Assille perhe kaukomailta

Puoliso kaukomailta kirjoittaa edellisesessä viestiketjussa:

"Se on todella järkyttävää, että poikkeavuutta ja liikkuvuutta ei täällä tyhjässä arktisessa maassa suvaita, vaikka liikkuvuus ja rajojen vapaus on EU:n perusvapauksia.

Kuinka mukava on matkustaa maasta toiseen ilman turhia muodollisuuksia. Mutta kuinka täällä omassa maassa ei puututa pilkkaan ja halveksuntaan.

Assina en onnistunut omasta maasta löytämään kumppaniakaan.

Nyt kun on sitten lapsia, niin ei juuri mene päivääkään, kun lapsi tulee itkien kotiin ja valittaa rasistisesta kiusaamisesta ja päälle sylkemisestä, johon syyllistyy ihan aikuiset ihmiset!"

-----------------------------
Tämä kertoo jotain meidän yhteistä vaikeuksista. Parin saanti on täällä todella vaikeaa, mutta ulkomailla tätä vaikeutta ei ole. Mutta kuten edellä kerrotaan, voi vanhemmalta perittyä vaikeutta olla lapsillakin; varsinkin täällä häijyssä härmässä.

Ehkei aina ihan sylkemistä, mutta muuta kiusaa on omilla pennuillani koulussa ollut. Kun kuljen lasteni kassa, tuijotetaan pienokaisia ja kysytään, mistä olen semmoisen lauman adoptoinut.

Ei puolisokaan ole aina niin tervetulleeksi ole itseään kokenut. On moitittu, että on veronmaksajien kukkarolla. Kun sitten kertoo olevansa töissä (alalla joka ei ole kovinkaan suosittu) on valitus muuttunut, että työpaikat vie, vaikka on ihan itse osannut työllistää itsensä.

Kiinnostavaa olisi kuulla, millaisia kokemuksia muilla on, mutta tuttavapiirissäni on useampikin assiperhe, joilla on toinen puolisko haettu muualta.
9146
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 9

Vanhimmat

Ei ole helppoa suomessa varsinkaan vammaisilla maahanmuuttajilla.

http://keskustelu.suomi24.fi/node/12202029#comment-0

Tähän nähden helpompaa se on ollut suomalaisilla siirtolaisilla. Juuri kerrottiin suoalaisesta kapakoitsijasta, joka kieltolain aikan jenkeissä rikastui, eikä karkoitettu, vaikka lakia oli rikkonut.

Äänestä

Kuinka haet puolison muista maista tai yleensäkään pystyt tutustumaan keneenkään, jos et ole kykenevä esim. suolistosairaudesta (yleistä aspergereilla) johtuen matkustamaan lentokoneella, pelkäät tuntemattomia ihmisiä, et pysty puhumaan tai yleensäkään kommunikoimaan ihmisten kanssa siten, että sinut ymmärretään oikein?
Ikävää, jos lapsiasi syrjitään. Mutta saanko kysyä miksi muutit Suomeen, jos mielestäsi täällä syrjitään ihmisiä heidän taustansa/erilaisuutensa perusteella? Eikö muissa maissa tapahdu tätä samaa, ei Suomi voi olla ainoa poikkeus tässä.

Äänestä

tukea muukalaisassin perhettä?

"Kun kuljen lasteni kassa, tuijotetaan pienokaisia ja kysytään, mistä olen semmoisen lauman adoptoinut".

- Syrjintää ei kenenkään tarvitse sietää!

"Ikävää, jos lapsiasi syrjitään".

- Krokotiilin kyyneliä!"

"Mutta saanko kysyä miksi muutit Suomeen, jos mielestäsi täällä syrjitään ihmisiä heidän taustansa/erilaisuutensa perusteella?

- Kuinka huono käytös, syrjintä ja lasten kaltoinkohtelu voi olla mielipidekysymys?

"Eikö muissa maissa tapahdu tätä samaa, ei Suomi voi olla ainoa poikkeus tässä".

- Kyllä isänmaa kuuluu kysymättäkin autistienkin niin puolisoille kuin lapsille.

