Green card järjestelmä myös

MEILLÄ ON JO GREEN CARD
SE ON KELAKORTTI JA SCHENGENIN SOPIMUS

Suomessa ei ole työpaikkoja
eikä työvoiman tarvetta
työvoimakorttia ei tarvita eikä tietenkään opiskelukorttia
Mamu ei osaa suomea joten ei voi opiskella

Englantia puhuvissa maissa joissa on työvoimapula
voi olla Green card työtä ja opiskelua varten, mamu puhuu englantia

Suomessa on vain sossukortti ja schengen

kun pääset ulkorajalta läpi voit tulla Suomeen loisimaan
ja odottamaan pääsyä USA:han

Puistotyöntekijät ja vanhusten takapuoltenpesijät
rynnivät Norjaan nauttimaan minimipalkkaa

http://www.aftenposten.no/nyheter/iriks/To-av-ti-sokere-far-avslag-pa-a-bli-norsk-statsborger--7278593.html#.U1giv-lZpgU

http://www.talouselama.fi/keskustelu/vastaus/?pageNumber=1&parentId=261853&operation=comment&articleId=2095121#commentsForm

Julkisuudessakin työnantajien edustajien puheista 200000 työvoimaperäisen maahanmuuttajan tarpeesta ehkäisemän työvoimapulaa ovat käsittämättömiä. En ymmärrä miten yhtälö, missä muuttujina ovat 200000 työtöntä (suuri nuoriso ja ikääntyvien ihmisten työötmyys), eläkeiän nosto ja vaatimukset 200000 työvoimaperäisen maahamuuttasta voi toimia.

Nuorisotyöttömyys ei ainakaan laske, mikäli eläkeikää nostetaan, koska työpaikkojen määrä on vakio, tai laskemaan päin. Nuorille ei siis vapaudu töitä työmarkkinoilta.

Mihin 200000 työvoimaperäistä maahanmuuttajaa tarvitaan, jos meillä on sen verran työttömiä reservissä?

Onko ajatuksena se, että otetaan suomeen työvoimaperäisiä maahanmuuttajia (esim sairaanhoitajia pääkaupunkisudulle) ja sosiaaliluukulta maksetaan ne kustannukset, joihin palkka ei riitä. Jo pelkästään asuminen on pääkaupunkisudulla niin kallista, että siinä maahanmuuttajasairaanhoitajalla on tekemistä.

Kaikista paras vaihtoehto talouden tasapainottamiseen on se, että työllistetään työttömät. Kun se on tehty, niin huoltosuhde korjaantuu itsestään ja puheet eläkeiän nostosta voidaan lopettaa. Suomelle on liian kallista pyörittää 200000 työttömän joukkoa.

http://hommaforum.org/index.php?topic=17966.0

http://hommaforum.org/index.php/topic,17966.msg252096.html#msg252096

Sampo Terho: Työvoimapulaa ei tule koskaan

TYÖVOIMAPULAA EI TULE KOSKAAN

Viime vuosien tai paremminkin vuosikymmenien yleisimmin hyväksytty poliittinen hokema on ollut Suomeen piakkoin iskevä massiivinen työvoimapula, joka vaanii aina aivan nurkan takana. Todellisuudessa sekä ongelman laajuus että ratkaisu on useimmiten analysoitu väärin.

Monet keskeisetkin tahot tekevät laskelmissaan jo sen lähtökohtaisen virheen, että puhuvat Suomen työikäisen väestön vähenemisestä kokonaisuudessaan. Todellisuudessa työikäisestä väestöstä kuitenkin osa on joka tapauksessa poissa työelämästä, joten todellinen vähennys työvoimaan on pienempi kuin laskelmissa tavallisesti esitetään.

Jos siis esimerkiksi 10 vuoden päästä työikäisten määrä olisi 150 000 pienempi kuin nyt, täytyy kuitenkin ottaa huomioon, että Suomessa 55-64 vuotiaista vain 57% on muutenkaan tätä nykyä töissä, eli vastaavasti 43% näistä työikäisistä on jo nyt poissa työelämästä. Suurten ikäluokkien eläköitymisellä pelottelu alkaa siis olla turhaa, kun eläkkeelle siirtyminen on jo paljolti tapahtunut tosiasia, eikä yleisen työvoimapulan alkamisesta silti ole merkkiäkään.

Tulevaisuutta povatessa on oltu erityisen huolissaan huoltosuhteen kehityksestä. Huoltosuhde tarkoittaa lasten ja vanhuuseläkeläisten määrällistä suhdetta työikäisiin. Ensi vuonna huoltosuhteen ennakoidaan olevan 51,6%, eli työikäisiä on vielä noin kaksi kertaa enemmän kuin työiän ulkopuolisia. Huoltosuhde on harvoin ollut tilastoidussa historiassamme näin edullinen.

Kaukaisemmissa ennusteissa huoltosuhteen arvellaan nousevan vuonna 2020 65,4%:iin ja 2030 jo 73%:iin. Jos näin kävisi, ei sekään olisi ennen kuulumatonta. 1900-luvun alussa huoltosuhde oli yli 70%:ia, tosin sillä erolla nykyiseen, että tuolloin huoltosuhdetta heikensi ennen kaikkea lasten suuri määrä.

