Olen hänen elämäänsä seurannut ja huomannut olen itse usein ihan kuin hän.
lLääkkeitä en väörin käytä mutta käytökseni on usein ollut samanlaista,ei mitään järkeä todellisuus kaukana.
Sairastan kaksisuuntaista mielialahäiriötä ja on niitä alko ongelmiakin,sekoilen valehtelen menetän ystäväni.
Manian eri vaihteet vaihtuvat rajusti menee todella lujaa unta ei tarvita,hetkessä mieli muutuu ja makaan sänkyn pohjalla.
Lääkityksiä on kokeiltu ja nyt etsitään sitä oikeaa mikä auttaisi pahimpiin.
En hyväksy hänen tekoja enkä omiani mutta hän ei ole ainut.
Alko ongelma on pahana hänen pikkuserkku kirjoitti juuri niin kuin asiat ovat todella hyvin.
Voin sanoa että tämä sairaus on ikuinen taakka,se ei parane koskaan.
lLääkkeitä en väörin käytä mutta käytökseni on usein ollut samanlaista,ei mitään järkeä todellisuus kaukana.
Sairastan kaksisuuntaista mielialahäiriötä ja on niitä alko ongelmiakin,sekoilen valehtelen menetän ystäväni.
Manian eri vaihteet vaihtuvat rajusti menee todella lujaa unta ei tarvita,hetkessä mieli muutuu ja makaan sänkyn pohjalla.
Lääkityksiä on kokeiltu ja nyt etsitään sitä oikeaa mikä auttaisi pahimpiin.
En hyväksy hänen tekoja enkä omiani mutta hän ei ole ainut.
Alko ongelma on pahana hänen pikkuserkku kirjoitti juuri niin kuin asiat ovat todella hyvin.
Voin sanoa että tämä sairaus on ikuinen taakka,se ei parane koskaan.
Vastaukset 33
Vanhimmat
Mulla ei ole mitään tuollaista, mitä avaajalla. Ei myöskään alkoholiongelmaa.
Edelleen, olen käyttänyt Tuksua itseni peilinä, ja käyttäytynyt joskus, ohimennen, yhtä typerästi kuin hän käyttäytyy. Olen tajunnut sen peilistä nyt. Tuksu auttaa minua itsearvioinnissani ja tekemään korjaavia liikeitä toiminnassani, ajattelussani, maailmassani.
Tuollaisella peilaamisella minä itsekin asioitani hoidan.
Aika moni on käyttäytynyt nuorena kuten tuksu, ehkä touhut ei olleet noin extriimiä mutta silti vauhdikkaita .Siksi moni yrittänyt pistää väliin varoituksen sanaa aika huonolla menestyksellä,eli ne on käsitetty haukkumisiksi,mitä ne ei ole.Nyt pitääkin ihmetellä kun mitään ei ole kuulunut suuresta kiertueesta ja ulkomaanbändistä?Toivottavasti kaikki käy hyvin ja alkaisi löytymään niitä kunnon yhteistyökumppaneita?
NO EI TODELLAKAAN OLE =D
huutelee. Naurettava aloitus.
Olen arvellutkin, että näätien joukossa on runsaasti narsistisia ja sosiopaattisia lääkkeiden ja alkoholin väärinkäyttäjiä, jotka luulevat tietävänsä paremmin. Sitten kun odotettua vastakaikua ja kiitosta Johannan suunnasta ei tulekaan, loukkaannutaan marttyyrin lailla ja nääditään sitten oikein urakalla.
Yksi sana: MENKÄÄ HOITON PELLET!!!
Kaksisuuntainen mielialahäiriö ei ole synonyymi narsismillle eikä sosiopatialle. Kumpikaan ei kuulu normaalisti kyseiseen sairauteen, mutta tietenkään kaksisuuntainen ei diagnoosina estä moisten häiriöiden olemassaoloa. Myöskään täydellinen vieraantuneisuus todellisuudesta ei kuulu bipoon, vaikka äärimaniassa tai -masennuksessa psykoosi voikin iskeä. Näin ei kuitenkaan tapahdu kaikille bipoille ja psykoosi menee ohitse. Yleisesti ottaen bipot ovat ns. tervejärkisiä tässä mielessä ja ymmärtävät elämän realiteetit.
Johanna ei missään nimessä ole pelkästään bipolaarinen alkkis, vaan hänellä on lisäksi liuta myös muita synnynnäisiä tai ajan kanssa hankittuja mielenterveysongelmia. On hyvin paljon mahdollista, että hänellä on vaikkapa bipo, skitsorenia ja epävakaa narsistinen persoonallisuushäiriö-kombo jolloin hän on täysin pidättelemätön kun ongelmat yhdistetään alkoholiin ja itselääkintään täysin väärillä lääkkeillä ja ehdottoman väärillä annoksilla. Suurin osa näädistä taas on aivan normaaleja ihmisiä, joilla sattuu olemaan sen verran vapaa-aikaa, että jaksavat huvittua narrista.
Aloittajalle taas sen verran terveisiä, että mielestäni bipoa ei pitäisi käyttää oikeutuksena huonoille käytösmalleille tai alkoholismille. Sinulla voi bipon lisäksi olla paljon muitakin ongelmia, joihin ei yksin mielialaa tasaavat lääkkeet auta. Mielestäni on väärin luoda kuvaa jossa kaikki bipolaariset ovat umpisekopäitä ja täysin epävakaita vain siksi, että Johki on moniongelmainen ja itsekin joskus on onnistunut törttöilemään sairautensa kanssa.
Raju Tucs-kombo: bipo, skitsorenia ja epävakaa narsistinen persoonallisuushäiriö.
... ja siihen soppaan vielä mukaan huumaavia lääkkeitä ja alkoholia...
Tuksun nallekarkit: Diapam, Ketipinor, Seroquel, Optipar, Lyrica, Xanor, Panacod ja Rivatril.
Minä tunnistan jotain sitä samaa siinä nuoressa tytössä joka katseli houkutuksia? Itse pidin pääni kylmänä tai mun pää pidettiin kylmänä tarkkojen vanhempien ja vanhempien sisarusten toimesta, muuten ehkä olisin myöskin joutunut suden suuhun. Näen tuossa jotain niin traakista nuoren naisen heitteillejättöä. Miksi heidän vanhempansa jätti heidät keskenään elään tuollaista bile-elämää? Ei sitä nuorena osaa pitää päätään niin kylmänä ellei joku vanhempi huolehdi, sitä luulee siinä iässä tanssivansa hymyillen elämänsä loppuun asti.
Tytöille vaaran vuodet ja paikat ovat juuri 20 ikävuoden ympärillä, mutta samantyyppiset uhat väijyvät poikiakin: mitä alan tekemään, pääsenkö oman itsenäisen elämän alkuun vai syrjäydynkö, horjahdanko esim. päihteiden vietäväksi?
Nimimerkki Pikkuserkku kirjoitti erään toisen S24-ketjun yhteydessä 24.4.14:
”Johannan psyyke on muuttunut rajusti, vuosien varrella. Syystä, että... jokainen spekuloikoon mielessään. Johanna ei oikeasti haluaisi olla paha, pohjalla on hyvää tahtova ihminen, mutta sitä ihmistä ei löydy tänäpäivänä.
Mitä tulee hänen mainitsemaan: Udi osti mulle bemarin, pitää paikkaansa, mutta tämä tapahtui kauan sitten, eikä sitä autoa koskaan tuotu Suomeen, se jäi Udille.
Johanna odotti elämältä paljon, miestä, lapsia, kotia ym.
Mutta sitten tulivat päihteet ja muut aineet, ja sillä karikkoisella tiellä mennään.
Uskokaa minua, tunnen henkilön lapsuudesta ja varhaisnuoruudesta.
Älkää vihatko, älkää herjatko häntä, koska hän ei ole enää itsensä vietävissä, vaan narun päässä on vahvempi taluttaja. Johannaa ei voi kukaan auttaa, niin kauan kun hän ei apua ota vastaan. Mitä tulee noihin blogiteksteihin, monikin asia pitää paikkaansa, mutta ne on tapahtuneet menneisyydessä, ei "just nyt".”
Mä olen seurannu Johannan elämää sen 7 blogin kautta viime syksystä asti. Olen ajatellut myös, ettei Johanna varmaankaan ole läpeensä paha ihminen, vaan elämä on vienyt häntä tähän pisteeseen, missä nyt on. Siis varmaan pikkuserkun puhe on paikkansapitävää, todella surullista, että perheen elämä on mennyt niinkuin on mennyt...ihan suretti katsoa vanhoja kuvia perheen matkasta Disneylandissa, siinä näytti vielä olevan onnellinen perhe....Kauheeta, mitä viina ja aineet saavat aikaan. Varmaan on Johanna ollut nuorena naiivi ja vietävissä oleva sinisilmä, joka on ollut helppo saalis pahassa maailmassa.....niinkuin niin monet muutkin nuoret...varoittava esimerkki...
Asiat ovat juuri noin.
Miksi tätä pitää spammata jokaiseen ketjuun? Onko tämä joku "pelastakaa Johanna"-juttu, onko tarkoituksena oikeuttaa tällä Johannan nykyinen käytös? Näin pidempään "näätineenä", lähinnä vain asiaa mielenkiinnosta seuranneena tuo pätkä ei tuo mitään uutta näkökulmaa asiaan. En ole koskaan vihannut tai herjannut Johannaa, mutta umpihulluhan se on ja tarvitsisi hoitoa.
Varmaan se vaikuttaa kans, että onko jotain realistista tavoitetta elämässä muutakuin päästä rikkaisiin naimisiin? Onko jotain koulutustoivetta tai toiveammattia? Ennenvanhaan vanhemmat risti kätensä jos lapsi oli kovin yksinkertainen, että tulis siitä edes senverran nätti että kelpais jollekkin emännäksi.
tavoite ohjaisi tekemään pieniä ja isoja valintoja samaan suuntaan.
niinkö
Hoitonani on ollut lääkitys, joka lieventää oireita, mutta ei paranna itse tautia.
Olen 28-vuotias nainen.
Tietysti nyt Johanna yrittää paeta painavaa omaatuntoaan viina- ja lääkesekaiseen heilumiseen ja huuru-uneen. Mutta omatuntoaan hän ei pääse karkuun eikä voi sitä paeta, se saavuttaa hänet, väistämättä.
Alkoholi ja lääkkeet vain pahentavat hänen tilannettaan ja voivat johtaa äkkiloppuun.
Julkisuushakuisuus ja julkisuudessa pysytteleminen ovat varmaan yksi osatekijä Tuksun ongelmavyyhdin kasaantumisessa. Onneksi lopetti SeiskaLiven.
Julkisuudesta poistuminen olisi oikea askel kohti parempaa loppuelämää.
Itsekin sairastan kaksisuuntaista ja lisäksi alkoholismia ja lääkkeiden väärinkäyttöäkin on taustalla, tosin ei enää vuosiin. Ja silti en ole pahimmillanikaan ollut noin harhainen, narsistinen, manipuloiva ja valehteleva kuin Tuksu.
Lisäksi olen ollut työelämässä ihan koko ajan. On ollut pari kertaa muutaman viikon saikkuja, mutta siinä se, olen ihan itse itseni potkinut takas pinnalle, ei ole miestä eikä lapsia mullakaan ja oon saman ikäinenkin ku Tuksu.
Enkä edes halua miestä enkä lapsia koska hyvä kun itse itseäni kestän, en halua ketään tähän kärsimään oikkuilevaisuuksistani.
Nykyään pärjän ilman mielialalääkkeitäkin, mutta jatkuvaa taistelua tämä on. Olen joutunut hyväksymään sen, etten tuu koskaan olemaan ns. "normaali".
Mutta ikinä en ole muita omista itseaiheutetuista ongelmistani syytellyt, aina otan kasvun paikkana kaikki vastoinkäymiset ja oon kuitenkin suht hyvässä kuosissa nykyään, henkisesti siis, ylipainoinen olen kyllä edelleenkin.
Johannassa minua kiehtoo henkilökohtaisesti Johannan intohimoinen esiintyjän luonne yhdistettynä alkoholismiin, mahdolliseen persoonallisuushäiriöön ja häiriöstä johtuvaan elämänhallinnan puutteeseen. Jos Tukiaisista voi jotain positiivista sanoa vuosien jälkeen kun toinen makaa haudassa on se se, että Tukiaiset ovat olleet ylivoimaisia julkkiksia ns. turhien julkkisten kategoriassa. Se johtunee siitä, että Tukiaisilla on aina ollut pokkaa elää omannäköistä elämää oli sen laatu mikä tahansa.
Suomalaiset eivät ole kateellisia Johannalle. Sen Johanna ymmärtää väärin. Suomalaiset ovat todennäköisemmin kateellisia Johannan epäsuomalaisen intohimoiselle luonteelle, joka on luotu elämään poikkeuksellista elämää. Johanna on luotu joko Miamin miljardöörittäreksi tai Albertinkadun pulijuopoksi. Hänellä olisi ollut aikanaan mahdollisuudet päästä jopa Miamiin. Johanna saattaa olla oikeassa siinä, että tämä aiheuttaa kateutta. Johannassa kun on kaiken pahan alla ollut mielestäni aistittavissa melkoinen määrä rohkeutta, aloitekykyä ja kykyä kyseenalaistaa totuttuja elämänmalleja, joita monet haluavat hänelle täällä nytkin tarjota huonojen elämäntapojen tilalle. Johannalle ei vain kelpaa tavallinen elämä avioliittoineen ja lapsineen, sillä hänet on ilmeisesti luotu tekemään jotain muuta.
Nyt kun Johanna makaa katuojassa ovat kriitikot tyytyväisiä. He voivat huojentuneena todeta ettei Johannasta ollutkaan tekemään itsestään rikasta Miamin miniää vaan nainen on vuosien pämppäyksen ja narkkauksen jälkeen päätynyt huonompaan asemaan kuin he, jotka voivat työväen- ja keskiluokkaisten kulissiensa takaa arvostella ihmistä, jota pitävät itseään huonompana. Tosiasiassa ihminen on kateellinen sille, joka voittaa muut ja katkera sille, joka voittaa itsensä. Johannan kohdalla tämä tarkoittaa tasapäistäjien pyhää vihaa Johannan sisäsyntyistä kapinallisuutta kohtaan.
Siksi, jos Johanna haluaisi kostaa, olisi paras kosto luopua päihteistä, tehdä tilinteko menneisyyden kanssa ja kirjoittaa vaikka kirja menneestä elämästä. Johanna Tukiaisen elämä on ollut kommentoijien määrän perusteella niin mielenkiintoinen, että lukijoita varmasti riittäisi.
En tällä tekstillä puolustele Johannan elämäntapoja, sillä ne eivät ole terveitä. Tunnistan myös itsessäni paljon Johannaa, vaikka tiettävästi minulla ei ole mielenterveyshäiriöitä. Allekirjoittanutta ja Johannaa yhdistää elämän kaltevalla pinnalla tasapainoilu sekä vaikeudet elää luterilaisessa konservatiivisessa kulttuurissa. Johanna vaikuttaa pahasti tuskaiselta ihmiseltä, jolle kuitenkin toivon pohjimmiltani hyvää kuten heillekin, joita Johanna on teoillaan satuttanut. Samaa ajattelen heistä, joita olen itsekin vahingoittanut.
Median pitäisi jättää Johanna rauhaan ja Johannan yhteistyökumppaneiden pitäisi myös, kuten Markku on toivonut, lopettaa yhteistyö Johannan kanssa. Näyttää siltä, että Johanna päätyy muuten joko juoppouttaan työttömäksi ja kodittomaksi tai sitten napanuoran katkaisevien liikkeiden jälkeen kun Johannalla ei enää ole kämppää tai tulolähteitä. Terveyttä hänellä sen sijaan näyttää vielä olevan, joten siitä pitäisi pitää kiinni. Muuten käy niin, että Johanna kuolee päihteisiin ja alkaa vuosikausien mediadebatti siitä olisiko Johannaa pitänyt kohdella paremmin ettei hänelle käynyt niinkuin SIG Inkiselle tai Mika Myllylälle.
