Kepulaisuus on yhteiskuntaa kalvava sairaus.
"Pellonraivaus on lopetettava
Suomen liittyessä EU:n jäseneksi oli maamme viljelty peltoala alle kaksi miljoonaa hehtaaria, tähän mennessä ala on kasvanut jo 400 000 hehtaarilla. Tämä siitä huolimatta, että EU:n pyrkimyksenä on ollut ylituotannon vähentäminen, mihin tuleva tukiuudistuskin tähtää.
Kun Suomi liittyi EU:n jäseneksi, kehotettiin viljelijöitä ilmoittamaan kaikki pellot tukirekisteriin, uusia peltoja ei enää pitänyt ottaa tukien piiriin. Kuitenkin MTK:n junttaamana alettiin kaikessa hiljaisuudessa lähinnä Pohjanmaalla ja Pohjois-Savossa raivata uusia peltoja, mitkä vastoin aikaisempia päätöksiä junailtiin tukioikeuksien piiriin.
Raivattujen metsien joukossa on paljon sellaista alaa, mikä on aikoinaan saanut isot metsittämistuet ja verovapauden, ja nyt rankavaiheessa ne raivataan maataloustukia tuoviksi pelloiksi. Raivausinnon ja laajentamisen tekee ymmärrettäväksi C-alueella maksettavat valtaisat tukiaiset, esimerkiksi eräs tunnettu kainuulainen MTK-maidontuottaja saa Suomen valtion kassasta vuosittain liki puoli miljoonaa mummonmarkkaa ylimääräisiä kansallisia tukia, päälle vielä normaalit EU-tuet luonnonhaittakorvauksineen, ja EU:n korkeimman tuottajahinnan.
Lisäksi kotieläintilat saavat tuotantorakennuksiin 70 % investointiavustuksen, samoin korkeat tuet rehuvarastoihin ja korjuukoneisiin. Näitä tukia ei tarvitse maksaa takaisin.
Nyt tukiuudistuksen yhteydessä on MTK iltalypsyllään ”huomannut”, että C-alueen maidontuottajille on muodostunut 20 miljoonan euron ”tukivaje”. Pääministeri Vanhanen on jo luvannut varata budjettiin tämän rahan.
Sosiaali- ja terveysministeriön budjetista on otettu vuosittain lähes miljardi mummonmarkkaa maatalouden lomituksiin, pois terveydenhoitorahoista.Missään muussa maailman maassa ei tämmöistä valtion kustantamaa lomitusjärjestelmää tunneta.
Alunperin myös muittenkin alojen pienyrittäjät kuuluivat tämän tuen piiriin, mutta Ahon hallituksen keskustalaiset heittivät heidät ulos tästä järjestelmästä. Uusien peltoraivioitten ottaminen tukien piiriin on johtanut siihen, että kaikkien peltohehtaarien tukia on leikattu. Myös viljatilan cap-tukea on siirretty vastoin EU-liittymissopimuksen ehtoja nurmelle, tänä vuonna tuo leikkaus vie viljatilan cap-tuesta liki 10 %.
Tämänkin mulkkauksen takana on maataloutemme pahin syöpä MTK.
EU-liittymissopimuksessa pohjoisen tuen ehtoihin kuului, että tämä tuki ei saa aiheuttaa tuotannon kasvua C-alueella. MTK junaili kolme vuotta sitten tähän sellaisen muutoksen, että nyt tuotanto voi kasvaa lähes rajatta. MTK on lähtenyt myös ajamaan AB-alueen maidontuotantoa alas, jotta etelän maitokiintiöt voidaan siirtää C-alueelle.
Uusimpien tietojen mukaan ruotsalaiset sianlihan- ja kananmunien tuottajat ovat ottamassa Brysselissä esille Suomen kilpailua vääristävät ja vientimarkkinoita sekoittavat kansalliset tuet. Myös virolaiset maidontuottajat suunnittelevat samaa.
Maa-ja metsätalousministeriön virkamiehet suhtautuvat kielteisesti raivioitten ottamiseen tukien piiriin.Kuitenkin poliittisesti sitoutunut maatalousministerimme aikoo hyväksyä tuet, hänelle puolueen etu on tärkeämpi kuin maataloutemme tai koko yhteiskunnan etu.
