohtasimme kerran ja hän oli tosi tutun oloinen. Tuntematon tuttavuus.
Jäi vaivaamaan mieltäni pitkäksi aikaa, vieläkin käy mielessä... Kuka lieneekään?
Olen sinun toinen puoliskosi. Meidän kommunikointiin ei tarvita sanoja. Tiedämme molemmat toistemme ajatukset. Tunnemme samat tunteet. Kun olemme yhdessä muu maailma sulkeutuu ympäriltämme.
Voi luoja jos kävelisit vastaani.
Lienee elämän mysteerejä miksi ja miten jotkut ihmiset vaikuttavat voimakkaasti ja jäävät ihon alle, ajatuksiin asumaan vaikkei pidettäisi mitään yhteyttä. Vaikka pyristelisikin irti ja yrittäisi unohtaa ei meinaa päästä eroon...ehkä tarpeeksi pitkän ajan kuluttua epämääräinen kaipaus haalistuu kauniiksi muistoksi. Jos joku kysyis kuka olen ja mitä tiedän, vastaisin etten taida itsekään olla enää varma siitä kuka olen enkä tiedä tiedänkö mistään mitään...kompassi mennyt sen verran sekaisin törmäyksessä. Ikävä kyllä.