Johanna on liian kiinnostava.
Lisään vielä sen, että onhan Johannasta kirjoitettu kirjoja, mutta sitä miksi Johanna on niin mielenkiintoinen hahmo ei ole riittävästi avattu. Se voisi nimittäin kertoa maastamme ja sen julkkiskulttuurista jotain tärkeää.
Kyse on esimerkiksi siitä ristiriidasta, mitä hän väittää glamouriksi ja mitä todellisuus sitten kuitenkin on (mm. ulosottovelkoja 45 000 euroa; kesäkuun 2014 tilanne).
Rahapula ja muut käytännön realiteetit tuntuvat kasaavan esteitä Tuksun onnen tielle.
Ei Johki ole hyvä ihminen. Se on ollut jo kouluajoista saakka tuollainen. Pyrki alistamaan ja alentamaan toisia nostattaakseen itseään. Siksi siitä ei pidetty. Ei minkään kateuden tai koulukiusaamisen vuoksi. Se teki jo silloin sikamaisia temppuja, en oikein viitsi eritellä koska en tahdo tulla tunnistetuksi. Johannalla on sellainen käsitys, että jos se saa jonkun nolattua/näyttämään pahalta niin se näyttää itse hyvältä. Aluksi on kovin mairitteleva eikä näytä oikeaa luonnettaan heti, siksi itsekkin sen kanssa yläaste ikäisenä hetken hengasin mutta itseäni alkoi tökkimään miten se ihmisiä kohhteli. Kun aloin ottamaan etäisyyttä ilmoitti Johanna minut koulukiusaajakseen, vaikka mitään riitaa ei koskaan ollutkaan.
Tuksu osaa olemassaolollaan kerätä tukijoita ja ystäviä ympärilleen, koska hänessä on jotain ainutlaatuista. Tuksu elää julkisuudesta ja kehtaa olla oma itsensä. Saakelin lehmä kehtaa tehdä mitä haluaa!!!!
Tukiainen nuoleskelee aluksi ja esittää muuta mitä on tehdäkseen itsensä tykö. Kovin kauaa ei kuitenkaan rooli pidä vaan alkaa rapista.
Ja sitten kaikki jättävät, jopa oma perhe. (kuinka vaikeaa on oikeasti tehdä jotain sellaista että oma perhe hylkää, sitä kannattaa miettiä).
Ei se ole oma itsensä, se yrittää olla joku haavekuva siitä minkä se kokee upeaksi. Johanna on kuvitelmissaan upea, seksikäs kansainvälinen barbie jota rikkaat, kansainväliset urhoot kosiskelevat ulkomaanmatkoilla ja helyillä.Playboy- malli. Todellisuudessa se on allensa laskeva, väkivaltainen juoppo/sekakäyttäjä joka varastaa kaiken mitä ei ole pultattu kiinni, pahoinpitelee ihmisiä ja koiriansa ja johon kukaan ameebaa korkeammalla äo:llä varustettu ei koskisi. Poikaystävät on niitä ketkä etsivät jotain ressua johon laskea mehunsa rahaa vastaan (olen nähnyt tämän) ja Johanna pitää ilmeisesti päätään kasassa vaatimalla illallisen ennen lemmentekoa koska enhän mä ole h*ora jos käydään ensin syömässä. Toisaalta surullista mutta toisaalta.. Sitä saa mitä tilaa, metsä vastaa kuin sinne huudetaan ja Johannan lemppari eli KARMA!
Nita S. Tuksusta (5.7.):
”Joo hössöttää ja suunnittelee kovasti kaikkia juttuja… Yltiöystävällinen välillä, esim. kun olimme shoppailemassa, Johanna osti mulle vaatteita ja korvakorut… Toisaalta välillä kovin määräilevä... Tosin selvinpäin hän ei ole ollut kauaa. Kesken shoppailun täytyi mennä ottamaan rauhoittavaa punaviiniä....”