Päättäjiemme suurin erehdys on ollut ajatella, että huoltosuhteen heikentyminen voitaisiin estää parhaiten maahanmuutolla. Tämä ajatus on täysin teoreettinen, sillä esimerkiksi vuoden 2006 lopussa 18-64 –vuotiaiden Helsingissä asuvien ulkomaiden kansalaisten työllisyysaste oli 50,6%, eli työikäisistäkin vain noin puolet oli työelämässä. Samaan aikaan Suomen kansalaisten vastaava luku oli 75,5%.

Nykyisen kaltainen maahanmuutto siis vain heikentää huoltosuhdetta, mikä ei ole yllättävää kun otetaan huomioon, että ulkomaalaiselle työnsaanti on aina vaikeampaa ja esimerkiksi islamilaisessa kulttuurissa naisten työssäkäynti ei ole yleistä. Sen sijaan hankitaan paljon lapsia, mikä sekin lyhyellä aikavälillä heikentää huoltosuhdetta.

Kaikkein tuhoisinta ajattelua on ollut, että työvoimapulaa ennakoiden täytyisi Suomeen jo nyt ottaa suuret määrät maahanmuuttoa. Kukaanhan ei tiedä, miten suuri työvoimapula vuonna 2030 tulee todellisuudessa olemaan (jos sitä on lainkaan), mutta mikä tahansa se olisi, varmaa on että maahanmuuttajakin ikääntyy. Siksi nyt otettu maahanmuuttaja olisi 2030 jo itsekin työuransa ehtoopuolella, ehkä jopa eläköitymässä, joten maahanmuuton lisääminen ennen työvoimapulan todellista alkamista on yksinkertaisesti järjetöntä.

Koko Suomea uhkaava huoltosuhdeongelma on pitkään käsitetty väärin. Työikäisten määrä ei sinänsä ole valtavasti laskemassa, sillä ensi vuonna 15-64 –vuotiaita arvellaan olevan noin 3,5 miljoonaa ja vielä viidenkymmenenkin vuoden päästä 2060 noin 3,4 miljoonaa.

Todellinen ongelma on se, että huollettavien määrä jatkuvasti nousee, koska ihmiset elävät eläkkeellä entistä pitempään, eli viettävät suhteellisesti paljon entistä suuremman osan elämästään jouten. Tätä asiaa ei voida auttaa kuin työuria pidentämällä. Maahanmuutto ei ratkaise ongelmaa edes teoriassa, vaan johtaa vain kiihtyvään kierteeseen: kun edelliset maahanmuuttajat jäävät suomalaisten tapaan liian aikaisin eläkkeelle, tarvitaan yhteiskuntaa ylläpitämään jälleen entistä enemmän maahanmuuttajia.

Jos siis on jotain todellista työvoimapulaa, se johtuu siitä yksinkertaisesta syystä, että yhteiskunnassamme ollaan liikaa jouten. Ylivoimaisesti paras keino niin työvoimapulan torjumiselle kuin huoltosuhteen parantamiselle on eläkeiän nostaminen, joka samanaikaisesti lisää työssäoloa ja vähentää eläkeläisten määrää. Nostamalla eläkeikää edes 3 vuotta, saataisiin 150.000 potentiaalista työntekijää.

Jos työuria pidennettäisiin myös alkupäästä lyhentämällä opiskeluaikoja, tuottaisi jokainen lyhennetty vuosi noin 50.000 uutta työntekijää. Aloittamalla peruskoulu vuotta aikaisemmin, tehostamalla koulunkäyntiä mm. verkko-opetuksella ja laajentamalla oppisopimusjärjestelmää voitaisiin saada jo satoja tuhansia nuoria lisää työelämään.

lue koko artikkeli

http://blogit.iltalehti.fi/pauli-vahtera/2011/03/07/tyovoimapulavalhe-ei-taaskaan-toteudu/

Työvoimapulaa luvattiin jo 1970-luvulla. Ei tullut, tuli työttömyys. 1980-luvun lopussa luvattiin taas työvoimapulaa. Sen takia päätettiin tyhjentää Inkerinmaa inkeriläisistä Suomeen. Ei tullut taaskaan työvoimapulaa, vaan tuli suurtyöttömyys. Suomalaiset onnistuivat kuitenkin siinä, mihin Stalin sortokoneistoineen ei pystynyt, eli tuhoamaan inkeriläiskulttuurin. Uusi työvoimapulasta kohkaaminen alkoi 2000-luvun alussa. Onneksi hallitus ei ehtinyt perustamaan työvoiman värväystoimistoja mm. Egyptiin, mitä vielä muutama vuosi suunniteltiin. Tai onhan sellainen Addis-Ababassa, jossa 9000 maahanmuuttajaa odottaa suomalaisten maksamaa lentokonetta tuomaan tänne uutta työvoimaa täällä jo olevien työssä käyvien perheenjäsenten avuksi.

Mitä kiihkeämmin puhutaan työvoimapulasta, sitä suurempi kansantulon romahdus puheita on seurannut. Pitäisikö eduskuntaan palkata tarot-korteista lukija ennustamaan tulevaa. Tuskin hän yhtä surkeasti epäonnistuu kuin nykyiset lakien taustatöiden tekijät.

Työvoimapulan perustelut

lue koko juttu

Katainen vaatii paria miljoonaa maahanmuuttajaa Suomeen

http://www.youtube.com/watch?v=1H4byTP1q9s


Jyrki Katainen ulkomaisen työvoiman tarpeesta. Suomi tarvitsisi 1,8 miljoonaa maahanmuuttajaa paikkaamaan työvoimapulaa 11 vuodessa

Leike: Ykkösaamu
TV1 Lauantai klo 10.05 4.10.2008 http://areena.yle.fi/toista?id=1558914