:..halutaanko täällä lasten ja perheen huonoa kohtelua vaan katsoa hiljaa sivusta ja manata nuo onnetomat maanrakoon?

Äänestä

Missä on solidaarisuus? Vai jäikö se Puolaan?

http://www.hs.fi/paivanlehti/2404201...a1398271996623 240414

Jopa ulkomailla asuva suomalainen tietää, että rasismi ei ole Suomessa historiaa – liian monelle maahanmuuttajalle, pakolaiselle tai vain hieman eri näköiselle suomalaiselle syrjintä ja kaltoinkohtelu ovat arkipäivää.

Ei riitä, että enemmistö vain pidättäytyy rasistisesta ja loukkaavasta käytöksestä. Pitää tehdä enemmän: astua esiin kun toisia syrjitään, sanoa vastaan kun toisia satutetaan, raivostua kun muiden ihmisten arvoa, oikeuksia ja turvallisuutta loukataan. Siten saadaan aikaan myönteistä muutosta.

Äänestä

Kuka uskaltaa tukea suomalaista yhteiskunnasta syrjäytynyttä assia?

Äänestä

Täällä KAIKKI kirjoittajat ovat mukana!

Äänestä

Pääministeri näytti hyvää esimerkkiä!
"Se on todella järkyttävää, että poikkeavuutta ja liikkuvuutta ei täällä tyhjässä arktisessa maassa suvaita, vaikka liikkuvuus ja rajojen vapaus on EU:n perusvapauksia.

Kuinka mukava on matkustaa maasta toiseen ilman turhia muodollisuuksia. Mutta kuinka täällä omassa maassa ei puututa pilkkaan ja halveksuntaan.

Assina en onnistunut omasta maasta löytämään kumppaniakaan.

Nyt kun on sitten lapsia, niin ei juuri mene päivääkään, kun lapsi tulee itkien kotiin ja valittaa rasistisesta kiusaamisesta ja päälle sylkemisestä, johon syyllistyy ihan aikuiset ihmiset!"

Äänestä
  • Minua ahdistaa suomalainen kulttuuri päiväpäivältä enemmän. Mutta tässä systeemissä vakavasti sairastuneena ei pysty muuttamaankaan.

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


Marssi&Venus kirjoitti:

Puoliso kaukomailta kirjoittaa edellisesessä viestiketjussa:

"Se on todella järkyttävää, että poikkeavuutta ja liikkuvuutta ei täällä tyhjässä arktisessa maassa suvaita, vaikka liikkuvuus ja rajojen vapaus on EU:n perusvapauksia.

Kuinka mukava on matkustaa maasta toiseen ilman turhia muodollisuuksia. Mutta kuinka täällä omassa maassa ei puututa pilkkaan ja halveksuntaan.

Assina en onnistunut omasta maasta löytämään kumppaniakaan.

Nyt kun on sitten lapsia, niin ei juuri mene päivääkään, kun lapsi tulee itkien kotiin ja valittaa rasistisesta kiusaamisesta ja päälle sylkemisestä, johon syyllistyy ihan aikuiset ihmiset!"

-----------------------------
Tämä kertoo jotain meidän yhteistä vaikeuksista. Parin saanti on täällä todella vaikeaa, mutta ulkomailla tätä vaikeutta ei ole. Mutta kuten edellä kerrotaan, voi vanhemmalta perittyä vaikeutta olla lapsillakin; varsinkin täällä häijyssä härmässä.

Ehkei aina ihan sylkemistä, mutta muuta kiusaa on omilla pennuillani koulussa ollut. Kun kuljen lasteni kassa, tuijotetaan pienokaisia ja kysytään, mistä olen semmoisen lauman adoptoinut.

Ei puolisokaan ole aina niin tervetulleeksi ole itseään kokenut. On moitittu, että on veronmaksajien kukkarolla. Kun sitten kertoo olevansa töissä (alalla joka ei ole kovinkaan suosittu) on valitus muuttunut, että työpaikat vie, vaikka on ihan itse osannut työllistää itsensä.

Kiinnostavaa olisi kuulla, millaisia kokemuksia muilla on, mutta tuttavapiirissäni on useampikin assiperhe, joilla on toinen puolisko haettu muualta.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu