Oli niin pitkä ketju, että aloitan uuden. Ihmekö se on nykymaailmassa, jos saa mustaa makiaa? En minä ainakaan väriä katso. Taitaa olla aika monen pojan haave.
Eerolan ns. mamu-lapsi
Ei värillä väliä
6119
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Ei se katso aikaa, paikkaa, eikä väriä.
No mitä se sitten katsoo??
Isovarpaiden väliä se katsoo. Eikä paha, jos puskuritkin on priimatavaraa.
RKP-HUR RIEN JA RUOTSIN VALTION SVE DUJEN RAAKALAISPOLITIIKKA KARJALAISEVAKKOJA VASTAAN ON VAIN PALJASTETTAVA, RKP ja Ruotsi painostivat Paasikiveä hylkäämään karjalaiset ruotsalaisalueelta
Niin ja sitten RUOTSIIN menoa ei lasketa kahdesta syystä johtuen
a) suomalaiset ovat alkuperäiskansa Ruotsissa
b) 1809 Ruotsi jätti Suomen sodan näännyttämäksi rutiköyhäksi alueeksi
Suomi oli silloin köyhempi kuin Ghana, josta Ruotsi kävi tuottoisaa
orjakauppaa
Ruotsilla on näistä kahdesta seikasta johtuen vastuita Suomessa.
Sen sijaan Afrikassa jne ei ole yhtään maata jossa puhuttaisiin
(esim toisena kielenä) suomea (vert. englanti, portugali, ranska ja jopa espanja
ja jopa saksa)
tai joissa olisi Helsinkiville Turkutown -nimisiä kaupunkeja tai muistomerkkejä
LISÄÄ
http://www.suomalaisuudenliitto.fi/Lehdet/Itamaasta_itsenaisyyteen.pdf
http://www.goodreads.com/book/show/18370411-it-maasta-itsen-isyyteen-suomalaisuuden-ja-ruotsalaisuuden-vaikea-suhd
http://www.goodreads.com/book/show/21473152-kaksikielisess-suomessa-tuulee
RKP JA RUOTSI TOIMIVAT RAA'ASTI EVAKKOJA VASTAAN
Von Born omisti n. 1000 ha:n tilan Pernajassa. Paasikivi asettui RKP:n kannalle, koska pelkäsi ruotsinkielisten nostavan metelin Tukholman lehdoistössä ja vaikeuttavan Suomen muutenkin heikkoa ulkopoliittista asemaa.
+0+0+0+0+0+0+0+0+
RKP:n raakalaismaiset teot ratkaisevat, eivät puheet eivätkä historianväärennökset
RKP pisti sodan jälkeen hulinaksi ja rääkkäsi evakoita
Paljasta RKP:läisten historianväärennös
Sodan runtelemassa maassa sijoittaminen oli varsin suuri operaatio. Kun sota päättyi, piti jäljelle jääneeseen Suomeen sijoittaa noin 430 000 siirtolaista. Heistä 407 000 oli karjalaisia. Kotiseudultaan pois joutuivat siirtymään myös petsamolaiset sekä osa Sallan ja Kuusamon asukkaista, yhteensä 23 000 henkeä. Siirtolaisia oli 11 % maan kaikista asukkaista.
Suuri ansio tästä lankeaa asutushallituksen pääjohtajalle Veikko Vennamolle, jonka räväkkä tyyli oli silloin kohdallaan.
Paasikivi asettui RKP:n kannalle, koska pelkäsi ruotsinkielisten nostavan metelin Tukholman lehdoistössä ja vaikeuttavan Suomen muutenkin heikkoa ulkopoliittista asemaa.
Eli asuttamista hankaloitti niin sanottu ruotsalaispykälä, jonka mukaan suomenruotsalaisilta alueilta ei saanut lunastaa maata siirtolaistiloja varten. Tämä vaikeutti varsinkin uusien kalastustilojen luomista. Näin siirtokarjalaisista kalastajista tuli eräs eniten vääryyttä kärsinyt osa evakoista.
Ruotsalaisen kansanpuolueen johtaja Ernst von Born omisti n.1000 ha Pernajassa. Hän vastusti viimeiseen asti ja menestyksellisesti suomenruotsalaisen maan luovutusta karjalaisille. Muistelmissaan hän kertoi miten häntä ivattiin ja pilkattin ja ihmetteli maksoiko vastustelu vaivan. Suomenruotsalaiset antoivat rahaa, eivätkä ottaneet karjalaispakolaisia vastaan.
Sodan jälkeen Suomessa oli yli 400.000 karjalaista, evakkoa, jotka suomalainen yhteiskunta pystyi kuitenkin asuttamaan. Suuri ansio tästä lankeaa asutushallituksen pääjohtajalle Veikko Vennamolle, jonka räväkkä tyyli oli silloin kohdallaan.
Lakiin oli otettu säännös, jonka mukaan kuntien kieliolosuhteita ei saa muuttaa, ja sen vuoksi ruotsinkielisiin rannikkokuntiin ei tullut karjalaisia paljonkaan. RKP ja sen puheenjohtaja Ernst von Born olivat tässä suhteessa tiukkoja. Von Born omisti n. 1000 ha:n tilan Pernajassa. Paasikivi asettui RKP:n kannalle, koska pelkäsi ruotsinkielisten nostavan metelin Tukholman lehdoistössä ja vaikeuttavan Suomen muutenkin heikkoa ulkopoliittista asemaa.
Laki oli niin tiukka, että kaksikielisissä kunnissa suomenkieliset joutuivat luovuttamaan maata, mutta ruotsinkieliset eivät joutuneet. Ruotsinkieliset suorittivat osuutensa rahassa.
Eivät kaikki karjalaiset ruvenneet maanviljelijöiksi vaan siirtyivät kaupunkeihin. Varsinkin Lahteen tuli sodan jälkeen paljon karjalaisia. RKP:n asenne herätti niin paljon pahaa verta aikanaan, että 1960-luvun lopulla, kun vennamolaisuus voimistui, Veikko Vennamo käytti parin vuosikymmenen takaista ruotsalaisvastaisuutta äänten kalastamiseen.
Ruotsinkielinen valtalehti julkaisi 1990-luvun lopulla Levi Ulfvensin laajan ja asiallisen artikkelin, jossa kiihkottomasti käsiteltiin siirtoväen asuttamista ruotsinkielisten kannalta. Hän muistutti rahallisista korvauksista, mutta myönsi kyllä RKP:n politiikan itsekkyyden. Mielestäni kaunistelun aika loppui jo silloin.
Varmaan hyvää tarkoittavia ruotsinkielisiä yksityishenkilöitä oli silloinkin, mutta esimerkiksi täysin ruotsinkielisessä Sipoossa ei siirtolaisperheitä ollut kuin jokunen. Se näkyi jo siitäkin, ettei suomenkieliseen kouluun tullut lisää oppilaita.
- Pernajassa von Born lopulta luovutti maata Porkkalasta lähteneille ruotsinkielisille
Se ei katso sukupolvien välistä kuilua, vaan polvien välistä sukukuilua, eiks´jeh?