Kuntien osalta kyselyn vastaanottajiksi valittiin osa kuntien viranhaltijoista sekä kaikki kunnanhallitusten ja kunnanvaltuustojen jäsenet.
sivu 38:
"Erot vastaajien suhtautumisessa maahanmuuttajien määrien muutoksiin vaihtelivat kunnittain (kuva 4). Kunnista erottui erityisesti Lieksa, jossa vain kymmenes vastaajista toivoi maahanmuuttajien määrän lisääntyvän ja reilu puolet vastaajista toivoi määrän pysyvän entisellään. Peräti joka kolmas vastaaja toivoi maahanmuuttajien määrän vähenevän."
sivu 46:
"Oleskeluluvan saaneet turvapaikanhakijat voivat muuttaa kuntaan ”omaehtoisesti”. Siihen on kannustettu, koska kuntapaikoista on ollut pulaa. Joissain paikoin omaehtoiseen muuttoon kannustaminen on aiheuttanut kunnissa ongelmia, mikä on johtanut siihen, että kiintiöpakolaisten vastaanotosta on luovuttu (Valtakunnallinen pakolaisten kuntiin osoittamisen strategia 2010–2011). Näin on käynyt esimerkiksi Lieksassa."
s.50
Rahallinen korvaus kunnalle sen tarjoamasta kuntapaikasta
"Suuri osa korvauksen riittävyyteen tyytymättömistä vastaajista ei kuitenkaan osannut määritellä tarkkaa summaa, vaan ilmoitti, että kuntapaikkakorvauksessa ”pitäisi huomioida maahanmuuttajasta aiheutuvat todelliset kulut (joissa on suuri vaihtelu) ja korvata kustannukset niiden mukaan”.
"Maahanmuuttajia uusina työntekijöinä arvostettiin eniten Närpiössä ja Honkajoella, vähiten Pudasjärvellä ja Lieksassa. Närpiö ja Honkajoki ovat työperäisen maahanmuuton kuntia, mikä selittää näkökulmaa. Pudasjärvelle ja Lieksaan 2000-luvulla saapuneilla maahanmuuttajilla ei ole ollut tarvittavaa koulutusta. Myös kielitaito on ollut puutteellinen, mikä on hidastanut kouluttautumista."
"Kokonaisuudessaan Lieksassa ja Pudasjärvellä maahanmuuttajista aiheutuvia hyötyjä pidettiin vähäisempinä kuin muissa kunnissa"
s.55
"Lieksassa ja Pudasjärvellä osa haastatelluista henkilöistä pohti palvelurakenteiden pystyttämisen työläyttä ja sitä, jos maahanmuuttajat lähtevätkin kotouttamisajan jälkeen pois – onko tehty työ siis ollut turhaa. Samassa yhteydessä ongelmana pidettiin kuluja, joita maahanmuutosta aiheutuu kunnalle. Valtio kuitenkin korvaa kuluja kiintiöpakolaisten osalta neljän vuoden ajan, oleskeluluvan saaneiden turvapaikanhakijoiden osalta kolmen vuoden ajan. Kuntapaikkakorvausta ei siis pidetä riittävänä, niin kuin aiemmin tässä tutkimuksessa on jo käynyt ilmi."
"Maahanmuuttajien kotouttamisen kalleutta pidettiin kyselyn tulosten perusteella suurimpana Lieksassa"
"Lieksassa maahanmuuttajien määrä on kasvanut nopeasti, ja suurin osa heistä on saapunut kuntaan 2000-luvulla. Tämä on omalta osaltaan luonut jännitteitä palvelurakenteiden riittävyyden suhteen. Tilannetta kuvaa myös se, että valtaosalla saapuneista maahanmuuttajista ei ole ollut kielitaitoa eikä koulutustaustaa, josta alueelle työllistymisessä olisi hyötyä. Saapuneet maahanmuuttajat eivät ole olleet suoraan valmiita työelämään tai niihin tehtäviin, joissa työvoimantarvetta on ollut. Sijoittuminen työelämään voi mahdollistua koulutuksen myötä. Sitä ennen tulee opiskella kieli.
”Maahanmuuttajien motivaatio työntekoon olisi kyllä kova, se on sanottava! Suomalaiset käytänteet ovat kuitenkin erittäin jämäkät. Kielitaidolla on suuri merkitys, siksi maahanmuuttajan polku työelämään on pitkä.”
(Lieksa)"
sivulla 67 on mielenkiintoinen taulukko erialojen työvoimapulasta ja siitä kuinka kuntapäättäjät näkevät mamujen soveltuvuudesta niihin.Lieksan päättäjien mielestä mamut ei sovi millekkään alalle.
tuolla on paljon hyvää tietoa paljosta muustakin...
http://www.uva.fi/materiaali/pdf/isbn_978-952-476-460-5.pdf
sivu 38:
"Erot vastaajien suhtautumisessa maahanmuuttajien määrien muutoksiin vaihtelivat kunnittain (kuva 4). Kunnista erottui erityisesti Lieksa, jossa vain kymmenes vastaajista toivoi maahanmuuttajien määrän lisääntyvän ja reilu puolet vastaajista toivoi määrän pysyvän entisellään. Peräti joka kolmas vastaaja toivoi maahanmuuttajien määrän vähenevän."
sivu 46:
"Oleskeluluvan saaneet turvapaikanhakijat voivat muuttaa kuntaan ”omaehtoisesti”. Siihen on kannustettu, koska kuntapaikoista on ollut pulaa. Joissain paikoin omaehtoiseen muuttoon kannustaminen on aiheuttanut kunnissa ongelmia, mikä on johtanut siihen, että kiintiöpakolaisten vastaanotosta on luovuttu (Valtakunnallinen pakolaisten kuntiin osoittamisen strategia 2010–2011). Näin on käynyt esimerkiksi Lieksassa."
s.50
Rahallinen korvaus kunnalle sen tarjoamasta kuntapaikasta
"Suuri osa korvauksen riittävyyteen tyytymättömistä vastaajista ei kuitenkaan osannut määritellä tarkkaa summaa, vaan ilmoitti, että kuntapaikkakorvauksessa ”pitäisi huomioida maahanmuuttajasta aiheutuvat todelliset kulut (joissa on suuri vaihtelu) ja korvata kustannukset niiden mukaan”.
"Maahanmuuttajia uusina työntekijöinä arvostettiin eniten Närpiössä ja Honkajoella, vähiten Pudasjärvellä ja Lieksassa. Närpiö ja Honkajoki ovat työperäisen maahanmuuton kuntia, mikä selittää näkökulmaa. Pudasjärvelle ja Lieksaan 2000-luvulla saapuneilla maahanmuuttajilla ei ole ollut tarvittavaa koulutusta. Myös kielitaito on ollut puutteellinen, mikä on hidastanut kouluttautumista."
"Kokonaisuudessaan Lieksassa ja Pudasjärvellä maahanmuuttajista aiheutuvia hyötyjä pidettiin vähäisempinä kuin muissa kunnissa"
s.55
"Lieksassa ja Pudasjärvellä osa haastatelluista henkilöistä pohti palvelurakenteiden pystyttämisen työläyttä ja sitä, jos maahanmuuttajat lähtevätkin kotouttamisajan jälkeen pois – onko tehty työ siis ollut turhaa. Samassa yhteydessä ongelmana pidettiin kuluja, joita maahanmuutosta aiheutuu kunnalle. Valtio kuitenkin korvaa kuluja kiintiöpakolaisten osalta neljän vuoden ajan, oleskeluluvan saaneiden turvapaikanhakijoiden osalta kolmen vuoden ajan. Kuntapaikkakorvausta ei siis pidetä riittävänä, niin kuin aiemmin tässä tutkimuksessa on jo käynyt ilmi."