Oikeudenmukaisuuden nimissä kaikki EU-jäsenyyden aikana raivioiksi hävitetyt metsät pitäisi istuttaa raivaajien kustannuksella uudestaan puuta tuottaviksi metsiksi.
Lännen mies"
Mielipide Aamulehti Sunnuntai 3. lokakuuta 2004
"Pellonraivaus on lopetettava
Suomen liittyessä EU:n jäseneksi oli maamme viljelty peltoala alle kaksi miljoonaa hehtaaria, tähän mennessä ala on kasvanut jo 400 000 hehtaarilla. Tämä siitä huolimatta, että EU:n pyrkimyksenä on ollut ylituotannon vähentäminen, mihin tuleva tukiuudistuskin tähtää.
Kun Suomi liittyi EU:n jäseneksi, kehotettiin viljelijöitä ilmoittamaan kaikki pellot tukirekisteriin, uusia peltoja ei enää pitänyt ottaa tukien piiriin. Kuitenkin MTK:n junttaamana alettiin kaikessa hiljaisuudessa lähinnä Pohjanmaalla ja Pohjois-Savossa raivata uusia peltoja, mitkä vastoin aikaisempia päätöksiä junailtiin tukioikeuksien piiriin.
Raivattujen metsien joukossa on paljon sellaista alaa, mikä on aikoinaan saanut isot metsittämistuet ja verovapauden, ja nyt rankavaiheessa ne raivataan maataloustukia tuoviksi pelloiksi. Raivausinnon ja laajentamisen tekee ymmärrettäväksi C-alueella maksettavat valtaisat tukiaiset, esimerkiksi eräs tunnettu kainuulainen MTK-maidontuottaja saa Suomen valtion kassasta vuosittain liki puoli miljoonaa mummonmarkkaa ylimääräisiä kansallisia tukia, päälle vielä normaalit EU-tuet luonnonhaittakorvauksineen, ja EU:n korkeimman tuottajahinnan.
Lisäksi kotieläintilat saavat tuotantorakennuksiin 70 % investointiavustuksen, samoin korkeat tuet rehuvarastoihin ja korjuukoneisiin. Näitä tukia ei tarvitse maksaa takaisin.
Nyt tukiuudistuksen yhteydessä on MTK iltalypsyllään ”huomannut”, että C-alueen maidontuottajille on muodostunut 20 miljoonan euron ”tukivaje”. Pääministeri Vanhanen on jo luvannut varata budjettiin tämän rahan.
Sosiaali- ja terveysministeriön budjetista on otettu vuosittain lähes miljardi mummonmarkkaa maatalouden lomituksiin, pois terveydenhoitorahoista.Missään muussa maailman maassa ei tämmöistä valtion kustantamaa lomitusjärjestelmää tunneta.
Alunperin myös muittenkin alojen pienyrittäjät kuuluivat tämän tuen piiriin, mutta Ahon hallituksen keskustalaiset heittivät heidät ulos tästä järjestelmästä. Uusien peltoraivioitten ottaminen tukien piiriin on johtanut siihen, että kaikkien peltohehtaarien tukia on leikattu. Myös viljatilan cap-tukea on siirretty vastoin EU-liittymissopimuksen ehtoja nurmelle, tänä vuonna tuo leikkaus vie viljatilan cap-tuesta liki 10 %.
Tämänkin mulkkauksen takana on maataloutemme pahin syöpä MTK.
EU-liittymissopimuksessa pohjoisen tuen ehtoihin kuului, että tämä tuki ei saa aiheuttaa tuotannon kasvua C-alueella. MTK junaili kolme vuotta sitten tähän sellaisen muutoksen, että nyt tuotanto voi kasvaa lähes rajatta. MTK on lähtenyt myös ajamaan AB-alueen maidontuotantoa alas, jotta etelän maitokiintiöt voidaan siirtää C-alueelle.
Uusimpien tietojen mukaan ruotsalaiset sianlihan- ja kananmunien tuottajat ovat ottamassa Brysselissä esille Suomen kilpailua vääristävät ja vientimarkkinoita sekoittavat kansalliset tuet. Myös virolaiset maidontuottajat suunnittelevat samaa.
Maa-ja metsätalousministeriön virkamiehet suhtautuvat kielteisesti raivioitten ottamiseen tukien piiriin.Kuitenkin poliittisesti sitoutunut maatalousministerimme aikoo hyväksyä tuet, hänelle puolueen etu on tärkeämpi kuin maataloutemme tai koko yhteiskunnan etu.
Oikeudenmukaisuuden nimissä kaikki EU-jäsenyyden aikana raivioiksi hävitetyt metsät pitäisi istuttaa raivaajien kustannuksella uudestaan puuta tuottaviksi metsiksi.
Lännen mies"
Mielipide Aamulehti Sunnuntai 3. lokakuuta 2004
Vastaukset 12
Vanhimmat
Nuo, kauna, epääluulo ja kateus ovat kamalia veitikoita; kamalia ja kavalia.
Ensinmäiseksi ne vahingoittavat kantajaansa.
Sumentavat ainakin terveen ajattelukyvyn.
Suomen maatilojen lukumäärä on vähentynyt
EU-vuosina n 25.000:lla.
Viljelty keskipinta-ala kasvaa, olle Tiken tilaston mukaan v 2003 30,52 hehtaaria.
Viljelyksessä oleva peltoala ei ole juurikaan muuttunut EU-aikana, ala on pysynyt noin 2,2 miljoonana hehtaarina.
Peltoa on raivattu; sillä on korjattu tilojen rakennetta, korvattu huonoja, syrjäisiä, pieniä ja kivisiä peltolohkoja.
Myös teiden ja rakennusalueiden alle jää runsaasti peltomaata.
http://www.finfood.fi/finfood/ff.nsf/1/FDA255F11B02BB39C2256EDF00261E9A?opendocument
Ennen EU-jäsenyyttä pellonraivaus oli kiellettyä, kesantopakko oli 15% melkein kaikilla tiloilla.
Nyt kesantopakko on 5%, koskee alle puolta tiloista.
WTO ja EU ovat sopineet, että vientituki loppuu lähiaikoina, samoin muita tukia leikataan reippaasti.
Tähän konseptiin ei sovi uuden pellon raivaaminen ja tuotannon lisääminen. Päinvastoin, tuotantoa pitäisi kiireesti sopeuttaa tulevia aikoja silmälläpitäen
.
Tässä MTK:n puheenjohtajan Esa ärmälän näkemys asiasta (Maaseudun Tulevaisuus 24.9.2004 s.3), ilman sarvia ja hampaita:
"""" Härmälä sanoo ymmärtävänsä, että yksittäiset viljelijät voivat eri syistä tarvita lisää peltoa. Mutta maatalouspolitiikan kokonaisuuden näkökulmasta peltoalaa pitäisi mieluummin pienentää, hän korostaa.
EU-jäsenyyden aikana viljelyala on kasvanut 400 000 hehtaaria.
Kyse on Härmälän mukaan ensinnäkin ympäristö- ja lfa-tukien riittävyydestä, toiseksi markkinoiden tasapainosta ja kolmanneksi siitä, että peltoalan ja tuotannon kasvu antaa EU:lle ja naapurimaille väärän signaalin Suomen maatalouden tukemisen tarpeellisuudesta"""
******** saman lehden etusivulla todellakin kerrotaan, että ruotsalaiset tuottajat aikovat ottaa Suomen kansalliset tuet uudelleenkäsittelyyn Brysselissä.
Samassa artikkelissa on myös ministeri Korkeaojan näkemys raivauksen tukivaikutuksesta:
****Joka hehtaari, mikä tulee lisää tukien piiriin, vähenee kaikilta muilta, ministeri muistuttaa.
Silloin, kun maatalouspolitiikka Suomessa oli vielä pääosin keskustan harteilla eli ennen EU:ta ei peltoa saanut raivata lisää, vaan olemassa olevia peltojakin piti pakkokesannoida. Nyt EU:n maatalouspolitiikan ansiosta (joka muuten on pääasiassa sosialidemokraattien luomus) järkevän kansallisen maatalouspolitiikan tekeminen on mennyt mahdottomaksi.
Totta kai pellon raivaaminen on järjetöntä ruoan ylituotannon lisääntymisen vuoksi, yksittäisellä viljelillä ei vaan usein ole muuta mahdollisuutta pärjätä hehtaarituoton alentuessa tukien pienentyessä.
Muiden (kuin keskustan) puolueiden raukkamaisuutta kuvaa se, että niitä ei kiinnosta ollenkaan se, mitä suomalaiselle maataloudelle tapahtuu. Jos talonpoika pärjää syytetään kepua tukien tuhlaamisesta ökyisännille; jos talonpojat kuolevat syytetään kepua maatalouden laiminlyönnistä.
Muualla Euroopassa monesta maasta puuttuu keskustaa vastaava poliittinen liike. Siellä kaikki puolueet yksissä tuumin taistelevat oman maansa (siis EU:n maatalouspolitiikasta päätettäessä) etujen puolesta. Vain Suomessa on SDP:n ja kokoomuksen kaltaisia rintamakarkureita, jotka eivät ymmärrä puolustaa oman maansa maatalouden etuja. Tämä toiminta on yhtä nerokasta kuin oman jalkansa katkaisu kirveellä tai omaan silmäänsä pissiminen
Kun maataloutta ja maasedutua vietiin Unioniin kuin pässiä narussa, pitää muistaa mistä puolueesta hallituksessa olivat niin pää-, ulko- kuin maa- ja metsätalousministeri.
Tieto lisää tuskaa
Brysselissä valmisteluja EU-liittymissopimusta varten oli johtamassa esa Härmälä (kesk), nykyinen MTK:n pj
Silloin, kun maatalouspolitiikka Suomessa oli vielä pääosin keskustan harteilla eli ennen EU:ta ei peltoa saanut raivata lisää, vaan olemassa olevia peltojakin piti pakkokesannoida. Nyt EU:n maatalouspolitiikan ansiosta (joka muuten on pääasiassa sosialidemokraattien luomus) järkevän kansallisen maatalouspolitiikan tekeminen on mennyt mahdottomaksi.
Totta kai pellon raivaaminen on järjetöntä ruoan ylituotannon lisääntymisen vuoksi, yksittäisellä viljelillä ei vaan usein ole muuta mahdollisuutta pärjätä hehtaarituoton alentuessa tukien pienentyessä.
Muiden (kuin keskustan) puolueiden raukkamaisuutta kuvaa se, että niitä ei kiinnosta ollenkaan se, mitä suomalaiselle maataloudelle tapahtuu. Jos talonpoika pärjää syytetään kepua tukien tuhlaamisesta ökyisännille; jos talonpojat kuolevat syytetään kepua maatalouden laiminlyönnistä.
Muualla Euroopassa monesta maasta puuttuu keskustaa vastaava poliittinen liike. Siellä kaikki puolueet yksissä tuumin taistelevat oman maansa (siis EU:n maatalouspolitiikasta päätettäessä) etujen puolesta. Vain Suomessa on SDP:n ja kokoomuksen kaltaisia rintamakarkureita, jotka eivät ymmärrä puolustaa oman maansa maatalouden etuja. Tämä toiminta on yhtä nerokasta kuin oman jalkansa katkaisu kirveellä tai omaan silmäänsä pissiminen
Nykyisen maataloutemme pohja luotiin punamultahallitusten aikana (-60 luvulta vuoteen 1987) , tuotantoa lisättiin rajusti lisäämällä keinotekoisesti pohjoisen Suomen tuotantoa, valtavilla tukiaisilla.
Turha nyt on syyttää muita jos asiat nyt ovat solmussa
Keskusta on inhimillinen ja turvallinen.
Keskusta on suurin.
Keskustassa on rohkeutta ja viisautta.
Keskusta ei alistu haukkujien edessä.
Keskustassa on ytyä.
Niin on.
Propagandaa riittää niinkuin Neuvostoliitossa aikoinaan, touhutkin on kepussa samanlaiset
...