"Maahanmuuttajien kotouttamisen kalleutta pidettiin kyselyn tulosten perusteella suurimpana Lieksassa"
"Lieksassa maahanmuuttajien määrä on kasvanut nopeasti, ja suurin osa heistä on saapunut kuntaan 2000-luvulla. Tämä on omalta osaltaan luonut jännitteitä palvelurakenteiden riittävyyden suhteen. Tilannetta kuvaa myös se, että valtaosalla saapuneista maahanmuuttajista ei ole ollut kielitaitoa eikä koulutustaustaa, josta alueelle työllistymisessä olisi hyötyä. Saapuneet maahanmuuttajat eivät ole olleet suoraan valmiita työelämään tai niihin tehtäviin, joissa työvoimantarvetta on ollut. Sijoittuminen työelämään voi mahdollistua koulutuksen myötä. Sitä ennen tulee opiskella kieli.
”Maahanmuuttajien motivaatio työntekoon olisi kyllä kova, se on sanottava! Suomalaiset käytänteet ovat kuitenkin erittäin jämäkät. Kielitaidolla on suuri merkitys, siksi maahanmuuttajan polku työelämään on pitkä.”
(Lieksa)"
sivulla 67 on mielenkiintoinen taulukko erialojen työvoimapulasta ja siitä kuinka kuntapäättäjät näkevät mamujen soveltuvuudesta niihin.Lieksan päättäjien mielestä mamut ei sovi millekkään alalle.
tuolla on paljon hyvää tietoa paljosta muustakin...
http://www.uva.fi/materiaali/pdf/isbn_978-952-476-460-5.pdf
Vastaukset 5
Vanhimmat
Voi helvetin helvetti !! Kyllä nyt viimeistään pitäisi nämä hyysääjät saada vastuuseen siitä että Lieksa on alasajettu !!
Olisiko tosiaan aika äänestää tämä hölmöys ulos Lieksan johdosta? Valta kuuluu edelleen kansalle, eikä erilaisissa sotamiesneuvostoissa istuville tunareille. Lieksassa päätöksiä on taidettu tehdä juurikin näissä hämäräkerhoissa hiljaa hivuttamalla ja totuutta ymmärtämättä tai ainakaan sitä kansalle rehellisesti kertomatta.
Lieksaan tulisi välittömästi julistaa demokratian poikkeustila, valta tulisi siirtää väliaikaisesti ulkopuolisille selvitysmiehille ja totuus tulisi perinpohjin kaivaa esille. Tietoisesti ja tarkoitushakuisesti vääryyttä harjoittaneet tulisi saattaa edesvastuuseen ja tahattomat tunarit uudelleen koulutettaviksi. Paraneminen alkaa vian tunnistamisella ja parantuminen vaatii peräti vian poistamista. Demokratia toimii kuten kansa haluaa!
Koetahan rauhoittua, turjake juntti.
Kyllä se näkyy Lieksan virkamiehissä että on liian kauan istuttu tutussa ja turvallisessa toimistossa. Työ ja päätöksenteko on kutistunutta oman navan ympärillä pyörimistä ja lyhytnäköistä, kantaväestöstä vieraantunutta.
Työt kietoon on aivan oikeassa. Kaikki vaihtoon. Pieni hapenotto saattaa kirkastaa päätä. Eräskin sos.työntekijä käy ruokakaupassa AINA vähän ennen yhdeksää, sulkemisaikaa eli suomennettuna esittää toisille kuinka minua nyt pelottaa.. Se kertoo vain sitä, että ei ole puhtaat jauhot pussissa töissä. He ovat oma erikoinen ryhmänsä, joita ei pahemmin näy. Tulisivat raitille turisemaan ilman mediaa, jutttelisivat niin kuin ennen vanhaan kun ei ollut näitä mamuja. niin, onhan se tietenkin hyvä kaikkien tietää, kun heitä ei saa kiinni virka-aikana, niin täytyy sit jutella kaupassa asiansa, silloin illalla ei niin kahden kesken.